Pasieanta gii boahtá buohccivissui galgá oažžut dieđuid ja oahpaheami diagnosa, divššu ja rievdademiid birra. Fágaolbmot galget doarjut ja láhčit buori oahpaheami. Mii galgat jearrat “Mii lea dutnje dehálaš?” Du oapmahaččain lea maid dát vuoigatvuohta. 

Manin searvat kursii?

Mihttu min oahppan- ja hálddašankurssaiguin lea ahte don galggat oahppat iežat dávdda birra ja mot don sáhtát hálddašit árgabeaivvi. Go galggat válljet iežat geainnu, de dus ferte leat máhttu sihke dávdda, dikšuma, iežat resurssaid ja eallindábiid rievdadeami birra.

Don deaivvat fágaolbmuid geain lea iešguđetlágan máhttu dávdda birra. Don maiddái deaivvat hárjánan pasieanttaid ja sin oapmahaččaid geat muitalit mot sii ellet iežaset eallimiid dearvvašvuođahástalusaiguin. Kursaoasseváldit juogadit vásáhusaid. Go mii jearrat kursaoasseváldiin mii sidjiide lei deháleamos go kursii serve, de vástida sullii 80% sis ahte "Deháleamos lei deaivat earáid seamma dilis!

Mot searvat kursii?

Čujuhus: Don ferte doaktáris oažžut čujuhusa vai beasat searvat kursii. Čujuhit sáhttá du fástadoavttir dahje du doavttir buohcciviesus. Doavttir sádde čujuhusa dan ossodahkii mii doallá kurssa.

Kurssaid bajilgovva: Helgelándda buohcciviessu fállá kurssaid Muoffis, Mussiris ja Sandnessjøenis. Don sáhtát maid čujuhusa kurssaide eará báikkiin riikkas jus min luhtte ii leat fálaldat. Min neahttasiiddus oainnát sihke báikkálaš, guvllolaš ja nationála kursafálaldagaid. Fertet mannat ovttaskas buohcciviesu neahttasiidduide jus háliidat oaidnit eará buohcciviesuid báikkálaš kursafálaldagaid.

Friddja buohcciviessoválljen: Oahppan- ja hálddašankkurssaid searvan lea oassin friddja dikšunválljema ortnegis.

Friddja dikšunválljen

Vuoigatvuođat: Pasieanttain ja oapmahaččain leat vuoigatvuođat sihke mátke- ja orrungoluid ektui.

Vuoigatvuođat pasieanta- ja oapmahašoahpahusa dáfus joavkkuin

Oktavuohta

Juohke kurssas leat sierra oktavuođaolbmot. Oktavuođadieđuid gávdná ovttaskas kurssaid vuolde. Don galggat áinnas váldit oktavuođa iežat buohcciviesu Oahppan- ja hálddašanguovddážiin.

Oahppan ja hálddašeapmi Hámmerfeasttas

Oahppan ja hálddašeapmi Girkonjárggas

 Čuovo Finnmárkku buohcciviesu Facebookas

Ovddasvástádus- ja bargojuohku

Riikka dearvvašvuođafitnodagat leat ásahan oahppan- ja hálddašanbálvalusa, muhto suohkanat/gielddat leat aiddo huksegoahtán dán.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusas lea oahppan- ja hálddašanfálaldat dain surggiin maidda ii leat lunddolaš hukset suohkandásis gelbbolašvuođa ja infrastruktuvrra. Dat sáhttet leat individuála fálaldagat mat laktásit spesialiserejuvvon mediisiinnalaš dikšui, oahpahusafálaldat olbmuide geain lea sierralágan dilli mii ii leat nu dávjá, ja eará oahpahusfálaldagat maidda gáibiduvvo spesialiserejuvvon gelbbolašvuohta.  Fágaidrastá, diagnosaspesifihkka oahppan- ja hálddašanfálaldagat gullet spesialistadearvvašvuođabálvalussii.

Dábálaš njuolggadus lea ahte suohkanat/gielddat addet oahppan- ja hálddašanfálaldaga stuora pasientajoavkkuide ja geavaheaddjijoavkkuide, nu maid dakkár fálaldagaid mat eai gula guđege diagnosii ja mas fokus lea eallit guhkálmas dearvvašvuođahástalusaiguin. Spesialistadearvvašvuođabálvalus berre fállat bagadallama suohkana/gieldda dearvvašvuođabargiide.

Máŋga dearvvašvuođafitnodaga ja suohkanat/gielddat barget ovttas odne oahppan- ja hálddašanfálaldagaid addimis. Dat lea oassin das ahte oaččuhit kvalitehta dáfus buori ja ollislaš pasientadikšuma.  

Ovttaláganiidbargu

Geavaheaddjiorganisašuvnnat leat guhkes áiggi juo čađahan oahppan- ja hálddašanbarggu, ovttaláganiidbarggu ja maid čađahan geavaheaddjiáirasiid oahpahusa.  Pasienttaide, oapmáhaččaide ja dearvvašvuođabargiide lea hui ávkkálaš dat gelbbolašvuohta mii organisašuvnnaid mieldelahtuin lea.

Ovttaláganiidbargu dahkkojuvvo ossodagain, oahppan- ja hálddašanguovddážiin ja pasienttaid ruovttuin. Organiserejuvvon ovttaláganiidbargu lea bistevažžan šaddan: telefonbálvalus, diehtojuohkin ja ráđđeaddin, ofelastin, ovttaláganiidbargu interneahtas, oahppaladdanbálvalus.

Dán barggus lea olbmuid áŋgiruššan duogážis ja dat lea barggu dovdomearka. Dat olbmot geat leat hárjánan buohcat, addet ávkkálaš dieđuid earáide. Muhtimiidda lea buorre deaivat earáid geat ipmirdit sin dili, dat lea buoremus veahkki. Nubbi bealli lea ahte čilgejuvvo sániiguin mo juoga doaibmá, movt áššit gullet oktii medisiinnalaččat, nubbi bealli lea deaivat muhtima gii ipmirda dili. Ollugat muitalit ahte sii leat lohkan buot mii lea čállojuvvon sin buozanvuođa birra, muhto goitge buot deháleamos lei deaivvadit olbmuin geas lea seammá diagnosa.