PUVA-dikšu

PUVA lea dikšunvuohki mii adno psoriasisii (bissovaš liikedávda) ja eará hárvenaš liikevigiide. Dikšun veahkeha sakŋideapmái ja geahpeda vuolšši.

Álggahus

PUVA mearkkaša psoralen+UVA. Liiki suonjarduvvo guhkes bárvvasteaddji ultravioleahtta čuovggain mii maid gávdno beaivesuotnjariin.

Geat eai galgga dikšojuvvot PUVA:ain?

Áhpeheamit, geat njamahit mánáid, mánát vuollel 10 jagi, sii geain leat soames čatnangođusdávddat ja pasieanttat geain lea liikeborasdávda dahje geat sáhttet oažžut liikeborasdávdda eai galgga dábálaččat dikšojuvvot PUVA: in.

PUVA galgá adnot várrogasat pasieanttaide geat atnet dálkasiid mat váikkuhit dávdahehttenvuogádahkii ja dálkasiid mat lasihit čuovgahearkivuođa.

Dikšun ii galgga ge fállojuvvot go lea duođalaš vuoivvas- ja moninváidun.

Ovdal

Ovdal suonjardeami ferte váldit tableahtaid main leat šaddoávdnasat mat dahket liikii eambbo hearkin čuvgii (psoralen) dahje vuoidat liiki golgi psoraleniin.

Kápseliid ferte váldit vissis áiggi ovdal suonjardeami ja ferte njiellat ollisin. Daid sáhttá áinnas váldit milkkiin dahje nisuláibbiin. Galle kápsela váldá galgá rehkenastit deattu mielde ja dat čuožžu reseapttas.

Varraiskosat váldojuvvojit ovdal dikšun álggahuvvo.

Vuollel

Dikšun dáhpáhuvvá čuovgakabineahtas ja ádjána moadde minuhta.

Čuovgadikšun dahkko 2 -3 geardde vahkkus ja dat buorida liikedávdda dađistaga.

Jus vuoidá liiki, de suonjardeapmi ádjána 15 minuhta.

Vuolledábiid ja ámadaju ferte suddjet suonjardeami vuostá.

Maŋŋil

Muhtumiin šaddá váibmogákkahat go váldet psoralena.

Čalmmit leat hearkkit beaivvážii maŋŋel go lea váldán psoralena. Dan dihte galgá atnit beaivváščalbmelásiid unnimusat 8 diimmu maŋŋelii go lea váldán kápseliid. Dát ii leat dárbbašlaš go lea vuoidan.

Beaivváščalbmelásiid ferte siste maid atnit.

Ruvssodanreakšuvdna sáhttá šaddat, muhto easka 2 – 3 beaivvi maŋŋel suonjardeami. Don it berre beaivvážis goardit iežat go leat PUVA- divššus.

Muhtumat sáhttet oažžut sakŋideami dikšuma oktavuođas.

Leage várrogas

Psoralen sáhttá váikkuhit eará dálkasiidda. Dan dihte fertet muitalit makkár eará dálkasiid don geavahat.

Beare ollu gerddiid PUVA – dikšumat eallimis sáhttet lasihit riska oažžut liikeborasdávdda, ja dan dihte lea mearri man ollu dán dikšunvuogi oažžu geavahit.

Vuolledábiid ja ámadaju ferte suddjet suonjardeami vuolde.