Psykosadikšun

Psykosadivššu birra oppalaš dieđut

Dáppe gávnnat oppalaš dieđuid psykosadivššu birra:
Geavaheaddjeváikkuhus, movttiidahttinbargu, nuorat vuollel 18 jagi, árra intervenšuvdna, buohccivissui sisačáliheapmi dahje beaivedikšun, ambulánta dikšun.

 

​Dat oppalaš dieđut mat dáppe čužžot leat jurddašuvvon diehtun dutnje ja du oapmahaččaide.

Dikšunjoavku ráhkada dikšunplána ovttaskas divššuiguin, mat heivehit dutnje buoremusat ja heivejit du dárbbuide.  

Geavaheaddjeváikkuheapmi

Geavaheaddjeváikkuheapmi lea nannejuvvon lága bokte, earret eará pasieanta- ja geavaheaddjevuoigatvuođalágas. Dát mielddisbuktá ahte dikšun ja čuovvoleapmi ferte vuođđuduvvon pasieantta iežas mearrádusaide ja vuoruheapmái. Geavaheaddjeváikkuheamis lea mearkkašupmi dasa man buorre terapiija ja iešmearrideapmi lea, ja mearkkašupmi pasieantta doaivagii ja ipmárdussii ahte beassá go ieš hálddašit iežas eallima.  

Doaibmabijut:

  • Mii láhčit dili systemáhtalaččat vai pasieanta beassá ieš váikkuhit iežas dikšumii ja čuovvoleapmái.
  • Mii vuhtiiváldit pasieanttaid iežaset vásáhusaid ja ipmárdusaid.
  • Pasieanttat ieža oassálastet iežaset dikšunčoahkkimiidda.
  • Pasieanttat leat mielde hábmeme iežaset dikšunplána
  • Pasieanttat oassálastet ovddasvástádus-joavkočoahkkimiidda ja eará ovttasbargočoahkkimiidda
  • Pasieanttat (ja oapmahaččat) ožžot dárbbašlaš ja heivehuvvon diehtojuohkima, vai ieža ožžot eanemus lági mielde ipmárdusa áššiide, mii lea vuođđun alcceseaset go ieža dahket mearrádusaid.

Movttiidahttinbargu

Psykosat dávjá čuhcet iešipmárdussii ja logalaš jurddašeapmái. Dán sivas ollugat eai fuola dahje eai čuovvulahte dikšunfálaldagaid maid muđui livčče fuollan dahje čuovvulahttán.

Doaibmabijut: 

  • Dábálaččat lea movttiidahttinbargu oassin dikšunfálaldagas. Nu lea buot osiin dikšunáigodagas.
  • Mii deattuhit addit buori diehtojuohkima buozalmasvuođa ja dikšundoaibmabijuid birra, sihke pasieanttaide ja oapmahaččaide.
  • Mii deattuhit aktiivvalaččat guldalit pasieanttaid. Mii vuhtiiváldit pasieanttaid subjektiivvalaš vásáhusaid.
  • Mii geavahit movttiidahtti ságastallanteknihkaid. (Movttiidahtti jearahallamiid).
  • Muhtin olbmot šaddet bákkolaš psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemii. Maiddái dán oktavuođas deattuhuvvo diehtojuohkin ja movttiidahttinbargu seamma olu.

Nuorat vuollel 18 jagi

Muhtin hárvenaš áššiin, ja jus erenoamážiid ferte vuhtiiváldit dilálašvuođa, de sáhttá  sirdit rávisolbmopsykiatriijii (ROP) árabut go galggašii. Pasieanta ferte leat deavdán 16 jagi ja árvvoštallamat fertejit leat fágalaččat ákkastallojuvvon. Sirdin ferte leat pasientii buorrin. Buorit ákkat sáhttet leat ahte ferte joatkevašvuođa vuhtiiváldit, dahje bargat dili ektui, jus pasieanttas ležžet dárbbut dihto fágalaš doaibmabijuide.

Mánáid- ja nuoraid psykiatriija ja rávisolbmuid psykiatriija (MNP ja ROP) gaskkal lea ásahuvvon struktuvrralaš ovttasbargu, sihkkarastin dihte kvalitehta ja joatkevašvuođa dakkáraš gaskadiliin. Juohke pasieantta nammii mearriduvvo fuolahandássi.

Mánáid ja nuoraid symptomaid árvvoštallan dahkko ovdánan-psykologalaš oaidninsajis, huksen dihte buoret ipmárdusa. Lea ulbmillaš jearahallat siskkáldas eallima birra, mii lea heivehuvvon pasieantta ovdánandássái. Návccaid ja veajuid guorahallan lea guovddážis go galgá dahkat sihkkaris guorahallamiid diagnosa hárrái.

Váhnemiin leat dehálaš dieđut jus ja movt máná láhttenvuohki ja doaibman rievdá, ja sii váldojuvvojit mielde guorahallan- ja dikšunprosessii. Nuoraid dikšumis deattuhuvvo ahte váhnemat dahje ovddasteaddjit galget eambbo searvat dikšunbargui. Diehtojuohkin bearrašii deattuhuvvo, ja lea obbalaččat nana fuomášupmi bearašbargui.

Skuvla lea báiki gos symptomat dávjá árabut bohtet oidnosii go eará báikkiin, ja skuvla lea dehálaš diehtogáldu diagnostiserenbarggus. Doaibmabijut skuvllas leat dehálaš oasit dikšumis, ja sáhttet nanosmahttit máná fágalaš hálddašeami ja buoridit sosiálalaš loaktima.

Ruovttu- ja skuvlagalledeamis sáhttá dávjá oažžut buriid lassidieđuid.

Ságastallan- ja joavkodikšun heivehuvvo nuora ovdánandárbbuid ektui.

Ovttasbargu mánáidsuodjalusain lea máŋgga áššis dárbbašlaš sihkkarastin dihte ahte nuorat fuolahuvvot doarvái bures, ja vai nuorat geat dárbbašit dan, ožžot dihto divššu. Suohkandearvvašvuođabálvalusat ja skuvladearvvašvuođabálvalusat váldojuvvojit  veahkkin jus leaš dárbu.

Árra intervenšuvdna

Min bargit kártejit leat go pasieantta symptomat dahje bárttit psykosa-guoskevaččat. Jus mii oaidnit ahte dáid bárttiid ferte viidásit guorahallat, de mii sihtat fástadoaktára sáddet formálalaš čujuhanreivve.

Min klinihkas lea dehálaš fállat guossástallanvejolašvuođa báikkálaš fástadoaktáriidda. Dán mii dahkat vai buorrána sin gelbbolašvuohta dovdát psykosasymptomaid ja psykosabárttiid, vai sii áicet árra mearkkaid psykosaovdáneamis.

Sisačáliheapmi dahje beaivedikšun (poliklinihkka)

Olbmot geain lea psykosaváttut dárbbašit dávjá guorahallama/ divššu ásahusain, vaikko ulbmil livččii ahte eanas oassi dan ollislaš dikšunoktavuođas áiggi badjel, galggašii leat poliklinihkas. 

Doaibmabijut

  • Mii vuhtiiváldit makkár dásis buozalmasvuohta lea iešguđetge áigodagain. Sisačáliheapmi lea eanemusat áigeguovdil fáhkka buohccán dásiin, dahje čuovvulahttindásiin mas leat stuora (re)habiliterendárbbut, dahje dikšunáigodagas maŋŋelaš, vai sáhttá eastadit roasuid ja buozalmasovdáneami.
  • Go mearrida galgá go pasieanta poliklinihkkii dahje sisačálihuvvot buohccivissui, de ferte mearkkaid geahččat. Muhto lea erenoamážit áigeguovdil árvvoštallat dan álggogeahčen dikšunáigodaga.

Ambulánta dikšun

Buozalmasvuođa guorahallan ja dikšun galgá vuosttažettiin dahkkot klinihkas. Muhto muhtomin dikšojuvvojit maid pasieanttat ambulánta. Dát lea dábáleabbo psykosaváttuin, jus buohtastahttá eará pasieantajoavkkuiguin.

Doaibmabijut

  • Pasieanta dikšojuvvo ambulánta go son ii sáhte boahtit klinihkkii, mieđusteddjiin fárrolaga dahje ieš akto.
  • Pasieanta dikšojuvvo ambulánta go lea fágalaččat árvvoštallojuvvon ahte lea buoret go doaibmabijut čađahuvvojit pasieantta ruovttus dahje lagasbirrasis.
  • Pasieanttat dikšojuvvot ambulánta go dollojuvvojit ovttasbargočoahkkimat báikkálaš instánssaiguin.
  • Máŋgga báikkiin gávdnojit sierra poliklinihkalaš psykosajoavkkut geain leat viiddiduvvon vejolašvuođat dikšut pasieanttaid ambulánta.

Oktavuohta

GPG Gaska-Finnmárku, SÁNAG
GPG Oarje-Finnmárku
GPG Nuorta-Finnmárku