Joavkoterapiija bargojoavku, Áltá

Joavkoterapiija bargojoavku fállá joavkoterapiija, kurssaid ja čuovvolanságastallamiid. Joavkoterapiijat ja kurssat lágiduvvojit dábálepmosit Álttá Dearvvašvuođaguovddážis.
Čuovvolanságastallamat ja individuála ságastallamat leat dábálepmosit Byportenis.

Loga eanet Joavkoterapiija bargojoavku, Áltá

Joavkoterapiija bargojoavku, Áltá

Kurssat ja terapevttalaš joavkkut

  • Rávisolbmuide geain lea ADHD
  • Dutnje geas lea bipolára gillámuš
  • Hálddašeapmi ja lossamiela eastadeapmi
  • Ieščuoččuheamihárjehallan
  • Gálgahárjehallan
  • Dáidda- ja ovdanbuktinterapiija
  • Stáđisnuvvanjoavku dutnje geas lea posttraumalaš huššaváddu (PTHV, dárugillii: PTSD)

Kursa rávisolbmuide geain lea ADHD

Kursa lea dutnje geas lea ADHD-diagnosa ja dáhtut oahppat  dáid fáttáid birra:  

  • ADHD: historihkka, diagnosa ja diagnosa váttisvuođat.
  • Liigeváttisvuođat: heajos iešdovdu, lossamiella, garra ballu jna.
  • Mo hálddašit hušša
  • Hálddašeapmi ja veahkeneavvut
  • Dálkkasgeavaheapmi
  • Sosiála gaskavuođat ja ADHD
  • Oahpahus ja praktihkalaš hárjehallamat

Kursa dutnje geas lea bipolára gillámuš

Guovddáš fáttát oahpahusas

  • Oahpástuvvan fáddái: Mii lea bipolára gillámuš?
  • Bipolára gillámuša sivat ja ovdáneapmi
  • Maniija ja hypomaniija: dávdamearkkat ja guoskevaš doaibmabijut.
  • Lossamiella ja seahkalas dilálašvuohta: dávdamearkkat ja guoskevaš doaibmabijut
  • Dálkkaslaš dikšu
  • Oppalaččat divššu birra
  • Hušša ja mo hušša hálddašit
  • Bargu, oadju, sisačáliheapmi, juridihkka jna.
  • Eallinláhki ja jeavddalašvuohta

Oahpahus ja digaštallan. Ruovttubarggut.

Kursa hálddašeami ja lossamiela eastadeami birra

Kursa lea dutnje guhte leat rahčan lossamielain mii ain de boahtá ruovttoluotta dahje mii bistá guhká.

Guovddáš fáttát oahpahusas

  • Mat lea lossamiela dovdomearkkat.
  • Lossamiela sivat.
  • Jurddašallan ja lossamiella.
  • Iešsorbmenjurdagat ja -geahččaleapmi.
  • Garra ballu ja lossamiella.
  • Mo iežas bisuhit doaimmas?
  • Nahkárat ja oađđinváttisvuođat.
  • Lossamiella ja gaskavuohta bearrašii ja ustibiidda.
  • Antidepresiiva dálkasat
  • Gárrenmirkkováttisvuođat ja lossamiella.

Oahpahus ja praktihkalaš hárjehallamat

Kursa ieščuoččuheamihárjehallamis

Kursa lea dutnje guhte dárbbašat

  • Bidjat rájáid alccet ja earáid ektui
  • Šaddat čielgasat go gulahalat earáiguin
  • Hálddašit váttis dilálašvuođaid ieščuoččuheami vuogi mielde
  • Hárjehallat bivdit veahki
  • Oahppat oažžut ja addit kritihka ja rámi

Oahpahus ja praktihkalaš hárjehallamat

Gálgahárjehallan

hálddašan dihte eallima buoret vuogi mielde

Dutnje guhte dárbbašat oahppat unnidit:

  • Láhttema mii dagaha ahte šaddá moivi gaskavuođain
  • Dovdduid mat jorggáhaddet, heajos movtta
  • Impulsadaguid
  • Eahpesihkkaris identitehtadovddu
  • Dan ahte ii nagot stivret jurdagiid

Máhtut kursaoahpahusas leat juhkkojuvvon njealji fáddái:

Hárjehallat fuomášumi, mo hálddašit gaskavuođaid, mo stivret dovdduid ja mo hálddašit heahtediliid.

Oahpahus ja praktihkalaš hárjehallamat leat vurrolagaid. Ruovttubarggut deaivvademiid gaskka lea dehálaš oassi kurssas.

Individuála terapiija:

Earret kurssa barget oasseváldit áššáiguoskevaš váttisvuođaiguin individuála terapiijas.

Stáđisnuvvanjoavku dutnje geas lea posttraumalaš huššaváddu

- ja guhte ražat traumaiguin maid leat ožžon eará olbmuid dihte (dat mearkkaša rumašlaš/psykalaš veahkaválddálašvuohta, seksuála illásteapmi ja nu ain).

Guovddáš fáttát oahpahusas

  • Máhttu traumareakšuvnnaid birra
  • Diđolašvuođa- ja fuomášumi hárjehallamat (Grunnings- og oppmerksomhetsøvelser) hálddašan dihte posttraumalaš váttuid.
  • Iežas dikšu, návccaid nannen ja hálddašanstrategiijat leat guovddážis.

Buot oasseváldiin galgá leat individuálaterapevta.

Traumavásáhusaid detáljjat eai juhkkojuvvo joavkkus, muhto ságastallo dan birra individuálaterapiijas.

Dáidda- ja ovdanbuktinterapiija

Dutnje guhte ražat lossamielain, sosiála baluin, vuollegis iešdovdduin ja/dahje it jáhke iežat návccaide ja hálddašeapmái.

Mihttomearri lea ahte ovttaskas oasseváldi galgá oažžut vejolašvuođa:

  • Váldit atnui iežas návccaid ja hutkáivuođa
  • Oažžut oktavuođa iežas rupmašiin lihkadusaid, áiccuid ja dovdduid bokte.
  • Buoridit ovdanbuktinnávccaid njuohtama, musihka, lihkadeami, stoahkama, poesiija ja máidnasiid bokte.
  • Oahppat iežas dikšut, bidjat rájáid ja čáhkket saji dasa mii nanne iešdovddu ja eallinnávccaid.
  • Leat diđolaš oasseváldi iežas eallimis fuomášumiin ja lagasvuođain.

Ii gáibiduvvo ahte dus leat makkárge "kreatiiva" máhtut, muhto dus ferte leat miella ja dáhttu searvat dán jovkui.

Praktihkalaš dieđut

Čujuhus: Jus dus lea beroštupmi searvat sáhtát váldit oktavuođa iežat dikšun Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkas (RPP) guhte de gaskkusta du beroštumi viidásat.

Jus dus ii leat dikšu RPP:s de gáibiduvvo čujuhus fástadoaktáris searvan dihte kursii dahje jovkui.

Máksin: Dán áiggi lea iežasmáksu ru 315,- juohke háve ovddas. Submi sáhttá čállojuvvot iežasmáksokortii, ja sis geas lea friddjakoarta sáhttet geavahit dan.

Gáibiduvvo ahte máksá 200 ruvnnu kursamateriálaid ovddas jus áigu searvat kursii bipolára gillámušaid birra, muđui leat kursamateriálat nuvttá.

Váldde oktavuođa

deaivvadanbáiki
2. gearddis Byportenis, Løkkeveien 2:s
2. gearddis dearvvašvuođaguovddážis, sisamannan doavttirvávtta buohta
Telefovdna
78 48 38 00
Boastačujuhus
Finnmarkssykehuset
VPP ALTA
Postboks 1294
9505 Alta

Busseáiggit Álttá dearvvašvuođaguovddáš

Bussevuordinsadji lea 50 mehtera váldouvssas eret.

Gávpotbusses lea vuolgga juohke diibmobeali dii. 06:00 rájes – juohke kvártta gaskal 07:00 ja 09:00:
140 Gávpotbusse Áltá

Girdibusse vuodjá viđa geardde beaivái:
261 Girdibusse Áltá

Busseáiggit Álttá gávpotguovddáš

Mátkkoštanvejolašvuođat ovdan ruoktut Álttá dearvvašvuođaguovddážii

Pasieantamátkkošteamit

Váldonjuolggadus leat ahte du mátki ovdan ruoktut dikšui gokčojuvvo hálbbimus ruvttosáhtuin.

Eanet Finnmárkku Pasieantamátkkoštemiid birra

Geavatlaš dieđut

Kioska / buvda / kaféa

​Álttá gávpotguovddáš lea 100 mehtera eret, doppe leat gávpeguovddážat ja kaféat.

Psykisk helsevern - gruppeterapi | Altahttps://finnmarkssykehuset.no/sa/behandlinger/psykisk-helsevern-gruppeterapi-altaPsykisk helsevern - gruppeterapi | AltaPPsykisk helsevern - gruppeterapiPsykisk helsevern - gruppeterapiPsykisk helsevern - gruppeterapiPsykisk helsevern - gruppeterapi