Go pasieanta lea sisačálihuvvon buohccivissui, de gozihuvvo su stáđisvuohta álggos, ja de iskojuvvo makkár vehkiin ja divššuin galgá joatkkit. Fáhkka gárrenmirkkodivššus lea fágaidgaskasaš árvvoštallan fáhkka dilis ja muhtimin mearriduvvo ahte pasieanta galgá joatkit orrot buohcciviesus.

Go pasieanta olle buohccivissui, de leat doppe fágaidgaskasaš bargit duostume su. Dat čađahuvvo kárten su gárrenmirkkoatnimis ja sosiála dilis, ja fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuohta maid iskojuvvo. Dán iskama vuođul árvvoštallo makkár divššus lea eanemus ávki pasientii. Dat sáhttá leat:

1. Viidáseappot iskamat ja poliklinihkalaš čuovvoleapmi
2. Čoavddus ja čilgehus heahtedilisoabaheamis
3. Álggahit ovttasbarggu gárrenmirkopoliklinihkaiguin ja eará spesialisttaiguin
4. Álggahit ovttasbarggu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain suohkanis
5. Fáhkka sisačáliheapmi jándorovttadahkii dahje/ja dikšu mas lea pasieanta stáđisvuohta guovddážis
   

Pasientii fállo dálkkaslaš dikšu ja stáđisvuohta, psykologain ságastallamat, jus dasa lea dárbu, movttiidahtten- ja rievdadanságastallamat, kárten pasieantta sosiála ja bearašdilis, mas lea maid mielde su mánáid dilálašvuohta.

Muhtin pasieanttaide árvvoštallo leat dárbbašlaš ja ávkkálaš unnidit dálkkasaddima/dosaid, vai gárrenmirkkot unnot rupmašis. 

Pasieantta mirkkuid unnideapmi ja jávkadeapmi, addá unohis dovddu (abstinens) - man garrasit dat dovdo, boahtá das makkár gárrenmirkkuid son lea atnán, man ollu, man guhká ja movt son lea atnán dan. 

Dat vuosttaš iskamat bistet máŋga diimmu. Go lea geavvan jándorovttadaga ossodahkii, de bistá fáhkka gárrenmirkkodikšu nu guhká go dan doivot lea dárbu. 

Gárrenmirkkosorjavašvuođa dikšu váldá áiggi. Gárrenmirkkogeavaheaddji boahtá maŋŋel divššu ain dárbbahit dálkasiid, mirkoávdnasiid ja gárrenmirkkuid máid ovdal lea atnán. Psyhkalaš dovdomearkkat leat áibbašeapmi ja dárbu atnit mirkku. Dat bistet guhká vel gorudis dan rájes go lea heaitán atnimis. Dása gáibiduvvo ain oažžut divššu vai mirkkuid oažžu eret rupmašis, poliklinihkalaččat dahje sisteveallamiin. 

Psykoedukatiiva čuovvoleapmi, dás lea mielde hálddašan hárjehallamat, hábmet árgabeaivvi mas leat buorit áigegolut, nanusmahttet pasieantta oktavuođaid earáiguin ja nu ain, dát gullet ge guhkit áiggi dikšobijuide mat leat gárrenmirkogeavaheddjiid sorjavašvuođas. 

Jus fal geavvá fas mirkogeavaheaddjin, de lea dehálaš ohcat veahki jođánit. De lea buoret vejolašvuohta váldit vára dan buori doaimmas man lea olahan.

Go pasieanta lea geargan divššuin ja dat fáhkka heahti lea gieđahallon, de lea suohkana fástadoavttir, NAV, sosiálabálvalus, dahje spesialistadearvvašvuođaguovddáš juogo institušuvnnas dahje poliklinihkalaččat mat čuovvulit divššu viidáseappot.