Dikšofálaldat

Álttá MNP – Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkka fállá árvvoštallama, čielggadusa ja divššu mánáide ja nuoraide agis 0 - 18 jagi geain leat psykalaš váttisvuođat, čujuhusa mielde man fástadoavttir dahje mánáidsuodjalusbálvalusa jođiheaddji čállá. Viidásat fállat mii bagadallama váhnendoaimmaide pasieantta ruovttubirrasis (johtti veahkkejoavku).

Sisaváldinjoavku árvvoštallá buot čujuhusaid. Árvvoštallamat dahkkojit pasieantavuoigatvuođalága mielde rivttes dearvvašvuođaveahkki ja vuordináiggi dáfus.

Min dikšut leat mánáidpsykiaterat (doaktárat), doavttir mas lea spesialiseren, psykologaspesialista, psykologa, klinalaš mánáidsuodjaluspedagoga, sosionoma, pedagoga. Poliklinihkas lea čálli, ja lea suinna geainna oaččut oktavuođa go riŋget midjiide.

MNP bargit johtet jeavddalaččat Láhpái. Doppe searvat mii ovttasbargočoahkkimiin, ja čađahat čielggadusaid ja dikšut pasieanttaid. Johtti veahkkejoavku johtá ruoktut pasieanttaid lusa go lea dárbu.

Erenoamáš dilit čujuhusaid oktavuođas

Čujuhusat čállojit sierra spesiálaskoviide mat leat ráhkaduvvon MNP-čujuhusaide, vejolaččat reivii mas leat dieđut mat vástidit dasa mii jerrojuvvo MNP-skovis.

Olgguldas bagadallan/oahpahus

Poliklinihkas lea fásta bagadallan ovttasbargoguimmiiguin šiehtadusa mielde. Viidásat sáhttit mii oahpahit mánáid ja nuoraid fáttáid birra mat leat čadnon psykalaš dearvvašvuođasuddjemii.