Pasieanta- ja oapmahašoahpahallan

Finnmárkkubuohcciviessu fállá pasienttaide ja oapmáhaččaide oahpahusa muhtin guhkálmas buozanvuođaid ja doaimmashehttejumiid dáfus. Jus mis ii leat kursa du buozanvuođa hárrái, de mii sáhttit du diŋgot eará buohccivissui.

Oahppan- ja hálddašanovttadagat

Fálaldat oahppamis ja hálddašeamis (OHG)

Buohcciviesuid fálaldat oahppamis ja birgemis lea sadji gos deaivvadit pasienttat, oapmáhaččat, hárjánan geavaheaddjit ja dearvvašvuođabargit.

LMS bargá nu ahte pasienttat ja oapmáhaččat ožžot eambbo máhtu ja buoridit gálggaid vai birgejit guhkálmaš buozanvuođain ja dearvvašvuođa hástalusaiguin.

Oahppan- ja hálddašanfálaldagat leat hutkojuvvon fágaolbmuid ja hárjánan geavaheddjiid oktasaš barggus vai dearvvašvuođabálvalusas sihkkarastojuvvo dat ahte pasienta lea guovddážis.

Barggut:

• diagnosaspesifihkka kurssat pasienttaide ja oapmáhaččaide
• heivehuvvon diehtojuohkin ja bagadallan pasienttaide, oapmáhaččaide ja dearvvašvuođabargiide
• oahppan- ja hálddašanfálaldat easttakeahtes (sømløs) pasientadikšumii
• bargu mii ovddida dearvvašvuođa ja eastada buozanvuođa
• pedagogalaš reaiddut dearvvašvuođabargiide

Mii lea oahppan- ja hálddašanfálaldat?

Oahppan- ja hálddašanfálaldagat lágida dili dasa ahte pasienta háhká alccesis máhtu man vuođul váldá mearrádusaid iežas dearvvašvuođa hárrái, ja oažžu gálggaid vai birge árgabeaivvis buozanvuođa dilis ja/dahje hedjonan doaibmannávccaid dáfus.

Mii organiseret fágaidrastá oahpahusfálaldaga pasienttaide ja oapmáhaččaide. Das lea mihttu ahte pasienta buorebut ieš birge. Oahppan- ja hálddašanfálaldagaid sáhttá heivehit individuála dásis, muhto eanas lea oktasaš joavkooahpahus; omd. kursa, temáčoahkkin, fágabeaivvit ja eará. 

Geavaheaddjiáirasat (hárjánan geavaheaddjit) leat mielde fálaldagaid plánemis, čađaheamis ja evalueremis ovttas fágaolbmuiguin (Standard metoda). Dán dahkat vai sihkkarastit ahte pasientta lea guovddážis dearvvašvuođabálvalusas.

Ovddasvástádus- ja bargojuohku

Riikka dearvvašvuođafitnodagat leat ásahan oahppan- ja hálddašanbálvalusa, muhto suohkanat/gielddat leat aiddo huksegoahtán dán.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea oahppan- ja hálddašanfálaldat dain surggiin maidda ii leat lunddolaš hukset suohkandásis gelbbolašvuođa ja infrastruktuvrra. Dat sáhttet leat individuála fálaldagat mat laktásit spesialiserejuvvon mediisiinnalaš dikšui, oahpahusafálaldat olbmuide geain lea sierralágan dilli mii ii leat nu dávjá, ja eará oahpahusfálaldagat maidda gáibiduvvo spesialiserejuvvon gelbbolašvuohta.  Fágaidrastá, diagnosaspesifihkka oahppan- ja hálddašanfálaldagat gullet spesialistadearvvašvuođabálvalussii.

Dábálaš njuolggadus lea ahte suohkanat/gielddat addet oahppan- ja hálddašanfálaldaga stuora pasientajoavkkuide ja geavaheaddjijoavkkuide, nu maid dakkár fálaldagaid mat eai gula guđege diagnosii ja mas fokus lea eallit guhkálmas dearvvašvuođahástalusaiguin. Spesialistadearvvašvuođabálvalus berre fállat bagadallama suohkana/gieldda dearvvašvuođabargiide.

Máŋga dearvvašvuođafitnodaga ja suohkanat/gielddat barget ovttas odne oahppan- ja hálddašanfálaldagaid addimis. Dat lea oassin das ahte oaččuhit kvalitehta dáfus buori ja ollislaš pasientadikšuma.  

Ovttaláganiidbargu

Geavaheaddjiorganisašuvnnat leat guhkes áiggi juo čađahan oahppan- ja hálddašanbarggu, ovttaláganiidbarggu ja maid čađahan geavaheaddjiáirasiid oahpahusa.  Pasienttaide, oapmáhaččaide ja dearvvašvuođabargiide lea hui ávkkálaš dat gelbbolašvuohta mii organisašuvnnaid mieldelahtuin lea.

Ovttaláganiidbargu dahkkojuvvo ossodagain, oahppan- ja hálddašanguovddážiin ja pasienttaid ruovttuin. Organiserejuvvon ovttaláganiidbargu lea bistevažžan šaddan: telefonbálvalus, diehtojuohkin ja ráđđeaddin, ofelastin, ovttaláganiidbargu interneahtas, oahppaladdanbálvalus.

Dán barggus lea olbmuid áŋgiruššan duogážis ja dat lea barggu dovdomearka. Dat olbmot geat leat hárjánan buohcat, addet ávkkálaš dieđuid earáide. Muhtimiidda lea buorre deaivat earáid geat ipmirdit sin dili, dat lea buoremus veahkki. Nubbi bealli lea ahte čilgejuvvo sániiguin mo juoga doaibmá, movt áššit gullet oktii medisiinnalaččat, nubbi bealli lea deaivat muhtima gii ipmirda dili. Ollugat muitalit ahte sii leat lohkan buot mii lea čállojuvvon sin buozanvuođa birra, muhto goitge buot deháleamos lei deaivvadit olbmuin geas lea seammá diagnosa.