Jándorovttadat psykiatriija, Leavdnja

Jándorovttadat lea fálaldat buot rávisolbmuide ja lea oassi psyhkalaš dearvvasvuođasuddjen ja gárrendilledivššus.

Loga eanet Jándorovttadat psykiatriija, Leavdnja

Jándorovttadat psykiatriija, Leavdnja

 

Jándorovttadat vuostáiváldá divššohasaid iešguđetgelágan váttisvuođaiguin, nugo ee. garra ballu, lossamiella, darvánanváttut, persovnnalašvuođa spiehkkaseamit dahje psykosaváttut.

Jándorovttadat lea oassi SÁNAGis ja mearkkaša ahte mii fállat veahki/divššu sámi pasieanttaide olles Norggas. Dasa lassin lea mis erenoamáš ovddasvástádus fállat veahki dáin gielddain: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Davvesiida ja Gáŋgaviika. Lea doavttir gii vuolggaha čujuheami bálvalussii.

Ovttadagas barget iešguđet fágajoavkkut geaiguin lea erenoamášmáhttu psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis, gárrendilledivššus ja ergoterapiijas.

Jándorovttadat lea oassi - rávisolbmuid ovttadagas. Dáppe barget iešguđetge fágajoavkkut. Davvi sámegiella ja kulturáddejupmi lea oassin gelbbolašvuođas.

Birasterapevttalaš jurddašeapmi lea vuolggasadji go fállat divššu. Ovttasdoaibman bargiid ja divššohasaid gaskkas lea guovddážis veahkehan dihte sin hálddašit beaivválaš doaimmaid.

Muhtun oasit divššus sáhttet leat:  

  • birasterapiija
  • oktagaslaš doarjjaságastallamat
  • váhnenságastallamat – kárten ja diehtojuohkin
  • sosionomatiibma
  • dálkkaslaš dikšu
  • Iešguđet lágan oktasašdoaimmat. Juohkehaš ráhkada iežas oktagaslaš ulbmiliid oktasašdoaimmaid oasálastimii.

Jándorovttadagas leat 8 saji.. Buohkat ožžot lanja rišuin ja hivssegiin. Orrunáiggiid guhkkodat molsašuvvá dan ektui man garrasit olbmot buhcet, 3 vahkkus gitta guhkit orrumii.

Beassat beaivedivššohassan gáibiduvvo ohcan fástadoaktáris, divššodeaddjis dahje gieldda psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis čielga doaibmadikšoulbmiliin. Ovttadat fállá oanehisáigge beaivefálaldaga.

Jándorovttadat ovttasbargá RPP ja fáhkkabuhcciid veahkkejoavkkuin.

Eambbo dieđut jándorovttadaga birra

Jándorovttadat lea oassi psykalaš dearvvasvuođasuddjen - rávisolbmuid ossodagas. Dáppe barget iešguđetge fágajoavkkut nugo veahkkedivššárat, ergoterapevta, doavttir, psykologa ja buohccedivššárat. Sis lea erenoamáš máhttu dáin fáttáin: psykiatriija, gárrendilli, ja rumašlaš lihkadeapmi dikšovuohkin psykalaš dearvvašvuođabarggus. Davvi sámegiella ja kulturáddejupmi lea oassin gelbbolašvuođas.

Sajiid lohku ja fysalaš rámmat

Jándorovttadat sáhttá váldit vuostá 10 pasieantta ain hávil. Buohkat ožžot lanja rišuin ja hivssegiin.

Geat sáhttet oažžut fálaldaga jándorovttadagas?

Jándorovttadat fállá spesialistadearvvasvuođafuolahusa buot ollesolbmuide boarráset 18 jagi iežamet sisaváldinguovllus: Guovdageainnu, Kárášjoga, Porsáŋggu, Davvesiidda ja Gáŋgaviikka gielddain.

Go Norggas lea friddja buohcceviessoválljen sáhttet olbmot eará Finnmárkku gielddain maiddái ohcat. Dalle lea divššohasaid ruovttugielddain mieđusteaddjiovddasvástádus dárbbu mielde. Muđui fállat divššu buot sápmelaččaide Norggas.

Jándorovttadat vuostáváldá divššohasaid iešguđetgelágan váttisvuođaiguin, nugo ee. garra ballu, lossamiella, darváneamiváttut, persovnnalašvuođa spiehkkaseamit dahje psykosaváttut.

Orrunáiggiid guhkkodat molsašuvvá dan ektui man garrasit olbmot buhcet, 2 vahkkus gitta guhkit orrumii. Soames divššohasat bohtet sisa eastadit jeavddalaččat vai dakko bokte ain sáhttet ássat iežaset ruovttubáikkiin, dahje oassin guhkesáigedálkkodeamis.

Makkár fálaldagat leat jándorovttadagas?

Birasterapiija jurddašanvuohki lea njuolggadussan jándorovttadaga dálkkodeapmái. Ovttasdoaibman bargiid ja divššohasaid gaskkas lea guovddážis veahkehan dihte sin hálddašit beaivválaš doaimmaid.

Oasit divššus:

  • birasterapiija (rámmat jna)
  • oktagaslaš doarjjaságastallamat
  • váhnenságastallamat – kárten ja diehtojuohkin
  • sosionomatiibma (ferte várret tiimma)
  • dálkkaslaš dikšu
  • vahkkosaš joavku gos Lihkadeapmi – Vuoigŋan - Lotkatvuohta guovdilastojuvvo. Ulbmil lea buoridit idjanahkáriid, dohkkehit iežas goruda, vásihit buoret jođašanfriddjavuođa ja gávdnat orrunmášu eará oktavuođain. Álkes hárjehusat maid sáhtát ruovttus maid geavahit.
  • vahkkosaš Mo birget ja lihkostuvvat - kursa, gos "iežasfuolahus" álo lea fáddán. - doaimmat. Dát leat organiserejuvvon joavkkuide: olgoáibmu, hutkkálaš- ja rumašlaš doaimmaiguin. Juohke divššohas ráhkada iežas oktagaslaš ulbmiliid oktasašdoaimmaid oasálastimii.

Mii fállat maid beaivedivššohasaide oassálastit joavkodoaimmaide ovttas jándorossodaga divššohasaiguin. Beassat beaivedivššohasain gáibiduvvo ohcan (fástadoaktáris, divššodeaddjis dahje gieldda psykalaš dearvvašvuođasuddjemis) čielga doaibmadikšoulbmiliin.

Sullii 39 % bargiin lea davvisámegiel gelbbolašvuohta. Juohke váktavurrui geahččalat bidjat ain juo ovtta sámegielat bargi.

Jándorovttadat bargá siskkáldasat ovttas dáid guovtti poliklinihkalaš ovttadagaiguin Leavnnjas: Rávesolbmuid psykiatriija poliklinihkka (RPP) ja Johtti fáhkkabuohcciid/akuhtta veahkkejoavkkuin. Muhtin pasieanttain leat iežaset divššodeaddjit/čilgejeaddjit poliklinihkas. Psykalaš dearvvašvuođasuddjen ossodat – ollesolbmot barget ollislaš pasieantadivššu jurdaga mielde.

Jándorovttadat bargá divššohasaid ruovttugielddaid ektui. Lágiduvvojit fásta bargomátkkit sisaváldinguovllu gielddaide gos mii doallat vásttolašjoavkočoahkkimiid, bagadallat, oahpahat ja galledat ruovttuid.

Dikšunfilosofiija: Jándorovttadagas leamaš árbevirolaččat psykodynámalaš dikšunfilosofiija. Dál bargojuvvo maid eanet eklektalaččat go bargit leat ovdánahttán gealbuset dáin surggiin: gulahallan ja nuppástuhttinbargu (fágaidgaskasaš gulahallan), jurddašeapmi vižžojuvvon gárrendillisuorggis, kognitiiva (biras)terapiijas ja iešveahkke/ birgenperspektiivvas.

Bargit lea oahpahuvvon mo rumašlaš doaimmat váikkuhit psykalaš dearvvašvuhtii, mii boahtá čalbmosii birasterapiijas go beaivválaččat lea iđit trimma ja áhpásmahttin guktii vahkkui lassin doaimmaide maid leat namahan ovdalis..

Jándorovttadat lea Finnmárkku dearvvašvuođa klinihkalaš biebmanfysiologain vehkiin, lágidan biebmodoallokursa pasieanttaide ja bargiide. Ovttadat/ossodat hálida joatkit dákkár lágan kurssaiguin.

Jándorovttadat lea geavaheaddjiiskkadeamis ožžon ruovttuluottadieđu ahte sii váillahit eambbo oahpa diagnosa(id) birra maid psykalaš dearvvašvuođasuddjema ásahusat leat mearridan. Ossodat váldá dán duođalažžan ja hálida guovdilastit psykoedukašuvnna boahtte áiggis.

Jándorovttadat vuostáváldá studeanttaid ja guosseoahppiid.

Váldde oktavuođa

Telefovdna
78 46 45 70 / 78 46 45 97
Telefáksa 78 46 45 69
E-boastačujuhus
Boastačujuhus
Finnmárkku buohcciviessu
SÁNAG
Jándorovttadat / Døgnenheten
Helsetunveien 2
9700 Lakselv
SÁNAG Leavdnja
Galledanadreassa
Helsetunveien 2(Google maps)
9700 Lakselv

Geavatlaš dieđut

Jođaskeahtes fierpmádat

Mis lea jođaskeahtes fierpmádat pasieanttaide ja gussiide buot min dikšobáikkiin. Váldde oktavuođa du ossodagain oažžun dihte sisaloggendieđuid.

Kioska / buvda / apotehka / kaféa

​SÁNAG Leavdnja lea Leavnnja márkanbáikkis, doppe leat buvddat, apotehka ja boradanbáikkit.

Lobiheapme borgguhit

​Ii leat lohpi borgguhit SÁNAG siste iige olgun uvssaid ja vistti lahka.

Vuordinlatnja

​Pasieanttaide ja oapmahaččaide lea vuordinlatnja resepšuvnna buohta 2. gearddis.

Psykisk helsevern – døgnbehandling | Lakselvhttps://finnmarkssykehuset.no/sa/behandlinger/psykisk-helsevern-dognbehandling-lakselvPsykisk helsevern – døgnbehandling | LakselvPPsykisk helsevern - døgnbehandlingPsykisk helsevern - døgnbehandlingPsykisk helsevern - døgnbehandlingPsykisk helsevern - døgnbehandling