For norsk tekst velg "meny" oppe i høyre hjørne og "Norsk".
Dulkon gaskal pasieantta ja divššodeaddji sáhttá dáhkkot go dulka lea seamma sajis gos pasieantta lea, gova/jiena dahje telefovnna bokte. Dulkka bargu lea dušše dulkot ságastallama pasieantta ja divššodeaddji gaskal, ja sus lea jávohisvuođageasku.
Diŋgot sámegielat dulkka: 46 84 74 04
Geavat diŋgonskovi vuolábealde go ovdagihtii áiggut diŋgot dulkka.
Muitte cealkit eret dulkadiŋgojumi jos diibmu/šiehtadus rievdaduvvo.
Sámi dulkonbálvalus
Goas ferte geavahit dulkka?
Go leat almmolaš bálvalus bargi, de galggat don dieđuid addit, bagadallat ja vuhtii váldit ávkkástalli dárbbuid. Jus giella lea hehttehus, de fertet geavahit dohkkehuvvon dulkka. Ii leat lohpi mánáid geavahit dulkan. Bearaš miellahtut ja guovttegielat mielbargit eaige berre dulkot.
Don válljet makkár giela háliidat hállat
Davvi dearvvašvuođa buohcciviesuin/klnihkain leat ollu bargit geat eai hálddaš sámegiela, ja midjiide lea hui dehálaš geavahit dulkka vel oažžut rievttes ja vuđolaš dieđuid du dearvvašvuođa birra. Min dulkkain lea jávohisvuođageasku. Pasieanttat vásihit oadjebassan geavahit dulkka; go lea buohcci, de lea álkit eatnigillii hállat. Fáttát ja doahpagat buohcceviesus sáhttet leat váddásat go beaivválaš gielas. Jus dus lea sámegiella eatnigiellan, de dus lea riekti sámástit go deaivvadat spesialistadearvvašvuođabálvalusain.
Gulahallan dieđut
Jus dus leat jearaldagat dahje moaitámušat sáhtát váldit oktavuođa sámi dulkabálvalusa ovttadatjođiheddjiin.
Rita-Alise Porsanger-Moen
95 79 48 72 | Rita-Alise.Porsanger-Moen@finnmarkssykehuset.no
Min davvisámegielat dulkkat
Dulkomii gáibiduvvo máhttu dearvvašvuođa fágalaš doahpagiidda, ja mii atnit min iežamet hárjánan dulkkaid dasa. Don sáhtát lohkat eambbo juohke ovtta dulkka birra dás vuollelis.
Vuoigatvuođat ja jávohisvuođageasku
Du vuoigatvuođat go leat pasieanta
Jus dus lea sámegiella eatnigiella de lea dus riekti oažžut sámegielat dulkka go galggat deaivvadit spesialistadearvvašvuođa bálvalusain, ja don oaččut dan fálaldaga divššodeaddjis. Muittuhaste beare jus son vajálduhtto.
Dulkabálvalus lea nuvttá.
Jávohisvuođageasku
Visot min dulkkain lea jávohisvuođageasku seamma ládje go eará dearvvašvuođa bargiin.
Pasieantta dieđut:
Šiehtadusat mat gusket mánáide, de galget váhnemiid namat rubrihkkii «pasieanttanamma», ii máná namma.
Dieđut vižžojit Finnmárkku buohcceviesu persovdnasuddjen njuolggadusaid mielde.
Jávohisvuođageasku ii hehtte dieđuid addima bargiide sámi dulkabálvalusas Finnmárkku buohcceviesus, go dát dieđut leat dárbbašlaččat pasieantta dearvvašvuođa bálvalusaid hálddašeapmái (ref. Dearvvašvuođabargiid láhka §25 Dieđut ovttasbargi bargiide).
Láhkaortnet
Sámi pasieanttain leat rievttit Norgga lágaid mearrádusaid vuođul. Sámi láhka, sámeloven §3-5 addá pasieanttaide rievtti oažžut bálvalusaid sámegillii almmolaš dearvvašvuođa ásahusain gullevaš hálddašan guovlluin. Diet riekti lea maid vuhtiiváldon dearvvašvuođafidnolágas (helseforetaksloven) §35, 3. oasis gos daddjo ahte guovllu dearvvašvuođafuolahusat galget fuolahit ovttaskas pasieantta viiddiduvvon rivttiid gulahallat sámegillii spesialista dearvvašvuođabálvalusaiguin, sámelága (sameloven) § 3 -1 nr 4 ja § 3-5 mielde.
Viidáset lea ásahuvvon pasieanttariektelágas (pasientrettighetsloven) §3-5 ahte dieđut pasieanttaide galgá heivehuvvon sin giella - ja kulturduogážii. Vuoi sámi pasieanttat galget oažžut buriid fálaldagaid lea dehálaš ahte besset gulahallat iežaset gielain. Oažžut oadjebas bálvalusfálaldagaid eaktuda buori gulahallama.
Mearrádusat sierralágain
Hálddašanlágas, duopmostuollolágas, olgoriikalašlagas, heahteguovddášlágas, pasieantta- ja geavaheaddjirivttiid lágas, giellalágas ja ráŋggáštusmannolatlágas gávdnojit mearrádusat mat sáhttet addit rievtti ja bákku geavahit/atnit dulka.