Somatisk avdeling

Roaŋkke juolgesuorbma| Áltá

Veažerjuolgesuorbma dahje roaŋkke juolgesuorbma lea juolgevihki mas juolgesuorbma roaŋkkaga veažerhápmái seammásgo siskkimus lađas lea sodjan bajás guvlui ja olggumus fas vulos guvlui.         Dan dihte šaddá deaddu gaskkaleamos lađđasii.  Dat ii leat váralaš, muhto sáhttá unohas go dat goddá skuova siste.

Diehtojuohkkin helsenorge.no

Loga eanet Hammertå

Hammertå

Hammertå, eller bøyd tå, er en fotlidelse der en tå inntar en hammerstilling ved at det innerste leddet er bøyd oppover og det ytterste nedover. Dermed blir det trykk over det midterste leddet. Det er en ufarlig tilstand som kan gi plager i form av trykk i sko.

loga eanet Hammertå (helsenorge.no)

Vuordináiggit

  • Vuordináigi čielggadussii
    14 vahkku
  • Vuordináigi beaivedikšui
    16 vahkku

Álggahus

Juolgesuorpmas leat golbma lađđasa: siskkimusas vuođđolađas, gaskalađas ja olggumus lađas.    Roaŋkke juolgesuorpmas lea gaskalađas roaŋkut vulos guvlui, vuođđolađas ja olggumus lađas fas leat fatnalan.  Dát dilálašvuohta boahtá dábálaččat goappaš julggiide.  Sáhttet šaddat bákčasat ja ássá liikii juolgesuorpma vuođđolađđasa vuollái ja eará lađđasiid nala.  Bákčasat bohtet dábálaččat go deaddu boahtá roaŋkke juolgesuorpma vuostá, erenoamážit baskkes skuovaid ja viehkama dihte. Lea dávjá váttis gávdnat vuogas skuovaid.  Dilálašvuohta lea dábálaš boaresolbmuid gaskkas.

Veažerjuolgesuorbma, roaŋkke juolgesuorbma lea vihki mii dávjjimusat šaddá unnimus juolgesuorpmaide.  Dat lea dávjjimus dan juolgesuorpmas mii lea nummar guokte, muhto goalmmát ja njealját juolgesurbmii maiddái muhtomin šaddá dát vihki. Vihki lea dávjá goappaš julggiin.  Nissonolbmot (badjel 75 %) ožžot dávjjimusat dán vigi.

Čujuhusat ja árvvoštallamat

Fástadoavttir bidjá diagnosa maŋŋel iskkadeami. Lea hárvenaččat dárbu eambbo iskkademiide. Divššu ulbmil lea geahpedit dávdamearkkaid ja oažžut buoret juolgefunkšuvnna. Lea dehálaš atnit skuovaid main lea doarvái sadji ovdajuolgái. Árra muttos sáhttá juolgesuorpma teipet rievttes posišuvdnii.

Heivehuvvon juolgeseaŋggat (cokkaldagat) sáhttet geahpedit bákčasiid ja fástadoavttir sáhttá čujuhit du bándagistta dahje ortopediijainšenevrra lusa jus dárbbašat juolgeseaŋggaid (cokkaldagaid). Čujuheapmi kirurgiija lusa lea áigeguovdil go leat bistevaš garra bákčasat.

Dearvvašvuođabargit

Čujuhusa listu - fástadoavttir dahje earát dearvvašvuođabálvalusas čujuhit guorahallamii

fástadoavttir dahje earát dearvvašvuođabálvalusas čujuhit guorahallamii

Kirurgiija lea dušše dalle áigeguovdil go leat bistevaš garra bákčasat maid dábálaš dikšunvugiiguin ii nagot geahpedit. Pasieanta ferte ipmirdan dan ahte čuohpadeapmi mielddisbuktá riska bártidit vuolšumiin, ahte juolgesuorbma bistevaččat bisána boasttuguvlui ja ahte juolgesurbmii šaddet bistevaš bákčasat.

Ovdal

Maŋŋel go fástadoavttir lea čujuhan du, de gohččojuvvot don iskkadeapmái ortopedalaš poliklinihkkii. Doppe čielggada doavttir leago dárbu čuohpadeapmái vai ii.

Vuollel

Jus dárbbašat čuohpadeami, de dat dábálaččat dahkko báikkálašjámihemiin, dahje binnánaš narkosa bidjamiin, go leat beaivekirurgalaš pasieantan.  Čuohpadeamis njulgejuvvo ja stargadin dahkko juolgesuorpma gaskaleamis lađas.

Maŋŋil

Maŋŋel čuohpadeami sáhtát seamma beaivvi vuolgit ruoktot.  Sávnnjit váldojit eret 2 vahkku maŋŋel.   Vuosttaš vihtta vahkku maŋŋel čuohpadeami galggat dušše duolbmat šušmmiin go juolgi lea duolbut.  Dábálaččat lea juolgesuorbma veahá bávččas daid vuosttaš vahkkuid maŋŋel čuohpadeami. Jus sisa lea biddjon metállapláhtta, de dat dábálaččat váldojuvvo eret poliklinihkas 5 vahkku maŋŋel.

Váldde oktavuođa

Gávdnet go dan maid ohcet?