HELSENORGE
Barnesengepost

Respiratoralaš syncytiala- virus (RS-virus), Hámmarfeasta buohcciviessu

RS-virus lea dábálaš nuorvovirus mii lea sihke mánáin ja ollesolbmuin dálvet. Sihke mánáin ja ollesolbmuin leat unnán dávdamearkat dasa, ja sii dearvvašnuvvet jođánit RS-virus-infekšuvnna. Dat guoská maiddai eanas smávva mánáide. Muhtun mánáide sáhttá dávda dagahit infekšuvnna daid smávva vuoigŋanolliide (geahppaolliide) dahje geahpesvuolšši mainna ožžot gosahaga ja vuoigŋanváttuid. Dat guoská erenoamážit daid smávimusaide geat leat vuollel jagi, ja erenoamážit mánáide geat leat vuollel golbma mánu. Muhtun mánáid ferte čálihit sisa buohccivissui, ja muhtumiidda lea dárbbašlaš addit iešguđet lágan vuoigŋanveahki. 



Álggahus

Ráđit mat unnidit RS-virusa njoammuma

RS-virus njoammu goaikkanasnjoammuma bokte mat bohtet go muhtun olmmoš geas lea infekšuvdna gossá, gastá dahje hupmá earáid lahka. Njoammun sáhttá maid fievrriduvvot jus guoská sajiide masa buohcci olmmoš lea guoskan, gossan dahje gastán, ja jus dan maŋŋel de ruvve čalmmiid dahje guoská iežas njunnái.

Dan dihte lea dehálaš doalahit buori giehtaráinnasvuođa maiddai ruovttus gaskkal buohcci- ja dearvvaš mánáid.

Viidáset rávvejuvvo ahte:

  • doallat buohcci máná ruovttus ja ii doalvut su mánáidgárdái ja ahte buohcci ollesolbmot leat ruovttus ja eai maná bargui
  • ahte stuoraoappát ja -vielljat basset gieđaid ovdal bohtet ruoktot mánáidgárddis ja ovdal dearvvahit bearraša njuoratmáná
  • ahte stuoraoappát ja -vielljat eai leat beare láhka bearraša njuoratmáná, erenoamážit daid vuosttaš beivviid go vuoiŋŋahatinfekšuvdna álgá
  • ahte bearrašat geain leat njuoratmánát ráddjejit gussiidlogu jus bearrašis lea dárbu doarjagii, fuolahussii ja duddemii, de berre goitge dan vuhtiiváldit
  • smávvamánnábearrašat berrejit garvit gussiid geain leat vuoigŋandávdamearkkat, sihke ollesolbmuid ja mánáid
  • doalahit ruovttus mánáidgárdemánáid geat leat buohccit dassážiigo sii dearvvašnuvvet ja šaddet buoret dábálaš vuoimmis, ja ahte mánás ii leat leamaš feber 24 diibmui

(fhi.no)

Dábáleamos dávdamearkkat nurvui leat gosahat, gastiin ja ahte njunni golgá. Smávva mánáin sáhttá dávda dagahit gosahaga, vuoigŋanváttuid ja njurgu vuoiŋŋahaga. Mánná vuoigŋa jođáneappot ja geavaha ollu vuoimmi vuoigŋamii. Mánná sáhttá šovkkodit ja oažžut alit ivnni baksamiid birra. Mánná sáhttá oažžut febera, váibat, borrat unnán ja čájehit unnit beroštumi iežas birrasii. Smávimus mánáin geat leat vuollel 1 – 2 mánu, sáhttá álgobáliid leat áidna dávdamearkat vuoigŋanbottut mat bistet 5 – 10 sekundda. 



Čujuhusat ja árvvoštallamat

Jus fástadoavttir dahje váktadoavttir oaivvilda ahte pasieanttas lea dárbu sisačálihuvvot buohccivissui, de sii čujuhit sin min lusa.

Dearvvašvuođabargit

Čujuhusa listu - fástadoavttir dahje earát dearvvašvuođabálvalusas čujuhit guorahallamii

Dearvvašvuođabargit

fástadoavttir dahje earát dearvvašvuođabálvalusas čujuhit guorahallamii

Čujuheapmi buohcciviesu árvvoštallamii: 
   

  • Vuollegis oksygenagráda varas (sullii < 92%)
  • Juhká unnán dahje leat mearkkašuhtti vuoigŋanváttut (vuoigŋanfrekveansa lassána vaikko oažžu febervuolidahtti divššu, sisa vuoigŋan ja/dahje heaitá vuoigŋamis)

Dábálaččat mánát eai dárbbaš buohcciviesu árvvoštallama jus sii       

  • juhket/borret dohkálaččat ja eai leat dávdamearkat ahte rupmašis lea beare unnán golggus
  • sis lea oksygenagráda varas sullii > 92%
  • sis eai leat mearkkašuhtti vuoigŋanváttut 

Mearrideaddjin lea klinihkalaš stáhtus. RS - virusa njoammunnavdu ii buvtte lassi mearkkaid sisa čáliheapmái/árvvoštallamii. Lávki čálihit smávimusaid sisa (< 2-3 mánnosaččaid) árvvoštallamii sáhttá leat láivádet, muhto eatnasiidda dan agis sáhttá ruovttus leat buorre, jus bajábealde čuoggát leat nu movt galget.    

   

Guorahallan

Buohcciviesus čađahuvvojit iskkadeamit, ja doppe váldet earret eará njunne- dahje čottaiskosiid (nie movt korona iskkadeamis) geahččan dihte leago RS dahje eará virus mii lea sivvan buozanvuhtii. Muhtun háviid lea áigeguovdil váldit varraiskosiid earret eará geahččat CO2 dási varas, ja geahpesrøntgengova. 

Dikšu

Iešalddis virusa vuostá ii gávdno dikšu, dan ferte rumaš ieš oažžut eret. Dan dihte lea dikšu nu ahte dávdamearkkaid dikšut dan bokte ahte doalahit njuni ja vuoiŋŋahatbohcciid rabas, addit liige oksygena dárbbu mielde, ja veahkehit mánáid borrat. Muhtun háviid ožžot mánát biepmu seakka dipmabohcci čađa, mii manná njunis čoavjái (sonde).

Jus mánná rahčá vuoigŋat, de sáhttit mii addit oksygena mas lea muhtun muddui lassi deatta (highflow dahje cpap/bipap), mii addá lassi veahki doalahit vuoigŋanbohcciid rabas. Jus lea ollu šliivvi de sáhttit mii addit fysiologalaš sáltečáhcerišavuoigŋama.


Čuovvoleapmi

Eanas mánáin lea gosahat mii bistá vahkkus gitta guovtti vahkku rádjai maŋŋel olggosčáliheami. Muhtun mánát dárbbašit muhtun beivviid vel ovdal dearvvašnuvvet áibbas, maŋŋelgo bohtet ruoktot. Eanas mánát dearvvašnuvvet ollásit, ja eai dárbbaš čuovvoleami maŋŋel.



Dearvvašvuođabargit

Čujuhusa listu - fástadoavttir dahje eará dearvvašvuođabálvalus váldá badjelasas oktavuođa

fástadoavttir dahje eará dearvvašvuođabálvalus váldá badjelasas oktavuođa

Váldde oktavuođa

Geavatlaš dieđut

Báhppabálvalus

 

Hámmarfeastta buohcciviesus lea iežas báhppa. Báhppabálvalus lea fálaldat pasieanttaide, oapmahaččaide ja bargiide. Buohcciviessobáhpa namma lea Karen Lorentzen. Buohcciviesus lea maiddá šiehtadus gávpoga báhpaiguin. Sii sáhttet gohččojuvvot bálvalusaide maiguin ii sáhte vuordi, go buohcciviessobáhppa ii leat buohcciviesus.

Ságastallan

Buozalmasvuohta ja eahpesihkkarvuohta dearvvašvuođa ja iežas boahtteáiggi dáfus guoskkaha čiekŋalis ja vuđolaš eallinárvvuid mis. Ii leat eaktun ahte galgá leat ovttaoaivilis girku oskuin deaivvadan dihte báhpain. Ságastallama vuolggasadji sáhttá leat ahte don dárbbašat soapmása guhte sáhttá guldalit, go don leat váttis eallindilis, go háliidat juogadit áššiid mat dus leat váimmu lahka. Báhppa galgá diktit ságastallama ovdánit ságastallanguoimmi eavttuid mielde. Báhpas lea jávohisvuođageasku, ja ságastallan ii muitaluvvo viidásat geasage, iige čállo journálaide.

Pasieanttat guđet gullet eará oskkuide dahje eallinoainnuide go Norgga Girku galget oažžut oktavuođa iežaset servodagain go sii dan dáhttot.
Báhppabálvalus sáhttá veahkehit gaskkustit oktavuođa.

Sáhttá váldit oktavuođa buohcciviessobáhpain telefovnna bokte, tlf 78 42 12 88 / 911 82 776

Eanet buohcciviessobáhpa birra

Kaféa

 

Kaféa lea buohcciviesu vuođđogearddis lullioarjji bealde. Dáppe sáhtát návddašit gávpoga buoremus várddu Sállannuorrái dan botta go návddašat káfekohpaža, váffela dahje mállása. Leat dieđusge buresboahtin vaikke vel it oasttege maidige borran- dahje juhkanláhkai.

Kaféa lea álo rabas.

Borramuš guossuhuvvo

Árgabeivviid
08:00 – 13:30

Lávvardagaid, sotnabeivviid ja bassebeivviid
11:45 – 12:30 

Kapealla - jaskes latnja

 

Dán lanja sáhttet pasieanttat, oapmahaččat ja bargit geavahit. Don leat buresboahtin deike, lea álo rabas. Dáppe sáhtát gávdnat ráfi jurddašit. Sáhtát cahkkehit gintala, lohkat ja rohkadallat. Kapeallas lea buorre piano ja cd-čuojanas. Lanjas mii lea olggobealde lea gullevaš girjjálašvuohta, sálbmagirjjit ja biibalat.

Kapealla lea rabas buohkaide, beroškeahttá oskkus dahje eallinoainnus.

Kapealla lea buohcciviesu vuođđogearddis, gurutguvlui go leat vázzán kaféa meattá. Čuovu galbbaid.​

Kioska

Buohcciviesu váldofeaskáris lea Narvesen kioska. Dáppe fidnet oastit dábálaš kioskagálvvuid, ja iešguđetge dárbbašlaš dávviriid nu go bátnekustta, sisbiktasiid jna. - ja dieđusge vaikke guđelágan lohkamušaid. 

Rahpanáiggit

Vuossárggas – bearjadahkii
08:00 – 17:00
Lávvardaga
12:00 – 16:00
Sotnabeaivvi
12:00 – 16:00

Lobiheapme borgguhit

​Lea borgguhanvisttáš nurkkis nuortta bealde buohcciviesu váldouvssa.

Guovllus muđui lea lobiheapme borgguhit, sihke siste ja olgun.

Oppalaš kárta

 

Pasieantaveahkit

Pasieantaveahkkeortnet Hámmarfeastta buohcciviesus lea ovttasbargu gaskal Finnmárkku buohcciviesu ja Hámmarfeastta eaktodáhtolaš guovddáža.

Pasieantaveahkit leat resepšuvnna "guhkiduvvon giehta" váldofeaskáris. Sii veahkehit pasieanttaid ja gussiid deaivat poliklinihkaide ja eará dikšobáikkiide Hámmarfeastta buohcciviessus, ja mieđuštit sin gosa sii galget. Pasieantaveahkit sáhttet maiddá veahkehit fidnet juvlastuolu ja hoigat sin geat dárbbašit veahki dohko gosa galget.

Gávnnat pasieantavehkiid sin "stašuvnnas" váldofeaskáris ja muđui veahá gosge buohcciviesus. Lea álki dovdat geat pasieantaveahkit leat, sis leat mariidnaalit uniforpmat, ja sis lea álo nammagalba. Pasieantavehkiid olahat telefovdnanummara 904 12 756 bokte.

Samigieldulka

Jus don háliidat hupmat ja gulahallat davvisámegillii dikšuma dahje iskkadeami oktavuođas, de mii áinnas gohččut iežamet sámegiel dulkka boahtit. Vai lea sihkar ahte dulka lea olámuttos, de fertet mii soahpat suinna ovdalgihtii, ja danne livččii buorre jus don dieđihat ahte mii dárbbašit dulkka. Sáhtát ieš soahpat dulkkain telefovnna bokte 915 98 117 (árgabeivviid 07.30-15.00), dahje riŋget dohko gos dus lea diibmu.

Dát guoská maiddái daid pasieanttaide geaiguin lea divššodandiibmu beaivveáigge spesialisttapoliklinihkas Álttás dahje spesialisttadoavttirguovddážis Kárášjogas. Doppe čađahuvvo dulkon videokonferánssa (skype) bokte.

Hámmárfeasta buohcciviesu dulkkas lea maid vejolašvuohta dulkot pasieanttaid ovddas geat leat sisačálihuvvon buohccivissui.

Vuordinlatnja pasieanttaide ja oapmahaččaide

 

Siskkimuččas boradanlanjas gávnnat vuordinlanja gos leat vuogas stuolut, doppe sáhtát vuoiŋŋastit dan bottago vuorddát beassát dikšui ja iskkadeapmái, dahje go vuorddát sáhtu.

Gávdnet go dan maid ohcet?