​

VAP lea oanádus Venous Acces Port (eŋgelasgillii). Lea unna kámmár mii biddjo liikki vuollái. Kámmáriin beassá varrasutnii seakka šláŋŋain (kátehtar).

Manin don oaččut suotnaguji?

Dus leat suonat maid lea váttis čugget ja/dahje dus galget leat ollu njuolga varrii divššut. Suotnagujiin sáhttá váldit varraiskosiid, addit seallamirkku ja eará dálkasiid/golgosiid. Sáhttá maid addit vara ja biebmama. Suotnagudji gierdá gitta 2000 čuggema ja sáhttá leat rupmašis máŋga jagi.

Obbalaččat

Dearvvašvuođabargit bagadit mot berret ráhkkanit ovdal čuohpadeami.

VAP biddjo sisa čuohpadanossodagas báikkálaš jámihemiin ja don oaččut oadjudahtti dálkasa ovdagihtii. Don sáhtát dovdat ahte liikii dego devdo go doavttir bidjá báikkálaš jámiheami, muhto muđui dát dikšu ii bávččat.

Maŋŋel go leat ožžon báikkálaš jámiheami, de biddjo sisa plastihkkašláŋŋa varrasutnii čeabehis. Dasto biddjo VAP-kámmár liikki vuollái - dábálaččat bajás raddái. Loahpas laktojit dát oktii ja hávvi (sullii 3 cm guhku)gorrojuvvo dahje liibmejuvvo fas gitta (spesiálaliimmain liikái). Dikšu dahkko ultrajienain ja vej. røntgenčađačuvgemiin.

Olles dikšun, oktan ráhkkanemiin, ádjána sullii ovtta diimmu.

Maŋŋel divššu

• Don sáhtát borrat ja juhkat dakkaviđe maŋŋel divššu.
• Soaitá ahte dus lea veaháš rašši ja bohtas dakko moadde beaivvi. Dábálaš dálkasat mat unnidit bákčasiid (Paracet dahje sullasaš) leat dábálaččat doarvái.
• Hávvi galgá doalahuvvot goikkisin 10 beaivvi. Dat mearkkaša ahte don it galgga lávggodit dán áigodagas.
• Don sáhtát riššudit beaivvi maŋŋel, muhto dalle fertet riššudettiin gokčat hávi plástafoliein.
• Jus stripssat (asehis loasttarbihtát)biddjojedje háve ala, de galget dat leat 10 beaivve alde.

• Čuohpadeapmi dábálaččat dáhpáhuvvá váttisvuođaid haga, muhto hui hárve vásiha váttisvuohtan ahte sáhttá šaddat ahte geahppá suođđá dahje ahte divššus gártá vardin (dikšojuvvo doppe ja dalle). Vuosttaš beivviid maŋŋel divššu sáhttá hávvi vuolšuluvvát.

Feara mii

• Ii dárbbaš šat bandáša maŋŋel go hávvi lea savvon. VAP:s lea metállaoassi ráhkaduvvon titánas, ja danin sáhtát oadjebasat čađahit MR-iskkademiid dainna.

• Don berret garvit ahte VAP vuostá njuolggo huškkastagaid. Muđui eai leat makkárge gáržžideamit fysalaš lihkadeami vuostá.
• Vaikko VAP lea máŋggabealat geavaheamis, de sáhtát vásihit ahte dat ii adno bidjat kontrástta CT-iskkademiin.

• Don oaččut mielde identitehtagoartta VAP:i mii dus galgá leat fárus ruhtaburssas. Dán goarttas čuožžu málle ja buvttadannummár, ja gii dan lea bidjan sisa ja gos dat lea biddjon sisa. Jus fal čálihuvvot sisa eará buhcciidvissui, de sáhtát vejolaččat čájehit dán goartta.
• Váldde sihkarvuođa dihte mielde VAP identitehtagoartta mielde jus galggat vuolgit girdimátkái. Dat sáhttá nu ahte VAP huikigoahtán muhtun metálladovddaniin.

Go leat geargan buot plánejuvvon njuolga varrii bidjan divššuiguin, de dábálaččat váldo VAP eret. Huma iežat doaktáriin dan birra.

VAP galgá doidojuvvot juohke háve go lea adnon vai ii buđđos. Jus dat ii leat anus, de dat doidojuvvo juohke 4.-6.vahkku. Dan galget gelbbolaš dearvvašvuođabargit bargat.

Váldde oktavuođa iežat doaktáriin dahje buohccedivššáriin jus

• Ruvssodišgoahtá ja/ dahje bohtana birra dakko gokko seakka revre (kátehtar) lea biddjon.
• Don oaččut febera ja galbmogoađát beivviin maŋŋel divššu. Dát sáhttá muitalit ahte lea šaddan vuolši.

Mii ávžžuhit du jearrat eanet dieđuid dearvvašvuođabargiin geaiguin leat oktavuođas.

Dievaslaš dieđut Kreftlex neahttasiiddus (dárogillii)

Čálit gihppaga