Dutkanstrategiija

Finnmárkkubuohcciviessu áigu iežas dutkanstrategiijain fuolahit ja ovddidit ásahusa geatnegasvuođa nu ahte dutkan ja ovddidandoaimmat (DOB) dahkkojit spesialistadearvvašvuođabálvalusa lágaid mielde ja Davvi Dearvvašvuođa RDD bajimus ulbmiliid mielde.

​Dása gullet čuovvovaš doaimmat:

  • váikkuhit dasa ahte dutkan dáhpáhuvvá Finnmárkkubuohcciviesus, háhkat heivvolaš infrastruktuvrra ja bargat ovttas eará ásahusaiguin main leat DOB-doaimmat.
  • váikkuhit dasa ahte lasihit fitnodaga oppalaš gelbbolašvuođa
  • buoridit bissuma ja rekrutterema gelbbolaš bargiid ektui

Finnmárkkubuohcciviessu berre erenoamážit dutkat čuovvovačča:

Multičearddalaš álbmoga lahkoneapmi dearvvašvuođabálvalussii - ii dušše dutkat sierra dávdašlájaid/diagnosaid, muhto maiddái dearvvašvuođabálvalusa ja álbmoga gaskaneas gulahallama.

Guovlu gos leat erenoamáš guhkes gaskkat olbmuid orrunbáikkiid gaskka. Vaháguvvamat, akuhtta buohccán ja hástalusat bisuhit gelbbolašvuođa dearvvašvuođabálvalusas (ambulánsabálvalusas gitta spesialistadássái) go olmmošlohku lea vuollin.

Báikkálaš dearvvašvuođabálvalusa ja buohcciviesu ruossulasvuohta (skjæringspunkt) min guovllus mas báikkálaš buhcciidruovttut leat intermediæradássi, ja molssaevttolaš organiseremat, nu mo spesialistapoliklinihkat.  

Duogáš

Dearvvašvuođa Davvi lea iežas nannensurggiid válddahusas dutkama hárrái áigodagas 2005-2009 bivdán juohke dearvvašvuođafitnodaga ovddidit čohkkejeaddji dutkanfáttá masa máŋga dutki/fágasuorggi searvvahuvvojit. Dearvvašvuođa davvi lea maid válljen máŋga nannensuorggi maid guovddášdásis vuoruhit, ja nu eai leat nu áigeguovdilis nannensuorggit fitnodagaide (varrabáŋku, mikrobiologiija, patologiija, stuora-eallit-modealla, randomiserejuvvon, kontrollavuđđosaš iskamat UNN:a klinihkalaš dutkanguovddážis, dearvvašvuođadutkan mas lea geavaheaddjiperspektiiva/-mieldeváikkuheapmi, oasseruhtadeapmi lotnolaš dutkan- ja spesialistaoahpuide rekrutteren- ja dutkanrašis profešuvnnain)

Finnmárkkubuohcciviesus lea dutkanfoanda mas čuovvovaš doaimmat ožžot ruđa:

  • klinihkalaš dutkan
  • klinihkalaš evaluerenprošeavttat mat eai gula doaimmahussii
  • máhttovuđot praksisa
  • medisiinnalaš teknologiárvvoštallan
  • kvalitehtadárkkisteapmi mii lunddolaččat ii gula doaimmahussii
  • dutkit skuvlejupmi

Go strategiijat ráhkaduvvojedje ulbmiliid ollašuhttima várás, de dutkanstivra lea váldán vuhtii ahte:

  • DOB-doaibma lea aiddo ásahuvvomin. Mis lea oanehis dutkanárbevierru, unnán bargit geain lea dutkangelbbolašvuohta/dutkanhárjáneapmi, bieđgguid ja rašis dutkanintegreren klinihkas, eat leat huksen doaibmevaš fierpmádaga siskkáldasat dahje ásahan ovttasbarggu ekstearna fierpmádagaiguin. Fitnodagas lea maid unnán vásáhus klinihkalaš barggu systemáhtalaš evalueremis. 
  • Finnmárkku fylkkas leat sierralágan mihtilmasvuođat maid mii jáhkkit váikkuhit dearvvašvuhtii ja dearvvašvuođabálvalussii/dikšumii. Dáppe lea ássan biđgosis ja arktalaš dálkkádat, lotnolašvuohta sevdnjesáigge ja čuvgesáigge gaskka, árbevirolaš multičearddalaš álbmot mas olbmuin lea iešguđetlágan kultuvrralaš duogáš ja iešguđetlágan gielat, ja oalle stuora stabilitehta álbmogis. Dát faktorat sáhttet addit ovdamuni dutkama hárrái (gilvonávccalaš dutkan) ja lea/sáhttá leat áigeguovdil bálvalusaid/dikšuma  ovddideamis/evalueremis.
  • Álbmotlohku sáhttá leat hástaleaddji kvantitatiivvalaš dutkama dáfus, ja fas kvalitatiivvalaš metoda sáhttá leat árvvolaš. Dáid beliid ferte váldit vuhtii prošeavttain main dutkanvuođđu lea Finnmárkku álbmot. Kvalitatiivvalaš lahkonanmetoda ja praktihkalaš prošeaktaovttasbargu birrasiiguin mat leat olggobealde fylkka, sáhttet leat áigeguovdilis čovdosat.

Strategalaš plána

Mihttu: Oppalaččat nannet fitnodaga dutkama

Strategiija:

  • Movttiidahttit álggahit ja doarjut klinihkalaš evaluerenprošeavttaid čađaheami ja kvalitehtadárkkistanprošeavttaid juogus- ja ossodatdásis.
  • Oažžut ásahussii /virgádit seniordutki(id) prošeaktaovddidanbargguid bagadallamii
  • Čađahit idea-ovddidandoaibmabijuid klinihkas ja veahkehit virgehasaid sin dutkanprošeavttaid idea- ja čađahanmuttuin.
  • Oahpahus/bagadallan protokollaid ráhkadeamis ja ohcamušaid čállimis siskkáldas ja ekstearna gálduide.
  • Dahkat dutkama geasuheaddji bargosuorgin
  • Deattuhit dutkanvásáhusa /beroštumi virgádeami oktavuođas
  • Bargat dan ovdii ahte fitnodagas lea dutkamii láhččojuvvon dárbbašlaš bargodilli (kantursadji, IT-bálvalus, kanturbálvalusat), ja girjjálašvuođaohcamat leat rabas, statistihkkaprográmmat ja eará vuođđoreaiddut mat gullet prošeaktabargui.

Mihttu: Váikkuhit dasa ahte lasihit klinihka oppalaš dutkangelbbolašvuođa

Strategiija:

  • Láhčit dili lotnolas virggiide klinihkka-dutkan
  • Nannet klinihkalaš evalueren- ja kvalitehtadárkkistanprošeavttaid mat váikkuhit dasa ahte ovdána systemáhtalaš dokumentašuvdna ja analyhtalaš lahkoneapmi
  • Nannet dutkanprošeavttaid mat gullet máhttovuđot klinihkalaš praksisaide
  • Loktet teorehtalaš dutkangelbbolašvuođa oahpahusa bokte, ja addit doarjaga doavttergrádaprošeavttaide.

Mihttu: Buoridit bissuma ja rekrutterema gelbbolaš dearvvašvuođabargiid ektui

Strategiija:

  • Láhčit vejolašvuođa dasa ahte stabiila virgehasat geat hálidit fágalaš čiekŋudeami ožžot vejolašvuođa bargat dutkanbargguid
  • Láhčit dili gelbbolaš fágabargiid rekrutteremii geain lea dutkangelbbolašvuohta /-vásáhus ortnegiiguin mat virgái sihkkarastet dutkanvejolašvuođa

Mihttu: Háhkat heivvolaš infrastruktuvrra fitnodaga dutkiide

Strategiija:

  • Ovddidit siskkáldas fierpmádaga dutkiide/prošeaktabargiide
  • Lágidit siskkáldas dutkansemináraid
  • Movttiidahttit álggahit ovttasbargoprošeavttaid rastá institušuvnnaid ja fágasurggiid
  • Ovddidit vuođu mas dutkanreaiddut siskkáldasat leat olamuttus

Mihttu: Hukset ovttasbarggu ja heivehit doaimma eará ásahusaiguin DOB oktavuođas

Strategiija:

  • Čađat ovttasdoaibmat Davvi-Norgga DOB-ásahusaiguin vai resurssaid geavahit beaktilit ja eastadit ahte ii bargojuvvoše seammá nannenbargu máŋgga sajes.
  • Nannet ovttasbarggu Romssa universitehtain vai oahppat sin vásáhusain ja vai Finnmárku lea oidnosis dutkama oktavuođas
  • Oktiiheivehit fitnodaga strategiija Sámi dearvvašvuođadutkamiid guovddážiin/ Senter for samisk helseforskning , UiTø, čilgen dihtii dutkansurggiid mas duppálbarggut sáhttet šaddat
  • Oktiiheivehit fitnodaga dutkanstrategiija ja praksisa SANAGiin (sámi našuvnnalaš gelbbolašvuođaguovddáš - psykalaš dearvvašvuođagáhtten) mas ulbmil lea ráddjet duppálbargguid ja láhčit dili resurssaid oktasaš geavaheapmái

Plánaáigodagas vuoruhit čuovvovaš doaibmabijuid mat leat oassin strategiija čađaheamis

  1. Lágidit bagadallojuvvon idea-ovddidanseminára (prošeaktaovddidanseminára) masa gullá seminára dutkanprotokolla čállimii ja ohcamušaide ja duktančoahkkanemiide mas foandaruhtadan dutkanprošeavttat čuovvoluvvojit.
  2. Bargat dan ovdii ahte fitnodaga virgehasat geain lea dutkangelbbolašvuohta virgáduvvojit professor II:eš-virggiide
  3. Láhčit dili ekonomalaččat (foandaruđaiguin) ja barggu dáfus doavttergrádaprošeavttaide
  4. IT-ossodat čuovvu čađat makkár dihtorprográmmat leat olamuttus (statistihkkaprográmmat, analysaprográmmat, girjjálašvuođaprográmmat jna.), ja DOB-osd. ráhkada bajilgova das mat dárbbuid leat dáidda reaidduide, ja oktiiheiveha reaidduid geavaheami fitnodagas.
  5. Virgádit seniordutkiid oassevirggiide vai addojuvvo oahpahus ja bagadallan prošeaktaovddideamis ja prošeavttaid čađaheamis.
  6. Movttiidahttit erenoamážit dutkama ja ovddidanbargguid álggaheapmái mat bidjet oidnosii gažaldagaid mat gullet min arktalaš eallindillái ja eallinvuohkái (dálkkádat, geográfiija, álbmot, kultuvra)
  7. Nannet ovttasbarggu Romssa universitehtain ja doppe viežžat dutkangelbbolašvuođa dan várás ahte bagadallat ja oahpahit Helse Finnmárkku dutkiid ja dutkanberošteddjiid
  8. Digaštallat strategiijaid oktiiheiveheami Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážiin, UiTø:in ja SANAGiin (sámi našuvnnalaš gelbbolašvuođaguovddáš - psykalaš dearvvašvuođagáhtten ja gárrenvuohta)