Bures boahtin medisiinnalaš seaŋgalatnjii Hámmárfeastta buohcceviesus

Pasientii dieđut

Dat gihpa oanehaččat muitala buohcceviesu ja ossodaga birra gosa leat čálihuvvon dikšui.

Gruppebilde
 

Mii leat 4.gearddis N ja S soajis ja leat oktiibuot 41 seaŋgasaji juohkásan njealji jovkui (alit, ruoná, fiskes ja rukses)ja ovtta 5-beaivásašlatnjii. Dát maŋemus lea gitta vahkkoloahpaid ja gesiid. Bargit gullet joavkkuide, muhto mii geahččalit organiseret divššáriid nu ahte pasieanttat ožžot dan čuovvoleami mii sis galgá leat, seammás go unnimus lágiid olbmuiguin dárbbašit leat oktavuođas.

Dulkonbálvalus

Bargit veahkehit dárbbu mielde ordnet dulkka veahkkin go dárbbašuvvo. Buhcciidviesus lea sierra davvisámegiel dulka árgabeivviid gaskal dii. 08 ja 15. Dulkon gaskal dii. 15 ja 22 árgabeivviid ja gaskal dii. 08 ja 22 vahkkoloahpaid dáhpáhuvvá videokonferánssa bokte (Skype).

Oapmahaččaidlatnja

Divššáriidruovttus leat soames oapmahašlanjat (doppe lea seaŋga, vuoššanvejolašvuođat ja hivsset/riššu) maid sáhttá láigohit 200,- ruvdnui jándoris Fáhkkabuhcciid vuostáiváldimis 1. gearddis. Borramuš ii leat mielde dán hattis. Latnjajuohkimis vuoruhuvvojit hui buohcci olbmuid oapmahaččat.

Mieđušteaddji sisačáliheapmi

Pasieantta ovddasvástideaddji doavttir mearrida gažaldaga sisačálihit mieđušteaddji buhcciidviesu iežas njuolggadusaid mielde. Mieđušteaddjái fállojuvvojit buot borramat ossodagas ja oađđenbáiki (nuvttá).  Mieđusteaddjis vurdojuvvo ahte son lea hui ollu fárus.

Mátketelefovdna

Mii ávžžuhit pasieanttaid váldit mielde mátketelefovnna ja ahte oapmahaččat atnet dan oktavuođa váldimiidda dáppe orodettiin. Váldde vuhtii eará pasieanttaid go geavahat mátketelefovnna, ja jus dus lea liiba, de bivdit du mannat olggos lanjas jus fertet ságastit. Eará pasieanttaid vuhtiiváldima dihte bivdit ahte lanjain eai dahkko telefovdnaságastallamat gaskal dii. 21 ja 09. Telefovdna ferte jienaheapme dahje jáddaduvvon ihkku ja beaivet sáhttá leat jaskesčuodjamis dahje sparadeamis.

Beaivválaš rutiinnat

07:00 – 07:30

Dehálaš mihtideamit (temperatuvra, varradeaddu j.e.) ja varraiskan. Lea buorre jus don dán áigemuttus leat lanjas.

07:30 – 08:00

Dikšobargiid raporta ja beaivvi plánen.
Pasieanttat geat dárbbašit dan ožžot veahki/ veahki persovnnalaš divššuin maŋŋel raportta.

08:00 - 09:00

Iđđesdálkasiid juohkin

08:00 – 09:00 Iđitbiebmu

09:00 –

Ovdafitnan ja dasto fitná doavttir pasieanttaid luhtte (dušše árgabeivviid)

Ovdafitnamis doavttir ja buohccedivššár geahčadeaba ovttaskas pasieantta iskkusbohtosiid ja bidjaba viidáset plána dikšui/vuolgimii. Doavttir fitná maŋŋel ovdafitnama pasieanttaid luhtte. Lea buorre jus don orut lanjas/leat lanja lahkosis go doavttir lea fitnanvuorus. Jus háliidat oapmahaččaid fárus doavttirfitnamis, de šihttojuvvo dat buohccedivššáriin/doaktáriin.

Cavgileamit: Čális ovdagihtii maid doaktáris áiggut jearrat.

12:00 - 12:30

Gaskabeaivvi dálkasiid juohkin

12:00 – 13:00 Gaskabeaivvit

14:30 – 15:00

Dikšobargiid raporta ja eahkeda plánen

16:00 – 16:30

Maŋŋelgaskabeaivvi dálkasiid juohkin

17:30 – 18:30 Eahketbiebmu

21:00 – 21:30

Eahketdálkasiid juohkin

Eahkedat ja vahkkoloahpat 

Eahkediid ja vahkkoloahpaid eai leat seamma ollu  dearvvašvuođabargit barggus go árgabeivviid.

Dalle ii leat dábálaš doavttirfitnan. Váktadoavttir boahtá baicca ossodahkii ja guorahallá pasieanttaid ovttas ovddasvástideaddji buohccedivššáriin. Doavttir iská ođđa pasieanttaid ja sin geat dárbbašit doavttirgeahču. Dat rievddada makkár áiggis doavttirfitnan lea. Doavttir lea birra jándora vávttas.

Dálkasat

Jus dus leat dálkasat maid geavahat bistevaččat, de oaččut daid mis. Mii bivdit áddejumi dasa ahte mii háliidit gozihit ahte dálkasat váldojit dalle go dat juhkkojuvvojit. Don sáhtát šiehttat minguin háliidat go ieš hálddašit oasi dálkasiin. Mii sáhttit vurket priváhta dálkasiid.

Iskkadeamit ja varraiskosat

Don oaččut divššáris/doaktáris dieđu iskkademiid birra ja mot vejolaččat daidda galggat ráhkkanit (omd. borahaga leat dahje gurren). Eanas iskkadeamit dahkkojit árgabeivviid áiggis gaskal dii. 07 ja 15. Áigemuttu goas beassá iskkademiide sáhttá veaháš váttis diehtit go lassin poliklinihkalaš ja dakkaviđe - veahki - pasieanttaide gaskkohagaid váldojit sisačálihuvvon pasieanttat. Fertet gal rehkenastit ahte šattat veaháš vuordit. Divššár boahtá čuovvut du iskkadeapmái/viežžat du iskkadeamis.

Jus leat ožžon dieđu ahte dus galgá váldot varraiskkus, de lea dehálaš ahte don leat seaŋgga lahkosis dassážii dát leat váldon. Varraiskosa vástádusaid dábálaččat oažžu seamma beaivvi.

Borramat

Borramat guossohuvvojit gievkkanis. Pasieanttaide, geat dearvvašvuođa sivaid geažil eai sáhte boahtit gievkkanii, guossohuvvo biebmu lanjas. Gaskabeaivvit várrejuvvojit sidjiide geat galget borahaga leat dahje háliidit boradit maŋŋel. Earret borramiid gávdná maiddái juhkamuša, láibeborramušaid, bajožiid ja eará gievkkanis. Lea beare váldit maid áigu dahje mis jearrat veahki. Jus leat earenoamáš bealit maid ferte vuhtiiváldit (allergiijat, maid ii gierdda dahje eará), de lea buorre jus dieđihat farggamusat, jus dárbbaša juoidá spesiáladiŋgoma oažžut gievkkanis.

Guossit berrejit leat nu buorit ahte eai ane gievkkana bistevaš borranáiggiin go gievkkanis eai leat nu ollu čohkkánsajit.

Árvodávvirat

Mii ávžžuhit ahte pasieanttain eai galgga leat árvodávvirat lanjas. Ii leat ossodaga ovddasvástádus buhttet árvodávviriid mat massojit. Ossodat sáhttá vurket vejolaš árvodávviriid sis geat ieža eai nagot váldit vára dain.

Biktasat, hivssetdávvirat j.e.

Buhcciidviessu sáhttá fállat idjabáiddiid/buvssaid, ovttaháváš hiitamiid/čurtebuvssaid ja eanemus dárbbašlaš hivssetdávviriid (sáibbu, bátneguštá,  ovttaháváš ráhkenheavvaliid. Váldde áinnas mielde/oaččo sáddejuvvot priváhta biktasiid ja viessoskuovaid. Hui dehálaš lea váldit mielde olgobiktasiid ja skuovaid olggosčáliheami oktavuođas. Mis dađibahábut eai leat vejolašvuođat bassat priváhta biktasiid.

Ossodaga guođđit/Permišuvdna

Mii bivdit du addit dieđu dikšobargiide jus guođát ossodaga. Dát lea earenoamáš dehálaš jus don leat oktiičadnon váibmogozihanapparáhttii (telemetriija) dahje vuorddát beassá iskkadeapmái. Dalle lea hui buorre jus muitalit makkár mátketelefovdnanummaris du gávdná.

Permišuvnna sáhttá šiehttat, muhto mátkegoluid šattat ieš máksit.

Pasieantadieđut oapmahaččaide/mieđusteddjiide

Bargiin lea láhkageatnegahtton jávohisvuođageatnegasvuohta, eaige sáhte addit dieđuid pasieanttaid birra earáide go sidjiide geat pasieantta journálii leat čállon leat lagamus oapmahažžan. Pasieanta ieš muitala dán olbmo nama sisačáliheamis, ja ferte ieš mieđáhusa addit ahte earát sáhttet oažžut dieđuid. Dain dilálašvuođain gos pasieanta ii nákce dan dahkat, de gustojit sierra njuolggadusat, geahča Pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka §§ 1-3b ja 3-3.

Mii bivdit oapmahaččaid geat háliidit dieđuid oažžut pasieanttaid birra riŋgejit maŋŋel dii. 13. Dalle lea doavttirfitnan dábálaččat nohkan ja ovddasvástideaddji buohccedivššáris leat ođđaseamos dieđut divššu ektui. Lea sávahahtti ahte oapmahaččat gaskaneaset muitalit ođđaseamos dieđuid pasieantta birra, nu ahte buohkat eai čuojat ossodahkii. Dalle mii oažžut eanet áiggi pasieanttaide. Jus oapmahaččat háliidit hupmat doaktáriin dahje leat mielde doavttirfitnamis, de bivdit du addit dieđu buohccedivššárii dan birra.

Mánát oapmahažžan

Duođalaš dávda, váddu/sivva dahje gárrenávnnassorjjasvuohta measta álohii boahtá čuohcat bearrašii. Mánát sáhttet dárbbašit veahki ipmirdit mii dáhpáhuvvá. Buhcciidviesu dearvvašvuođabargiin lea dearvvašvuođabargiidlága § 10a, vuosttaš lađđasa mielde, geatnegasvuohta veahkehit áimmahuššat ahte vuolleahkásaš mánát ožžot dieđuid ja dárbbašlaš čuovvoleami.

Fitnan

Ossodagas eai leat makkárge bistevaš fitnanáiggit, muhto doavttirfitnamiin ja gaskal dii. 21 ja 09 eai sáhte guossit leat pasieantalanjain.

Báhppabálvalus / Kapealla - jaskes latnja

Buohcceviesus lea iežas báhppa gii sáhttá ságastallat duinna ja du oapmahaččaiguin jus don dan háliidat. Báhppabálvalusain sáhttá váldit oktavuođa ossodaga bargiid bokte. Don sáhtát ieš/du oapmahaččat sáhttet maiddái ieža váldit oktavuođa buohcceviessobáhpain Karen Lorentzeniin telefovnnas 78 42 12 88 /mátketelefovdna 911 82 776.

Kapealla lea álohii rabas ja buohkat sáhttet dan geavahit, beroškeahttá oskkus/eallinoainnus. Don gávnnat dan 1.gearddis, gurut bealde maŋŋel go manat kantiinna meaddel. Čuovo galbbaid.

Lieđit ja njálggahádja

Muhtumat sáhttet allergiijalaččat reageret ovdamearkka dihte garra lieđđe- ja njálggahája hájaide. Danin dán ossodagas lea liđiid haga biras. Mii maid liikot jus don it geavat njálggahája buktagiid orrumis.

Borgguheapmi ja alkohola

Olles buhcciidviesus lea ollislaš gielddus - sihke siste ja olgun. Iige leat vejolašvuohta ge oastit duhpáha/sigareahtaid kioskkas. Gávdno borgguhanvisttáš čiegas buohcciviesu váldouvssa nuorttabealde.

Jearrama vuođul sáhttet seaŋgapasieanttat oažžut nikotiidnabuhtadusa, suoskangummi/loastara.

Mii fuomášuhttit ahte lea bávkkehanvárra jus dola (rišša/lightera) cahkkeha dakko gokko láktá gitta oksygenačuggestahkii (áibmui).

Ii leat lohpi návddašit dahje vurkkodit alkohola buhcciidviesus.

Bargohárjehallansadji

Orrumis sáhtát deaivat studeanttaid, fidnoohppiid ja ohppiid bargohárjehallamis. Dát leat álohii bagadallama vuolde ja sis lea jávohisvuođageatnegasvuohta numot buot eará bargiin lea.

Interneahttaoktavuohta

Fierpmádat: HN-GJEST. Don it dárbbaš čállit beassansáni.

Áviissat

Ossodat diŋgo Finnmark Dagblad ja Ságat. Áviissat biddjojit oktasaš beaivelatnjii.

Kioska

Narvesen lea 1. gearddis váldouvssa lahka ja dat lea rabas árgabeivviid gaskal dii. 07.30 ja 20, lávvordagaid gaskal dii. 10 ja 17, ja sotnabeivviid gaskal dii. 11 ja 17.

Kafea

Buohcciviesu kafea lea 1. gearddis ja uvssat leat rahpasat birra jándora. Kafea lea rabas árgabeivviid gaskal dii. 08 ja 13.30 ja vahkkoloahpaid gaskal dii. 11.45 ja 12.30. Gávdno automáhta mas oažžu oastit liegga juhkamuša dasa gii dan háliida.

Olggosčáliheapmi/vuolgin

Ovdalgo vuolggát buohcciviesus, de beasat ságastallat doaktáriin. Lea dehálaš oažžut mielde báhpiriid nugo epikriisa, reseapttaid, dálkkaslisttu ja vej. buohccedieđáhusa.

Dus lea vuoigatvuohta oažžut gokčojuvvot dárbbašlaš mátkegoluid go mátkkoštat ovdan ruoktot almmolaš dohkkehuvvon dikšui/divššus. Váldonjuolggadus lea ahte don oaččut gokčojuvvot hálbbimus johtinvuogi ruktomanni fievrruin ovdan ruoktot lagamus dikšunbáikái/dikšunbáikkis.

Jus galggat mátkkoštit táksiin, de dat jámmat vulget maŋŋel dii. 14. Dat lea vai fievrredeapmi oktiiheivehuvvo, ja ferte vuordit ahte šaddá juogadit táksii earáiguin.

Telefovdnanummar Pasieantamátkkiide: 05515.

Vuordinlatnja

Kaféas gávnnat vuordinlanja gos leat vuogas stuolut ja hirbmat čáppa oainnus. Doppe sáhtát vuoiŋŋastallat dan botta go vuorddašat sáhtu ruoktot.

Moaitámuš ja rápmi

Mii sávvat dus lea leamašan buorre orrun dáppe min luhtte.

Mii váldit áinnas ruovttoluottadieđuid dus - sihke buriid ja heajos. "Moaitin ja rámi" boastagássa heaŋgá feaskáris gurut bealde uvssa mii manná gievkkanii.

Jus dus lea mihkkege cuiggodit gieđahallama ja divššu dáfus maid oaččut dahje leat ožžon orodettiin ossodagas, de bivdit du álgovuorus oktavuođa váldit ossodaga ovttadatjođiheddjiin dahje váldodoaktáriin. Lea maid vejolašvuohta váldit oktavuođa Finnmárkku pasieanta- ja geavaheaddjiáittardeddjiin telefovnnas 78 41 72 40.

Sis lea iežaset ruovttusiidu
 

Váldde oktavuođa

Hámmárfeasta buohcceviessu
Medisiinnalaš seaŋgalatnja
Sykehusveien 35
9601 Hámmárfeasta

Tlf 78 42 14 10 / 78 42 14 20 (5-beaivásašlatnja)

Busseáiggit Hámmarfeastta buohcciviessu

​Busse johtá gaskal buohcciviesu váldouvssa ja Hámmarfeastta leaktofanaskáija gávpotguovddážis, dat korrespondere VargsundXpressen:in mii johtá ovdan ruoktut Áltái vuossárggas bearjadahkii.
Joavdá Hámmarfeastta buohccivissui sullii 08:40
Vuolgga buohcciviesus dii. 16:15

Vuordinsadji Fuglenes luoddaearru lea sullii 300 mehter buohcciviesus

130 Bybuss Hammerfest
(ii guoskka geassemánnu 20. b - borgemánnu 20. b)
130 Bybuss Hammerfest
(geasset geassemánnu 20. b - borgemánnu 20. b)
132 Ringrute Strømsnes - Hammerfest - Forsøl

Busseáiggit Hámmarfeastta gávpotguovddáš

Fanasruvttot Hámmarfeastta gávpotguovddážis

Hámmarfeastta leaktofanaskáija lea Hámmarfeastta gávpotguovddážis, 2,5 kilomehtera Hámmarfeastta buohcciviesus eret.

330 VargsundXpressen Áltá - Hámmarfeasta - Áltá 350 MåsøyXpressen 380 SørøysundXpressen

FUOM! Geaidnobarggut Skáiddis

​Dál leat geaidnobarggut gaskal Skáiddi ja Fálesnuori, dat sáhttet dagahit ahte johtolat maŋŋona. Jus áiggut dán gaskka meattá johtit go leat jođus Hámmarfeastta buohccivissui, de berret rehkenastit liige diibmobeali mátkkoštanáigin vai leat sihkkar ahte joavddát diibmui buohccivissui.

Hámmárfeasta buohcciviesu parkerenbáiki

Buohkat geat bisánit buohcciviesuguvlui galget parkeret galbejuvvon bisánansajiide.

Haddi kr. 18,- jándoris – Tákstajoavku 8802

Mátkkoštanvejolašvuođat Hámmarfeastta buohccivissui ja buohcciviesus

Pasieantamátkkošteamit

Váldonjuolggadus leat ahte du mátki ovdan ruoktut dikšui gokčojuvvo hálbbimus ruvttosáhtuin.

Eanet Finnmárkku Pasieantamátkkoštemiid birra

Geavatlaš dieđut

Báhppabálvalus

 

Hámmarfeastta buohcciviesus lea iežas báhppa. Báhppabálvalus lea fálaldat pasieanttaide, oapmahaččaide ja bargiide. Buohcciviessobáhpa namma lea Karen Lorentzen. Buohcciviesus lea maiddá šiehtadus gávpoga báhpaiguin. Sii sáhttet gohččojuvvot bálvalusaide maiguin ii sáhte vuordi, go buohcciviessobáhppa ii leat buohcciviesus.

Ságastallan

Buozalmasvuohta ja eahpesihkkarvuohta dearvvašvuođa ja iežas boahtteáiggi dáfus guoskkaha čiekŋalis ja vuđolaš eallinárvvuid mis. Ii leat eaktun ahte galgá leat ovttaoaivilis girku oskuin deaivvadan dihte báhpain. Ságastallama vuolggasadji sáhttá leat ahte don dárbbašat soapmása guhte sáhttá guldalit, go don leat váttis eallindilis, go háliidat juogadit áššiid mat dus leat váimmu lahka. Báhppa galgá diktit ságastallama ovdánit ságastallanguoimmi eavttuid mielde. Báhpas lea jávohisvuođageasku, ja ságastallan ii muitaluvvo viidásat geasage, iige čállo journálaide.

Pasieanttat guđet gullet eará oskkuide dahje eallinoainnuide go Norgga Girku galget oažžut oktavuođa iežaset servodagain go sii dan dáhttot.
Báhppabálvalus sáhttá veahkehit gaskkustit oktavuođa.

Sáhttá váldit oktavuođa buohcciviessobáhpain telefovnna bokte, tlf 78 42 12 88 / 911 82 776

Eanet buohcciviessobáhpa birra

Ii lohpi speallat Pokémon Go

 

Vuhtiiváldin dihte pasieanttaid, bargiid ja gearggusvuođavuojániid ii leat lohpi speallat Pokémon Go buohcciviesu guovllus.

Jođaskeahtes fierpmádat

Sáhtát logget sisa jođaskeahtes fierpmádahkii buot Finnmárkku buohcciviesu dikšobáikkiin.

Fierpmádaga namma: HN-GJEST

It dárbbaš čállit beassansáni

Kaféa

 

Kaféa lea buohcciviesu vuođđogearddis lullioarjji bealde. Dáppe sáhtát návddašit gávpoga buoremus várddu Sállannuorrái dan botta go návddašat káfekohpaža, váffela dahje mállása. Leat dieđusge buresboahtin vaikke vel it oasttege maidige borran- dahje juhkanláhkai.

Kaféa lea álo rabas.

Borramuš guossuhuvvo

Árgabeivviid
08:00 – 13:30

Lávvardagaid, sotnabeivviid ja bassebeivviid
11:45 – 12:30 

Kapealla - jaskes latnja

 

Dán lanja sáhttet pasieanttat, oapmahaččat ja bargit geavahit. Don leat buresboahtin deike, lea álo rabas. Dáppe sáhtát gávdnat ráfi jurddašit. Sáhtát cahkkehit gintala, lohkat ja rohkadallat. Kapeallas lea buorre piano ja cd-čuojanas. Lanjas mii lea olggobealde lea gullevaš girjjálašvuohta, sálbmagirjjit ja biibalat.

Kapealla lea rabas buohkaide, beroškeahttá oskkus dahje eallinoainnus.

Kapealla lea buohcciviesu vuođđogearddis, gurutguvlui go leat vázzán kaféa meattá. Čuovu galbbaid.​

Kioska

Buohcciviesu váldofeaskáris lea Narvesen kioska. Dáppe fidnet oastit dábálaš kioskagálvvuid, ja iešguđetge dárbbašlaš dávviriid nu go bátnekustta, sisbiktasiid jna. - ja dieđusge vaikke guđelágan lohkamušaid. 

Rahpanáiggit

Vuossárggas – bearjadahkii
07:30 – 20:00
Lávvardaga
10:00 – 17:00
Sotnabeaivvi
11:00 – 17:00

Lieđeheames biras

Dađibahábut leat muhttimat geat buohccájit lieđđehájain - ja lieđđečázis šaddet baktearat.

Danne eat háliit mii ahte dus leat mielde lieđit dán ossodahkii.

Giitu áddejumis!

Lobiheapme borgguhit

​Lea borgguhanvisttáš nurkkis nuortta bealde buohcciviesu váldouvssa.

Guovllus muđui lea lobiheapme borgguhit, sihke siste ja olgun.

Oppalaš kárta

 

Pasieantaveahkit

Pasieantaveahkkeortnet Hámmarfeastta buohcciviesus lea ovttasbargu gaskal Finnmárkku buohcciviesu ja Hámmarfeastta eaktodáhtolaš guovddáža.

Pasieantaveahkit leat resepšuvnna "guhkiduvvon giehta" váldofeaskáris. Sii veahkehit pasieanttaid ja gussiid deaivat poliklinihkaide ja eará dikšobáikkiide Hámmarfeastta buohcciviessus, ja mieđuštit sin gosa sii galget. Pasieantaveahkit sáhttet maiddá veahkehit fidnet juvlastuolu ja hoigat sin geat dárbbašit veahki dohko gosa galget.

Gávnnat pasieantavehkiid sin "stašuvnnas" váldofeaskáris ja muđui veahá gosge buohcciviesus. Lea álki dovdat geat pasieantaveahkit leat, sis leat mariidnaalit uniforpmat, ja sis lea álo nammagalba. Pasieantavehkiid olahat telefovdnanummara 904 12 756 bokte.

Samigieldulka

Jus don háliidat hupmat ja gulahallat davvisámegillii dikšuma dahje iskkadeami oktavuođas, de mii áinnas gohččut iežamet sámegiel dulkka boahtit. Vai lea sihkar ahte dulka lea olámuttos, de fertet mii soahpat suinna ovdalgihtii, ja danne livččii buorre jus don dieđihat ahte mii dárbbašit dulkka. Sáhtát ieš soahpat dulkkain telefovnna bokte 915 98 117 (árgabeivviid 07.30-15.00), dahje riŋget dohko gos dus lea diibmu.

Dát guoská maiddái daid pasieanttaide geaiguin lea divššodandiibmu beaivveáigge spesialisttapoliklinihkas Álttás dahje spesialisttadoavttirguovddážis Kárášjogas. Doppe čađahuvvo dulkon videokonferánssa (skype) bokte.

Hámmárfeasta buohcciviesu dulkkas lea maid vejolašvuohta dulkot pasieanttaid ovddas geat leat sisačálihuvvon buohccivissui.

Vuordinlatnja pasieanttaide ja oapmahaččaide

 

Siskkimuččas boradanlanjas gávnnat vuordinlanja gos leat vuogas stuolut, doppe sáhtát vuoiŋŋastit dan bottago vuorddát beassát dikšui ja iskkadeapmái, dahje go vuorddát sáhtu.