HELSENORGE
Spesialistpoliklinikken

Allergitest (prikktest), Áltá Klinihkka

Čuggeniskkus lea allergiijaiskkus maid mii geavahit čielggadeamis makkár ávdnasiid vuostá dus lea allergiija. Iskkus čájeha reakšuvnnaid liikkis jus mii bidjat daid iešguđetge lágan goaikkanasaid main lea ávdnasat masa olbmot reagerejit, ovdamearkka dihte monni, mielki, soahki ja suoidni.



Álggahus



Čujuhusat ja árvvoštallamat

Lea fástadoavttir gii čujuha du čuggeniskosii mii lea buohccivissui.



Ovdal

  • Vahkku ovdal čuggeniskosa de it galgga geavahit allergiijamedisiinnaid (antihistamiinnaid). Dakkár medisiinnat leat ovdamearkka dihte: Cetirizin, Aerius, Xyzal, Zyrtec, Phenamin ja Loratadin.
  • Don it galgga geavahit kortiisona (eambbogo 10 mg prednisolon) 24 diimmu ovdal iskosa.
  • Iskkusbeaivvi fertet don leat dearvvaš, ii galgga leat nuorvu, feber dahje sullasaš.
  • Garvve geavaheamis bodylotiona gieđaide iskkusbeaivi.
  • Jus geavahat ástmámedisiinnaid, de galggat daid geavahit nu movt dábálaččat, maiddai iskkusbeaivvi.




Vuollel

Čuggeniskkus váldo siskkobealde vuolit oasis gieđas. Okta goaikkanas dain áigeguovdilis ávdnasiin maidda sáhtát reageret goaikkuhuvvo 1 – 2 cm gaskkain liikii nala. Maŋŋelgo goaikkanasat leat biddjon de mii čugget juohke goaikkanasa gitta liikii vuollái. Eatnasat eai vásit dat bávččaga ja lea hárvenaš ahte oaidnit vara, og čuggesteapmi manná dušše liikii olggoža čađa.

Goaikkanasat sihkkojuvvojit báhpiriin, ja 15 minuhta maŋŋel sáhttit mii oaidnit bohtosiid. Jus reageret muhtun ávdnasii, de dat oidno du liikkisgo dat ruvssoda ja bohtana. Sáhttá maiddai sakŋidit.



Maŋŋil

Vejolaš bohtaneamit, ruvssodeapmi ja sakŋideapmi daid iešguđetge goaikkanasaid geažil jávkkoda dábálaččat 1 – 2 diimmu maŋŋel. Jus hui ollu sakŋida de sáhttit mii vuoidat vuoidasa mii láivudahttá dan.



Leage várrogas

Hui hárvenaš háviid sáhttet čuožžilit allergiijalaš reakšuvnnat čuggeniskosa geažil. Dat dáhpáhuvvá goitge iskosa vuolde, ja dan gieđahallet de dearvvašvuođabargit.




Váldde oktavuođa

Biilaguođáhat

Lea biilaguođáhat goappašiid bealde vistti.

Guođđit biilla biilaguođáhahkii máksá ru. 12 juohke diibmui gaskal 10:00 ja 17:00, muđui lea nuvttá.

Busseáiggit Álttá dearvvašvuođaguovddáš

Bussevuordinsadji lea 50 mehtera váldouvssas eret.

Gávpotbusses lea vuolgga juohke diibmobeali dii. 06:00 rájes – juohke kvártta gaskal 07:00 ja 09:00:
140 Gávpotbusse Áltá

Girdibusse vuodjá viđa geardde beaivái:
261 Girdibusse Áltá

Busseáiggit Álttá gávpotguovddáš

Mátkkoštanvejolašvuođat ovdan ruoktut Álttá dearvvašvuođaguovddážii

Pasieantamátkkošteamit

Váldonjuolggadus leat ahte du mátki ovdan ruoktut dikšui gokčojuvvo hálbbimus ruvttosáhtuin.

Eanet Finnmárkku Pasieantamátkkoštemiid birra

Geavatlaš dieđut

Apotehka

​Lagamuš apotehka leat 100 mehtera dobbelis - justa nuppi bealde geainnu váldouvssas.

Kioska / buvda / kaféa

​Álttá gávpotguovddáš lea 100 mehtera eret, doppe leat gávpeguovddážat ja kaféat.

Lobiheapme borgguhit

Váldouvssa olggobealde lea sierra borgguhanguovlu.

Guovllus muđui lea lobiheapme borgguhit, sihke siste ja olgun.

Samigieldulka

Jus don háliidat hupmat ja gulahallat davvisámegillii dikšuma dahje iskkadeami oktavuođas, de mii áinnas gohččut iežamet sámegiel dulkka boahtit. Vai lea sihkar ahte dulka lea olámuttos, de fertet mii soahpat suinna ovdalgihtii, ja danne livččii buorre jus don dieđihat ahte mii dárbbašit dulkka. Sáhtát ieš soahpat dulkkain telefovnna bokte 915 98 117 (árgabeivviid 07.30-15.00), dahje riŋget dohko gos dus lea diibmu.

Dát guoská maiddái daid pasieanttaide geaiguin lea divššodandiibmu beaivveáigge spesialisttapoliklinihkas Álttás dahje spesialisttadoavttirguovddážis Kárášjogas. Doppe čađahuvvo dulkon videokonferánssa (skype) bokte.

Hámmárfeasta buohcciviesu dulkkas lea maid vejolašvuohta dulkot pasieanttaid ovddas geat leat sisačálihuvvon buohccivissui.

Vuordinlatnja

​Spesialistapoliklinihkas leat máŋga buori vuordinlanja. Jeara bargiin gos lagamuš vuordinlatnja lea.

Gávdnet go dan maid ohcet?