Hospiteren

Hospiteren Finnmárkku buohcciviesus

Hospiterenortnet lea fálaldat bargiide Finnmárkku buohcciviesus ja gielddain doaibmaguovllus geain lea dearvvašvuođa- ja sosiálafága duogáš. Mii láhčit soddjilis hospiterenortnega, hospitánta sáhttá válljet hospiteret 2 - 4 beaivvi seaŋgaovttadagas/jándorovttadagas. Mii geahččalat ollašuhttit erenoamáš sávaldagaid geavahit hospiterenbeaivvi spesiálaovttadagain. Hospitánttat guđet dábálaččat barget unnit virggis, fertejit geatnegahttit leat sajis vástideaddji 100 % virggi hospiterenáigodagas

 

​Ulbmil

Ulbmil ásahit hospiterenortnega lea:

  • buoridit ovttasdoaibmama gaskal 1. ja 2. linjábálvalusa
  • nannet ovttasdoaibmangealbbu gaskal dearvvašvuođabargiid buohcciviesuin ja gielddadearvvašvuođabálvalusain dan bokte ahte addit eanet máhtu guhtet guoibmámet bargosurggiid ja gelbbolašvuođa birra.
  • leat mielde dagahit bistevašvuođa ja fágalaš buori kvaliteahta fálaldahkii
  • hukset fágalaš fierpmádaga gaskal dearvvašvuođabargiid iešguđetge dásiin ja iešguđetge fágasurggiid gaskka
  • nannet juohkehačča fágagelbbolašvuođa

Ekonomalaš ja juridihkalaš dilit

Hospitánttas bissot tariffa ja juridihkalaš vuoigatvuođat iežas bargoaddis. Bargoaddi gokčá hospitántta olggosgoluid nu go bálkká (vejolaččat maid erohusa gaskal unniduvvon ja olles virggi hospiterenáigodaga), vejolaš mátke-, borran- ja idjadanolggosgoluid.

Ohcama birra

Geavahuvvo sierra ohcanskovvi (Word-hámis). Ohcan galgá leat juolluduvvon ja vuolláičállon gielddas ovdal dat sáddejuvvo Finnmárkku buohccivissui. Lea dehálaš deavdit fáddásávaldaga ja hospiterema ulbmila skovvái, ja čállit vuoruhuvvon listtu guđemuš hospiterenbáikkiide háliida. Juolluduvvon ohcan mearkkaša maiddá ahte olggosgolut nu go; vejolaš erohus gaskal unniduvvon ja olles virggi hospiterenáigodagas ja mátke-, borran- ja idjadangolut, leat dohkkehuvvon. Tbc/MRSA-stáhtus ferte leat čielggaduvvon ovdal hospiterenohcan sáddejuvvo buohcciviesu ovttadagaide.

Goas sáhtát hospiteret?

Daid iešguđetge ovttadagain leat iešguđetge áiggit goas sáhttá hospiteret. Loga eanet daid iešguđetge ovttadagaid ovdanbuktimiin.

Mii gáibiduvvo dus hospitántan?

Vurdojuvvo ahte áddet makkár mihtut leat hospiteremiin ja ovttas hospiterenbáikki bargiiguin ohcalat dilálašvuođaid mat dagahit ahte sáhtát olahit daid mihtuid. Vurdojuvvo ahte anát árvvus ovttadaga guhte fállá dutnje hospiterensaji ja ahte boađát rivttes áigái ja attát dieđu buozalmasvuođa oktavuođas. Maŋimuš beaivvi deavddát árvvoštallanskovi.

Jearaldagat?

Jearaldagat sáhttet jerrojuvvot guoskevaš ovttadagas, dahje ovttasdoaibmanráđđeaddis Leif Arne Asphaug Hansenis.

Njuolggadusat ja ohcanskovvi

Hospiterenortnega njuolggadusat

Ohcanskovvi Finnmárkku buohcciviesu bargiide - Hospiteren gielddas

Ohcanskovvi gielddabargiide - Hospiteren Finnmárkku buohcciviesus

Dearvvašvuođaduođaštus

 Jávohisvuođajulggaštus

Árvvoštallanskovvi


Klinihkka Hámmarfeasta

Medisiinnalaš ossodat

Min prográmma lea buohccidivššáriidda gielddain. Min ovttadagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 2 hospitántta 2-4 beaivvi juohke giđa ja čavčča (vuossárggas duorastahkii vahkkuid 37-38, ja 19-20).

Veahá min ovttadaga birra:

Medisiinnalaš seaŋgalanjain leat 41 seaŋgga mat leat juhkkojuvvon 5 bargojovkui.

  • Joavku X1: Gáldnanvihki/geriatriija
  • Joavku X2: Dábálaš medisiidna
  • Joavku X3: Váibmo/Varrasuonat
  • Joavku X4: Borasdávda/Geahppát
  • Joavku X5: 5-beaivvilanjat

Eanaš sisačáliheamit ossodagas leat fáhkkasisačáliheamit, muhto mis leat maiddá elektiiva pasieanttat. Mis lea lagaš ovttasbargu ea. e. medisiinnalaš poliklinihkain.

Maid sáhtát vuordit:

Ovttadat lea ráhkadan hospiterenprográmma man sávvat leat dutnje miellagiddevažžan. Mii eat sáhte čilget detáljjaid prográmmas dárkilit ja lea dan duohken makkár pasieanttat mis leat siste hospiterenbeivviid.

Hospitántan min luhtte beasat vuosttažettiin oahppat ollu / lonuhallat vásáhusaid dábálaš medisiinnalaš pasieanttaid birra (čoavji, čoalli, geahppát, váibmu). Dasa lassin lea mis gáldnanovttadat ja 5-beaivvilanjat (álgovuolggalaččat pasieanttaide geaidda vurdojuvvo oanehis veallánáigi). Sáhtát vuordit máŋggabealat ja hástaleaddji bargguid ja ovttasbarggu gaskal iešguđet pasieantajoavkkuid. Min luhtte barget máŋga bargojoavkku fágaidrástá ea. e. doaktárat, fysioterapevta, ergoterapevta ja báhppa.

Dan 2 - 4 beaivvi go hospiteret min luhtte de beasat čuovvut buohccidivššára seaŋgalanjain. Viidásat lea vejolaš čuovvut pasieanttaid iešguđetge iskkademiide medisiinnalaš poliklinihkas. Jus válljet hospiteret eanet go 2 beaivvi de sáhttit mii geahččalit láhčit dutnje ovtta beaivvi hospiterema medisiinnalaš poliklinihkas. Lea vuogas jus mii ovddal gihtii diehtit makkár sávaldagat dus leat jus leat erenoamáš pasieantajoavkkut ja barggut maid háliidat ahte mii galgat deattuhit go leat hospiteremis.

Hospiteren-áigodagas geahččalat mii addit dutnje buohccidivššárfágalaš deavdaga oahpahusa/ságastallamiid bokte praktihkalaš čovdosiid birra daid iešguđetge prosedyraid ja prinsihpaid dáfus. Mii vuordit ahte don leat dihtomielalaš mii dus galgá leat guovddážin hospiteremis du hospiterema mihtuid ja ávkkálašvuođa dáfus du bargodilálašvuođas.

Seammás bivdit mii áddejumi ahte hohppos árgabeivviin ii álo leat vejolašvuohta eará go bargat beaktilit.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii?
Dalle deavddát ohcanskovi, oaččut du jođiheaddjis dohkkeheami ja ozat hospiteret min luhtte!

Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide - ja mii illudat deaivvadit!

Min buohkaid bealis Medisiinnalaš ossodagas Hámmarfeasttas;
Ovttadatjođiheaddji

Kirurgalaš-ortopedalaš ossodat

Kirurgalaš-ortopedalaš seaŋgalatnja lea ráhkadan hospiterenprográmma man sávvat leat dutnje miellagiddevažžan. Seaŋgalatnja lea juhkkojuvvon golmma fágasuorgái, ortopedalaš, dábálaš kirurgiija ja borasdávda. Min ovttadagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 2 hospitántta 2-4 beaivvi juohke giđa ja čavčča (vuossárggas duorastahkii vahkkuid 37-38, ja 19-20).

Maid sáhtát vuordit?

Hospitántan min luhtte háliidat mii vuosttažettiin ahte don beasat oaidnit mo galgá čuovvolit ortopedalaš, dábálaš kirurgalaš ja pasieanttaid geain lea borasdávda.

Daid beivviid go hospiteret min luhtte, de beasat čuovvut buohccidivššára ja su barggu pasieanttaiguin. Mii deattuhat maiddá buohcciviesu rolla ovttasdoaibmamis gielddadearvvašvuođabálvalusain.

Guoskevaš fáttát maid birra sáhtát oahppat eanet:

  • Juolgguštit ortopedalaš pasieanttaid.
  • Váidudan dikšu pasieanttaide geain lea borasdávda.
  • Hávvedikšu.
  • Intermediára pasieanttat.
  • Praktihkalaš buohccidivššárprosedyrat nu mo omd. hálddašit intravenøs infušovnnaid, bidjat urinkatetera, dikšut stomi, dikšut hávvedrenaid.

Mii áigut geahččalit addit dutnje buohccidivššárfágalaš deavdaga oahpahusa/ságastallamiid bokte praktihkalaš čovdosiid dáfus daid iešguđetge prosedyraide ja prinsihpaide -  muhto mii vuordit ahte ieš leat dihtomielalaš mii dus galgá leat guovddážis hospiteremis iežat bargodilálašvuođa/ávkki ektui.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii? Spesifisere makkár fáttáin don háliidat hospiteret. Dalle deavddát ohcanskovi, oaččut du jođiheaddjis dohkkeheami ja ozat hospiteret min luhtte!

Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide - ja mii illudat deaivvadit!

Min buohkaid bealis Kirurgalaš-ortopedalaš seaŋgalanjas:
Seaŋgalanjaid ovttadatjođiheaddji


Klinihkka Girkonjárga

Fáhkkabuhcciid ossodat

Hospiteren min luhtte

Mii sáhttit váldit vuostá buohccidivššáriid gielddain geaidda lea ávkkálaš ovttasdoaibmat minguin geat bargat vuostáiváldimiin, áicamiin ja doaibmabijuin fáhkka buohcci pasieanttaiguin. Mii sáhttit váldit vuostá 1-2 hospitántta ain hávális. Áiggi ferte šiehttat lagabuidda. Mii váldit maiddá vuostá hospitánttaid ambulánsabálvalusas.

Veahá min ovttadaga birra:

Fáhkkabuhcciid vuostáiváldin lea oassin intensiiva/Post-operatiiva ovttadagas min Klinihkas. Min ovttadat duste pasieanttaid geat leat čujuhuvvon/bohtet buohccivissui "fáhkkaveahki" oažžut (earret sii guđet galget riegádahttit, sii galget njuolga riegádahttinossodahkii).

Fáhkkabuhcciid ossodaga váldodoaibma lea nu johtilit go vejolaš fuolahit ahte pasieanttat iskojuvvojit, stabiliserejuvvojit ja ožžot dárbbašlaš divššu - ja addit divššu ja fuola mii lei heivehuvvon pasieantta ja oapmahačča dilálašvuhtii. Go pasieanttat bohtet de mii triageret sin vuogádaga mielde man namma lea METTS.

Klinihkka Girkonjárgga Fáhkkabuhcciid vuostáiváldimis leat earret eará čuovvovaš doaimmat:

  • Váldit vuostá elektiiva pasieanttaid geat leat sirdojuvvon eará ásahusain
  • Váldit vuostá pasieanttaid geain lea fáhkka buozalmasvuohta dahje leat vahágahtton
  • Fáhkkabuhcciid poliklinihkka
  • Dustet ja viidásat gaskkustit doavtterváktajearaldagaid, ja veahkehit "113-oktavuođaváldimiid" oktavuođas (AMK Finnmárku)
  • Veahkehit doavttirvávttas (eahkediid/ihkku/vahkkuloahpaid/bassebeivviid).

Váldit vuostá buot fáhkkaveahkkepasieanttaid olles Nuorta-Finnmárkkus.

Don oaččut eanet dieđuid doaibmajuogu birra go boađát min lusa hospiteret.

Buohkaid bealis Fáhkkabuhcciid vuostáiváldimis:
Ovttadatjođiheaddji

Fysikála medisiinna ja veajuiduhttima ovttadat

Háliidatgo hospiteret min ossodagas?

Mis leat čuovvovaš ovttadagat:

  • Fysioterapiija ja ergoterapiija ovttadat: Dáppe gávnnat terapevttaid geat barget sihke oppalaččat klinihkas ja veajuiduhttimiin FMV ovttadagas (geahča dás vuolábealde).
    Klinihkas lea maiddá dábálaš kirurgiija, ortopediija, gyn/riegádahttin, dábálaš sismedisiidna ja gáldnanovttadat. Mii bálvalat maiddá daid iešguđetge poliklinihkaid.
    Ovdamearkkat fágasurggiin sáhttet leat:
    • Intensiivafysioterapiija ja geahpesfysioterapiija
    • Iešguđetge Oahppan- ja hálddašankurssat, nu go KOLS, diabetes, Ástmá, Reumatologiija ja Váibmoskuvla. Mis lea maiddá iežamet poliklinihkka, gos mii ovdamearkka dihte dikšut lymfaødemaid, giehtahávvádemiid ja heivehat ortosaid.
  • Johtti veajuiduhttinovttadat (JV) lea ovttadat mii bargá gielddaid ja pasieanttaid ektui geat dárbbašit spesialiserejuvvon čuovvoleami. JV veahkeha rávisolbmuid geain lea doaibmaváidun vahágahttima/dávdda maŋŋá mii addá bistevaš ja máŋggabealat váttisvuođaid. Dát váttisvuođat sáhttet čuožžilit iešguđetge dilálašvuođain, ovdamearkka dihte lagaš gaskavuođain, bargosajis, skuvllas dahje astoáiggis. Oanehaččat sáhttá dadjat ahte JV guovddážis lea mo galgá birget "duohtavuođas" maŋŋá go lea vahágahtton.
  • Rávisolbmuid návccaiduhttima ovttadat lea fágaidrasttildeaddji johtti ovttadat mii bargá olles Finnmárkkus pasieanttaiguin geat dárbbašit čielggadusa ja oažžut diagnosa doaibmanávccahemiid dáfus mat leat riegádeami rájes dahje maid leat árrat ožžon. Ja mii addá divššu ja doaibmabijuid buoridan dihte doaibmanávccaid, dearvvašvuođa ja eallinkvaliteahta pasientii doppe gos orru. Návccaiduhttinbálvalus bargá erenoamážit dearvvašvuođa ja fuolahusbálvaluslága Kap 9 mielde.
    • Čuovvovaš fágabargit: ergoterapevttat, suodjalandivššárat, sexologat, mánáidsuodjaluspedagogat, spesiálapedagogat, psykologat, doaktárat.
  • Fysikála medisiinna ja veajuiduhttima ovttadat lea unna ja guoibmás seaŋgalatnja mas leat 6 seaŋgga ja váldá vuostá pasieanttaid olles fylkkas. Ulbmiljoavku leat rávisolbmot geain lea gáldnanvihki dahje geain leat váttut maŋŋá oaive- ja čielgeađavahága, geat dárbbašit fágaidrasttildeaddji ja ollislaš lahkoneami.
    • Mis leat čuovvovaš fágaolbmot: fysioterapevttat, ergoterapevttat, logopeda, oaidnopedagoga/ortopista, buohccidivššárat ja veahkkedivššárat.

Maid sáhtát vuordit?

Hospitántan mii vuosttažettiin háliidat ahte don galggat beassat oaidnit makkár bargovuogit mis leat. Viidásat sáhttit mii fállat fágaspesifihkka fálaldagaid nu mo ovdamearkka dihte dysfagiija, lymfaødema, menodahkes láhttema, kognitiiva váttisvuođaid ektui jna. Jus háliidat hospiteret ovtta min ovttadagain, fertet váldit oktavuođa minguin vai mii sáhttit ráhkadit spesifihkka prográmma justa dasa masa don dárbbašat deavdaga.

Geat sáhttet hospiteret min luhtte?

Danne go mis lea fágaidrasttildeaddji doaimmat ja iešguđetge fálaldagat, de sáhttet prinsihpalaččat buohkat hospiteret min luhtte.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii? Dalle deavddát ohcanskovi, oaččut du jođiheaddjis dohkkeheami ja ozat hospiteret min luhtte!

Min ossodagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 1 hospitántta 2-4 beaivvi juohke ovttadahkii olles jagi, earret daid vahkuid go mis lea gitta dahje unnán doaimmat.

Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide.

Min buohkaid bealis Veajuiduhttima ja návccaiduhttima ossodagas Finnmárkku buohcciviesus:
Veajuiduhttima ja návccaiduhttima ossodatjođiheaddji.


GPG Gaska-Finmmárku

Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkka (RPP)

Háliidatgo leat mielde 5-beaivvihospiteremis Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkas -  GPG Gaska-Finnmárkku dikšufálaldagas pasieanttaide rávisolbmo agis geain leat psykalaš váttut ja galget árvvoštallot, čielggaduvvot ja dikšojuvvot.

Mii addit dutnje máhtu čuovvovaš surggiin

  • psykalaš váttut
  • gárrendille- ja darvánanváttisvuođat
  • dikšofálaldagat, čielggadus ja árvvoštallan

čujuhan- ja ovttasdoaibmanvejolašvuođat

RPP dikšofálaldat:

Poliklinihkat fállet árvvoštallama, čielggadusaid ja divššu olbmuide geain leat psykalaš váttut.

  • Čielggadus, diagnosa ja dikšu
  • Joavkodikšu
  • Gárrendilleváttisvuohta
  • Ruovttudikšu, oanehisdikšu
  • Fierpmádatdoaibma / oapmahašdoaibma
  • Ovttasbargu ja ovttasdoaibman buot sisaváldingielddain ja UNN:in, dása gullá maiddá individuála plána vuolggaheapmi ja hábmen
  • Plánejuvvon johtti doaibma mii sisttisdoallá ovddasvástádusjoavkočoahkkimiid, ovttasbargočoahkkimiid báikkálaš veahkkeapparáhtain, oahpahusa ja bagadallama maid gielddat diŋgojit, ja ruovttugalledeami ja poliklinihkalaš čuovvuleami pasieanttain.

Geat sáhttet hospiteret min luhtte?

Min hospiterenortnet lea heivehuvvon psykologaide, sosionomaide, buohccidivššáriidda/suodjalandivššáriidda gielddain, geat barget olbmuiguin geain leat psykalaš váttut.

Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkka lea okta njealji poliklinihkain Psykalaš dearvvašvuođasuddjen- ja gárrendilledivššu klinihkain Finnmárkku buohcciviesus.

Veahá ovttadagaid birra:

Poliklinihkain leat guokte ovttadaga, dat leat Álttás ja Hámmarfeasttas. Min dikšut leat psykiaterat, veahkkedoaktárat, psykologaspesialisttat, psykologat, psykiátralaš buohccidivššárat, klinalaš sosionomat, klinalaš suodjalandivššárat. RPP:s lea viiddis dábálašpsykiatriijalaš fálaldat mii sisttisdoallá earret eará čuovvovaš váttuid:

  • Garra ballu
  • Miellalágiváttut
  • Psykosaváttut
  • Jorbbodeapmi
  • Persovnnalašvuođa spiehkasteamit
  • Bággováttut
  • Pasieanttat geain leat iešguđetge psykalaš váttut ja seammás gárrendilleváttisvuođat
  • Gárrenváttut

Fylkka psykalaš dearvvašvuođasuddjen lea huksejuvvon gáiddusmodealla mielde, ja GPG Gaska-Finnmárkku, Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkkat addet spesialistadearvvašvuođabálvalusaid 7 gildii Oarje-Finnmárkkus. Sisaváldingielddat: Áltá, Ákŋoluokta, Láhppi, Fálesnuorri, Hámmarfeasta, Davvenjárga ja Muosát.

Maid sáhtát vuordit?

Beasat oahpat veahá psykalaš váttuid birra mat gáibidit čielggadusa ja divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas, báikkiin Álttás ja Hámmarfeasttas. Beasat oahppat makkár lágat stivrejit min doaimma, ja teoriijaid muhttin dikšovugiid birra maid mii geavahat. Hospiterenvahkus lea oahpahus mii guoská oppalaččat goappašiid ovttadahkii.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii? Dalle deavddát ohcanskovi ovttas du jođiheddjiin ja sáddet ohcama hospiteret min luhtte!

Min ovttadagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 2 hospitántta 5 beaivvi juohke giđa ja čavčča.

Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide - ja mii illudat deaivvadit!

Min buohkaid bealis Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkas Álttás ja Hámmarfeasttas

Álttá Jándorovttadat

Háliidatgo hospiteret 5-beaivvihospiteremis Álttá Jándorovttadagas - GPG Gaska-Finnmárkku dikšofálaldagas pasieanttaide geain leat psykalaš váttut ja sin oapmahaččaide.

Mii addit dutnje máhtu čuovvovaš surggiin

  • Dikšofálaldat
  • Čujuhan- ja ovttasdoaibmanvejolašvuođat

Jándorovttadaga dikšofálaldagat:

Álttá Jándorovttadat fállá jándororruma man guovddážis lea čielggadus, birasterapiija ja lihkadeapmi.

  • Čielggadus, diagnosa ja dikšu
  • Birrajándor áican guhkit áiggi badjel dahkkojuvvo earret eará sihkkarastin dihte dálkkaslaš divššu kvaliteahta ovttas psykiateriin, ja maiddá áimmahuššat eará dehálaš diliid maid gielddat eai govčča.
  • Birasterapiija mas lea psykodynamálaš vuolggasadji ja mas adnojuvvojit kognitiiva teknihkat. Dehálaš elemeanttat das lea hukset gaskavuođaid, doarjjaságastallamat, eksponerenterapiija, lihkadeapmi, ÁD-hárjehallan (árgabeaivvedoaimmat) ja sosiála hárjehallan.
  • Joavkoterapiija
  • Fysioterapiija / ergoterapiija / sosionomabálvalus
  • Fierpmádatdoaibma / oapmahašdoaibma
  • Ovdasuddjen, eastadeapmi ja joatkkadikšu

Jándorossodat lea aktiiva ovttasbargoguoibmi guhkesáiggi prošeavttain mat gusket sisačálihemiide ruovttugielddain - sihke UNN:s, gárrendilledikšoásahusain muhto maiddá iežas jándorossodagas.

Vejolašvuohta váldit oktavuođa jándorossodaga birasbargiiguin maŋŋá go lea čálihuvvon olggos:

  • Pasieanttain lea fálaldat riŋget jándorossodahkii.
  • Ovttasbargu ja ovttasdoaibman buot sisaváldingielddain ja UNN:in, dása gullá maiddá individuála plána vuolggaheapmi ja hábmen
  • Plánejuvvon johtti doaibma mii sisttisdoallá ovddasvástádusjoavkočoahkkimiid, ovttasbargočoahkkimiid báikkálaš veahkkeapparáhtain, oahpahusa ja bagadallama maid gielddat diŋgojit, ja ruovttugalledeami ja poliklinihkalaš čuovvuleami pasieanttain.

Geat sáhttet hospiteret min luhtte?

Min hospiterenprográmma lea psykologaid, buohccidivššáriid/suodjalandivššáriid, sosionomaid, fysioterapevttaid, ergoterapevttaid, gárrendillekonsuleanttaid ja birasterapevttaid várás gielddain, geat barget olbmuiguin geain leat psykalaš váttut.

Álttá Jándorovttadat lea okta golmma jándorovttadagain Psykalaš dearvvašvuođa ja gárrendilledivššu klinihkain Finnmárkku buohcciviessu HF:s.

Veahá min ovttadaga birra:

Álttá Jándorossodat lea viiddis dábálašpsykiátralaš fálaldat mii sisttisdoallá earret eará čuovvovaš váttuid:

  • Garra ballu
  • Miellalágiváttut
  • Psykosaváttut
  • Jorbbodeapmi
  • Persovnnalašvuođa spiehkasteamit (muhttin muddui)
  • Bággováttut
  • Pasieanttat geain leat iešguđetge psykalaš váttut ja seammás gárrendilleváttisvuođat

Fylkka psykalaš dearvvašvuođasuddjen lea huksejuvvon gáiddusmodealla mielde, ja GPG Gaska-Finnmárku, Álttá jándorovttadat Álttá dearvvašvuođaguovddážis addá spesialistadearvvašvuođabálvalusaid 7 gildii Oarje-Finnmárkkus. Sisaváldingielddat: Áltá, Ákŋoluokta, Láhppi, Fálesnuorri, Hámmarfeasta, Davvenjárga ja Muosát.

Álttá jándorovttadagas leat 10 seaŋgasaji.

Álttá jándorovttadagas leat oanehis- ja heahtedillesajit gos addojuvvo heivehuvvon dikšofálaldat mas čuovvovaš áššit leat guovddážis:

  • heahtedilleintervešuvdna
  • áican ja čielggadus
  • čuovvoleapmi maŋŋá intox/suicidaldágu

Álttá jándorovttadat sáhttá addit heahtedillefálaldaga  24 diimmu siste ja várre ovtta seaŋgasaji fuolahan dihte dán doaimma. Jándorovttadat lea rabas ja sisačálihemiid vuođus ferte leat eaktodáhtolašvuohta.

Ii leat láhččojuvvon geavahit bággoneavvuid.

Sáhttá leat sisačálihuvvon 1-2 jándora áicojuvvot/heahtedili hálddašit dahje nu guhká go 12 vahkku čielggadeami/divššu oažžut. Muhttimiidda lea buoremus boahtit máŋgii ja orrut oanehat áigodagaid.

Sisačáliheamit dáhpáhuvvet álgovuolggalaččat beaivet čujuheami vuođul. Muhttin eavttuid duohken sáhttá jándorovttadat váldit vuostá pasieanttaid heahtedilis eahkedis/ihkku. Dat mat ráddjejit heahtedillesisačálihemiid leat leago sadji ja ahte ii sisačálihuvvo bákkus.

Maid sáhtát vuordit?

Beasat oahppat veahá psykalaš váttuid birra mat gáibidit čielggadusa ja divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas, Álttás. Beasat oahppat makkár lágat stivrejit min doaimma, ja teoriijaid muhttin dikšovugiid birra maid mii geavahat. Hospiterenvahkkus lea oahpahus mii heive ovttadahkii.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii? Dalle deavddát ohcanskovi ovttas du jođiheddjiin ja sáddet ohcama hospiteret min luhtte!

Min ovttadagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 2 hospitántta 5 beaivvi juohke giđa ja čavčča.


Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide - ja mii illudat deaivvadit!

Min buohkaid bealis Álttá jándorovttadagas

Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija Poliklinihkka (MNP)

Háliidatgo hospiteret 5-beaivvihospiteremis Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija Poliklinihkas - GPG Gaska-Finnmárkku dikšofálaldagas pasieanttaide gos mánát ja nuorat geain leat psykalaš váttut ožžot árvvoštallama, čielggadusa ja divššu?

Mii addit dutnje máhtu čuovvovaš surggiin

  • Psykalaš váttut
  • Dikšunfálaldagat, čielggadus ja árvvoštallan
  • Čujuhan- ja ovttasdoaibmanvejolašvuođat

MNP dikšofálaldat:

Poliklinihkka addá fálaldagaid mánáide ja nuoraide (agis 0-18 jagi) geain leat psykalaš váttut árvvoštallama, čielggadusa ja divššu dáfus, čujuhusa mielde fástadoaktáris dahje mánáidsuodjalusbálvalusa jođiheaddjis. Viidásat fállat mii bagadallama váhnendoaimmaide pasieantta ruovttubirrasis (johtti veahkkejoavku).

MNP sáhttá addit dearvvašvuođaveahki mánáide ja nuoraide geat vásihit váttisvuođaid čuovvovaš áššiiguin:

  • áššit mat gullet dovdduide
  • váttis dahje spiehkasteaddji láhtten
  • maŋŋonan dahje eahpedábálaš ovdáneapmi
  • oahppanváttisvuođat
  • váivi/sierranasvuohta/lossamiella
  • suhttu/aggrešuvdna
  • gárrenmirkkogeavaheapmi
  • borranváttut
  • ballu

 

Geat sáhttet hospiteret min luhtte?

Min hospiterenortnet lea heivehuvvon psykologaide, mánáidsuodjaluspedagogaide, sosionomaide gielddain geat barget olbmuiguin geain leat psykalaš váttut.

Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkka lea okta njealji poliklinihkas Psykalaš dearvvašvuođasuddjen- ja gárrendilledivššu klinihkain Finnmárkku buohcciviesus.

Veahá ovttadagaid birra:

MNP – Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkas leat guokte ovttadaga mat leat Álttás ja Hámmarfeasttas, ja gos addojuvvo viiddis fálaldat psykalaš dearvvašvuođasuddjemis mánáide ja nuoraide.

Min dikšut leat psykiater, psykologaspesialista, psykologa, klinalaš pedagoga, klinalaš sosionoma, sosionoma, mánáidsuodjaluspedagoga. MNP-bargit johtet gielddaide oktii mánus. Doppe searvat mii ovttasbargočoahkkimiin, ja čađahat čielggadusaid ja dikšut pasieanttaid. Johtti veahkkejoavku johtá ruoktut pasieanttaid lusa go lea dárbu.

Fylkka psykalaš dearvvašvuođasuddjen lea huksejuvvon gáiddusmodealla mielde, ja GPG Gaska-Finnmárku, mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkka addá spesialistadearvvašvuođabálvalusaid 7 gildii Oarje-Finnmárkkus. Sisaváldingielddat: Áltá, Ákŋoluokta, Láhppi, Fálesnuorri, Hámmarfeasta, Davvenjárga ja Muosát.

Maid sáhtát vuordit?

Beasat oahpat veahá psykalaš dearvvašvuođasuddjema birra mánáide ja nuoraide mat gáibidit čielggadusa ja divššu spesialistadearvvašvuođabálvalusas, báikkiin Álttás ja Hámmarfeasttas. Beasat oahppat makkár lágat stivrejit min doaimma, ja teoriijaid muhttin dikšovugiid birra maid mii geavahat. Hospiterenvahkkus lea oahpahus mii heive ovttadahkii.

Orrugo du mielas dát miellagiddevaš?

– ja háliidatgo deaivvadit minguin oktasaš áddejumi ja oahpu lonuhallamii? Dalle deavddát ohcanskovi ovttas du jođiheddjiin ja sáddet ohcama hospiteret min luhtte!

Min ovttadagas lea mis kapasiteahta váldit vuostá 2 hospitántta 5 beaivvi juohke giđa ja čavčča.

Mii jáhkkit dákkár lonuhallan lea ávkkálaš sihke dutnje ja midjiide - ja mii illudat deaivvadit!

Min buohkaid bealis Mánáid- ja nuoraidpsykiatriijalaš Poliklinihkas Álttás ja Hámmarfeasttas


GPG Gaska-Finnmárku / SÁNAG

Sámi našunála gealboguovddáš – Psykalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG)

SÁNAG:s lea našunála ovddasvástádus leat mielde ovdánahttit ovttadássásaš fálaldaga psykalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus sámi álbmogii miehtá Norgga.

  • Mis leat čuovvovaš doaimmat:
  • viidásat ovdánahttit klinalaš bálvalusaid
  • ovddidit ja jođihit dutkama ja ovdánahttindoaimmaid
  • fállat oahpahusa ja bagadallama
  • fállat spesiálaoahpahusa, oahpahallansajiid ja hospiterema

Gealboguovddáš lea ovttaidahtton oassi Finnmárkku buohcciviesu spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Psykalaš dearvvašvuođasuddjen rávisolbmuide lea Leavnnjas, ja doppe lea rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkka (RPP), fáhkkabuhcciid veahkkejoavku ja jándorovttadat.

Fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon gárrendilledikšu (FSD) Finnmárkkuklinihkka lea Kárášjogas.

Mánáid ja nuoraid psykalaš dearvvašvuođasuddjemis, mii lea Kárášjogas, lea mánáid- ja nuoraidpsykiátralaš poliklinihkka (MNP), bearašovttadat, sámi nuoraidpsykiátralaš veahkkejoavku (SNJ) ja nuoraidpsykiátralaš ovttadat (NPO, dárugillii UPA).

Olgokantuvrrat Divttasvuonas, Snoasas, Oslos ja Bådådjos

Dasa lassin lea guovddážis ovttadat dutkamii ja ovdánahttindoaimmaide (DjO, dárugillii FoU).

Rávisolbmuid psykiatriija poliklinihkka (RPP)

1 - 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

Poliklinihkka fállá veahki sápmelaččaide badjel 18 jagi miehtá riikka. Dasa lassin lea mis fálaldat rávisolbmuide Davvi Dearvvašvuođas, ja lea erenoamáš ovddasvástádus čuovvovaš gielddaide: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Davvesiida ja Gáŋgaviika.

  • Mii addit fálaldagaid sidjiide geain leat váttisvuođat earret eará čuovvovaš áššiiguin:
  • traumat, garra ballu, lossamiella ja bággováttut
  • borranváttut
  • persovnnalašvuođa spiehkasteamit
  • psykosaváttisvuođat
  • gárrengeavahanváttisvuođat ja earálágan darvánemiid váttut

Čujuheapmi dáhpáhuvvá doaktára bokte.

Fáhkkabuhcciid veahkkejoavku

1 hospitánta eanaš vahkuid jagis

Fáhkkabuhcciid veahkkejoavkkus leat fáhkkadoaimmat gielddaide Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Davvesiida ja Gáŋgaviika. Mii leat maiddái vuosttašceahkkefálaldat sámi rávisolbmuide miehtá riikka.

Fáhkkabuhcciid veahkkejoavkun namuhuvvon gielddaide váldit mii vuostá dieđuid beaivet vuossárggas bearjadahkii čuovvovaš áššiid birra:

  • psykohtalaš ja lahkapsykohtalaš heahtedilit
  • iešsorbmenvárra
  • traumat
  • duođalaš eallinheahtedilit

Vuosttašceahkkefálaldahkan sámiide muđui riikkas, váldit mii vuostá ja árvvoštallat buotlágan dikšodieđihemiid.

Mii sáhttit vuolgit plánejuvvon šiehtadusaide.

Go duođalaš heahtedilli čuožžila, lea dárbbašlaš váldit oktavuođa báikkálaš veahkkeapparáhtain.

Mii ovttasbargat Leavnnja jándorovttadagain go lea dárbu.

Jándorovttadat

1 - 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

Jándorovttadat fállá veahki sápmelaččaide badjel 18 jagi miehtá riikka. Dasa lassin lea jándorovttadagas ovddasvástádus fálaldagaid addit rávisolbmuide Davvi Dearvvašvuođas, ja lea erenoamáš ovddasvástádus čuovvovaš gielddaide: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Davvesiida ja Gáŋgaviika.

Ossodat lea fálaldat sidjiide geat dárbbašit veahki psykalaš váttuide nu go:

  • ballu
  • lossamiella
  • persovnnalašvuođa spiehkasteamit
  • psykosat
  • darvánanváttisvuođat

Ossodagas lea oanehis- ja guhkesáiggidikšu ja das deattuhuvvo birasterapiija, mas lea kulturdiđolaš oaidnu.
Birasterapiija heivehuvvo ovttaskas olbmui ja joavkkuide, das lea iešbirgejupmi guovddážis. Dikšu addo ovttasbargguin ruovttugielddain.

Fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon gárrendilledikšu (FSD)

1 - 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

Finnmárkkuklinihkas lea jándorovttadat ja poliklinihkka. Klinihkka fállá veahki sápmelaččaide badjel 18 jagi miehtá riikka. Dasa lassin lea mis fálaldat rávisolbmuide Davvi Dearvvašvuođas. Lea eaktodáhtolaš dikšu, muhto mis leat maiddá pasieanttat geain lea § 12 čohkkán.

Mis lea fálaldat olbmuide geain lea gárrendille- ja darvánanváttisvuođat:

  • Alkoholaváttisvuohta
  • Narkotihkkaváttisvuohta
  • Dálkasat
  • Seahkalas boasttugeavaheapmi
  • Speallandarváneapmi

Ovttadagas lea oanehisdikšu, guhkimusat 3 mánu, mas lea čuovvolanorrun 2 jagi siste šiehtadusa mielde. Dikšu heivehuvvo ovttaskas pasieantta dárbbuide, resurssaide, vuordámušaide ja váttisvuođaide. Mii deattuhat birasterapiija divššus, sámi kulturdiđolaš oainnuin, movttiidahtti ságastallamiid, mentaliserenvuođđuduvvon terapiija, kognitiiva terapiija, joavkodivššu, individuála ságastallamiid ja lihkadeami.

Ovttasbargu čujuheaddji instánssain deattuhuvvo.

Čujuhus boahtá doaktára, NAV, gárrendillekonsuleantta ja mánáidsuodjalusa bokte. Dasa lassin spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja giddagasdearvvašvuođabálvalusa bokte.

Čujuhus sáddejuvvo Finnmárkku buohcciviesu HF Gárrendilledivššu Árvvoštallanovttadahkii.

Bearašovttadat

Eanemusat 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

Bearašovttadat lea fálaldat sámi bearrašiidda miehtá riikka ja buot bearrašiidda geat gullet Davvi Dearvvašvuođa guvlui,  geain leat váttisvuođat mat leat čadnon ovttasdoaibmamii ja  ovttasdoaibmanváttisvuođaide siskkáldasat bearrašis.

Fálaldat heive sidjiige geaidda MNP poliklinihkalaš doaibmabijut eai leat leamaš ávkin, ja jus lagabut čuovvoleapmi ja bargu bearraša gaskavuođain lea dárbbašlaš.

Dikšu bistá guhkimusat 4 vahku. Ovttadagas lea sadji guovtti bearrašii oktanaga ja lea sierra skuvla mánáide skuvlaagis. Bearrašat orrut sierra ásodagain gos ieža birgejit. Lea nuvttá orrun.

Meahcceterapiija lea oassin dikšofálaldagas, mas deattuhuvvo lagašvuohta lundui ja kultuvrii.

Lea báikkálaš mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkka (MNP) mii ovttas vánhemiiguin galgá čállit ohcama.

Mánáid- ja nuoraidpsykiatriija Poliklinihkka (MNP)

Eanemusat 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

Poliklinihkka fállá veahki mánáide ja nuoraide agis 0-18 jagi geat gullet Davvi Dearvvašvuođa guvlui, ja sámi mánáide ja nuoraide miehtá riikka. Dasa lassin lea mis erenoamáš ovddasvástádus čuovvovaš gielddaide: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Deatnu, Unjárga, Davvesiida ja Gáŋgaviika.

MNP lea fálaldat mánáide ja nuoraide geain leat váttisvuođat earret eará čuovvovaš áššiiguin:

  • čanasteamit, gaskavuohta ja ovttasdoaibman
  • váttis dahje spiehkasteaddji láhtten
  • doaimmaid ja áicilvuođa muosehuhttin
  • maŋŋonan dahje eahpedábálaš ovdáneapmi
  • váivi/sierranasvuohta/lossamiella/iešsorbmenjurdagat
  • suhttu/aggrešuvdna
  • gárrenmirkkogeavaheapmi
  • borranváttut
  • ballu

Čujuheapmi dáhpáhuvvá doaktára dahje mánáidsuodjalusa bokte.
Dikšu čađahuvvo MNP:s Kárášjogas dahje ruovttubáikkis.

Johtti veahkkejoavku lea liige resursa MNP:s, mii fállá intensiiva divššu sihke lagaš birrasis ja skuvllas, oanehat áigodahkii.

Sámi nuoraidpsykiatriija joavku (SNJ)

1 hospitánta eanaš vahkuid jagis

SNJ lea fálaldat buot sámi nuoraide ja nuorra rávisolbmuide agis 15-30 jagi. Dasa lassin lea joavkkus erenoamáš ovddasvástádus čuovvovaš gielddaide: Kárášjohka, Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Deatnu, Unjárga.

SNJ lea fálaldat nuoraide ja rávis nuoraide geain leat psykalaš váttut erenoamážit čuovvovaš surggiin:

  • gárrendille- ja darvánanváttisvuođat
  • iešsorbmenváttisvuođat

SNJ lea vuosttašceahkkefálaldat. Nuorat sáhttet ieža váldit oktavuođa, dahje de sáhttá bearaš, ustibat, dearvvašvuođadivššár dahje oahpaheaddjit sin čujuhit. Fálaldat lea nuvttá.

Nuoraidpsykiatriija ovttadat (NPO)

Eanemusat 2 hospitántta eanaš vahkuid jagis

NPO lea ovttadat buot nuoraide gaskal 13 ja 18 jagi geat gullet Davvi Dearvvašvuođa guvlui, ja geain leat psykalaš váttut. Guovtti ovttadaga sajiin leat várrejuvvon sámi nuoraide miehtá Norgga.

Ovttadat lea jándorásahus gos fállat čielggadeami ja divššu.
Ovttadagas ii leat fáhkkatlaš doaibma.

NPO lea fálaldat nuoraide geain leat váttisvuođat earret eará čuovvovaš áššiiguin:

  • Garra ballu
  • Lossamiella
  • Bággováttut
  • Iešvahágahttin
  • Psykosat
  • Bipolára gillámušat
  • Gárrenmirkkogeavaheapmi
  • Iešsorbmenváttisvuođat

Divššus deattuhuvvo birasterapiija sámi kulturdiđolaš oainnuin. Mis lea lagas ovttasbargu nuoraid bearrašiin, skuvllain, ruovttugielddain ja čujuheaddji ásahusain.


Hospiterenortnet dábálaš doaktáriidda

Dábálašdoaktárat sáhttet iežaset liigeoahpus- ja lassioahpus hospiteret buohcciviessoossodagas, ja oažžut dohkkehuvvot 10 čuoggá juohke beaivvi ovddas, eanemusat 90 čuoggá. Ollu buohcciviesut fállet dán lágan strukturerejuvvon hospiterema, 3-beaivvi hospiteren lea dábáleamos. Fylkka kursalávdegoddi galgá leat dohkkehan juohke ossodaga hospiterenplána. Hospitánta galgá sáddet árvvoštallanskovi Praksiskonsulentii go geargá hospiteremis. Ossodatváldodoavttir vuolláičállá ja geige kursaduođaštusa, vuođđun merihttaaddi čuoggáide ja maiddá jus ohcan oažžut ruovttoluotta mátke- ja orrungoluid galgá sáddejuvvot Fond II:i.

Gávnnat eanet dieđuid hospiterenortnega birra Dearvvašvuođadirektoráhta neahttasiidduin, doppe gos čuožžu eanet mearrádusaid birra dábálašmedisiinnas.

Kirurgalaš ossodat, Klinihkka Hámmarfeasta

Ossodaga ovddasvástádus:

Váldodoaktáris lea ovddasvástádus.

Dábálašdoavttir gii háliida hospiteret Hámmarfeastta kirurgalaš ossodagas, váldá oktavuođa

konstituerejuvvon ossodatváldodoaktáriin Uwe Agledahlain
kir oss Hámmarfeastta buohcciviessu
tlf 78421000 / 78421300
uwe.agledahl@finnmarkssykehuset.no

guhte šiehttá goas ja man guhkes hospiteren galgá (3 dahje 5 beaivvi).

Ossodat nammada hospiterenovddasvástideaddji/-vástideddjiid hospiterenáigodahkii, guhte galgá bagadallat ja fuolahit ahte hospitánta beassá ollu oahppat ossodagas. Ossodat hábme diibmoplána mas berrejit leat čuovvovaš fáttát;

  • Ovdanbuktin ossodaga fálaldagain diagnosa bidjamis ja divššus
  • Erenoamáš fáttáid maid ossodat háliida deattuhit doaktáriidda 1. linjábálvalusas
  • Ovttasbargorutiinnat
  • Iešguđetge doaktáriid erenoamáš suorggit
  • Doaktára oahppanmihtut hospiteremis

 Jus ossodagas leat dutkanprošeavttat jođus, de berrejit dat maid leat fáddán hospiteremis.

Lea sávahahtti ahte ossodaga doaktárat, vahkku ovdal hospiterema, geahčadit makkár čoahkkimat ja oahpahus ja doaimmat leat plánejuvvon, ja maidda lea anolaš bovdet doaktára mii lea hospiteremis.

Go hospiterenáigodat álggahuvvo de biddjo áigi geahčadit áigodaga diibmoplána, hospitántta oahppanmihtuid, ja praktihkalaš áššiid;

  • Fráhkka
  • Vejolaččat id koarta
  • Vejolaččat gosa lohkkada biktasiid ja veaskku
  • Johtilis ofelastin ja čájeheapmi ossodagas.

Go hospiteren nohká de geigejuvvo kursaduođaštus man ossodatváldodoavttir lea vuolláičállán.  

Hospitántta ovddasvástádus

  • Ráhkadit konkrehta oahppanmihtuid ovdal hospiteren álgá.
  • Leat mielde ossodaga doaimmain diibmoplána ja oahppanmihtuid mielde.
  • Sáddet árvvoštallanraportta Praksiskonsulentii.
  • Vejolaččat sáddet mátkerehkega Fond II:i, ohcat oažžut ruovttoluotta mátke- ja orrungoluid.

Dábálaš bargobeaivi kirurgas lea ná:

Iđitčoahkkin dii 07.30. Dáppe addet sii geain lea leamaš vákta raportta buot ođđa fáhkkaveahkkepasieanttaid birra geat leat boahtán beaivvi ovdal + eará áššiid birra mat sáhttet leat dárbbašlaččat diehtit sidjiide geat leat áiddo boahtán bargui.

Røntgenčoahkkin dii. 07.45. Radiologa čájeha álgovuolggalaččat buot govaid sisačálihuvvon ja poliklinihkalaš pasieanttain ovddit jándoris. Lea oktasaš iđitčoahkkin ja røntgenčoahkkin kirurgalaš ja ortopedalaš ossodahkii.

Sullii dii. 08.00 bearráigeahččat pasieanttaid intensiivaossodagas ovttas Anestesiijadoaktáriin.

Sullii dii. 08.15 álgá ovdafitnan/fitnan ossodagas. Buot olámuttos veahkke- ja váldodoaktárat, ja okta turnusdoavttir, leat mielde álggu rájes jus sis eai leat eará earánat. Bistá 10.30-11.00 rádjái.

Operašuvdnaossodat váldá vuostá vuosttaš pasieantta álgovuolggalaččat dii. 07.45. Dat ferte leat biddjon juogo ovdal iđitčoahkkima dii. 07.30 jus lea beaivekirurgiija, dahje beaivvi ovdal jus lea sisačálihuvvon pasieanta.

Operatevra ja veahkki vuosttaš čuohpadeapmái gohččojuvvoba dábálepmosit sullii 08.30-09.00 ja mannaba operašuvdnii.

Poliklinihkka álggahuvvo juogo dii. 09.00 dahje 10.00. Molsašuddá. 

Lea váttis dadjat sihkkarit mo beaivvit leat oaidnit.

Dábálašdoaktárat geat hospiterejit šaddet ovttas minguin ovddalgihtii ovttaoaivilii mo dárkilat plána galgá leat, dát sáhttá maid heivehuvvot sávaldagaid mielde. Muhto ferte leat mielde seaŋgalatnjadoaimmain/operašuvdnalanjas/poliklinihkas jna.

Gynekologalaš ossodat, Klinihkka Hámmarfeasta

Ossodaga ovddasvástádus:

Váldodoaktáris lea ovddasvástádus.

Dábálašdoavttir gii háliida hospiteret Hámmarfeastta Gynekologalaš ossodagas, váldá oktavuođa

Oss váldodoavttir Ingrid Petrikke Olsen:in
gyn oss Hámmarfeastta buohcciviessu
tlf 78421000 / 78421500
ingrid.petrikke.olsen@helse-finnmark.no,

guhte šiehttá goas ja man guhkes hospiteren galgá (3 dahje 5 beaivvi).

Ossodat nammada hospiterenovddasvástideaddji/-ovddasvástideddjiid hospiterenáigodahkii, guhte galgá bagadallat ja fuolahit ahte hospitánta beassá ollu oahppat ossodagas. Ossodat hábme diibmoplána mas berrejit leat čuovvovaš fáttát;

  • Ovdanbuktin ossodaga fálaldagain bidjat diagnosa ja divššus
  • Erenoamáš fáttáid maid ossodat háliida deattuhit doaktáriidda 1. linjábálvalusas
  • Ovttasbargorutiinnat
  • Iešguđetge doaktáriid erenoamáš suorggit
  • Doaktára oahppanmihtut hospiteremis

Jus ossodagas leat dutkanprošeavttat jođus, de berrejit dat maid leat fáddán hospiteremis.

Lea sávahahtti ahte ossodaga doaktárat, vahkku ovdal hospiterema, geahčadit makkár čoahkkimat ja oahpahus ja doaimmat leat plánejuvvon, ja maidda lea anolaš bovdet doaktára mii lea hospiteremis.

Go hospiterenáigodat álggahuvvo de biddjo áigi geahčadit áigodaga diibmoplána, hospitántta oahppanmihtuid, ja praktihkalaš áššiid;

  • Vilges biktasat
  • Id koarta, jus dárbu
  • Vejolaččat gosa lohkkada biktasiid ja veaskku
  • Johtilis ofelastin ja čájeheapmi ossodagas.

Go hospiteren nohká de geigejuvvo kursaduođaštus man ossodatváldodoavttir lea vuolláičállán.

Hospitántta ovddasvástádus

  • Ráhkadit konkrehta oahppanmihtuid ovdal hospiteren álgá.
  • Leat mielde ossodaga doaimmain diibmoplána ja oahppanmihtuid mielde.
  • Sáddet árvvoštallanraportta Praksiskonsulentii.
  • Vejolaččat sáddet mátkerehkega Fond II:i, ohcat oažžut ruovttoluotta mátke- ja orrungoluid.

Dábálaš bargobeaivi gynekologalaš ossodagas lea ná:

Iđitčoahkkin dii 07.30. Dáppe addet sii geain lea leamaš vákta raportta buot ođđa fáhkkaveahkkepasieanttaid birra geat leat boahtán beaivvi ovdal + eará áššiid birra mat sáhttet leat dárbbašlaččat diehtit sidjiide geat leat áiddo boahtán bargui.

Ovdafitnan ossodagas dii 0800, dasto fitnan gynekologaš pasieanttaid luhtte, áhpehemiid luhtte geain leat áhpehisvuođaváttisvuođat, riegádahtti ja áiddo bárdnan nissonolbmuid luhtte. Bistá sullii 1 diimmu.
Doavttir gii lea vávttas joatká doaimma seaŋgalanjain ja goziha nissonolbmuid geat leat bárdnamin ovdalgaskabeaivvi. Telefovdna čuodjá dávjá ja bohtet fáhkkaveahkepasieanttat dii. 10 rájes ja beaivvi mielde.

Ossodat bargá elektiivvalaččat maŋŋebárggaid, duorastagaid ja bearjadagaid. Okta váldodoavttir (ja vejolaččat veahkkedoavttir) lea várrejuvvon dán bargui. Operašuvdnaossodat váldá vuostá vuosttaš pasieantta álgovuolggalaččat dii. 07.45. Dat ferte leat biddjon juogo ovdal iđitčoahkkima dii. 07.30 jus lea beaivekirurgiija, dahje beaivvi ovdal jus lea sisačálihuvvon pasieanta.
Operatevra ja veahkki vuosttaš čuohpadeapmái gohččojuvvoba dábálepmosit sullii 08.15 ja mannaba operašuvdnii.

Poliklinihkka álgá dii. 08.00 ja bistá 14.30 rádjai. Beaivválaččat leat 1-2 poliklinihkkalisttu.

Beaivi loahpahuvvo pasieantahálddahuslaš doaimmaiguin.

Vuossárggaid ja gaskavahkuid lea ossodagas siskkáldas oahpahus gaskal dii. 08-09.

Dábálašdoaktárat geat hospiterejit šaddet ovttas minguin ovddalgihtii ovttaoaivilii mo dárkilat plána galgá leat. Dát sáhttá maid heivehuvvot sávaldagaid mielde. Muhto hospitánta ferte leat mielde seaŋgalatnjadoaimmain/operašuvdnalanjas/poliklinihkas/riegádahttimiin.

Mielddus

Árvvoštallanskovvi

(sáddejuvvo praksiskonsulentii: Arve Øslyngen, Nordlys legesenter, 9509 Áltá)

Atteasta hospiteremis buohcciviesus

(Ossodatváldodoavttir ja hospitánta vuolláičálliba dan)


Lotnolas hospiterema šiehtadusat

Finnmárkku buohcciviessu ja buot gielddat Finnmárkkus dahke šiehtadusaid 2014:s lotnolas hospiteremii (Ovttasdoaibmanreforbma, oassešiehtadus 6 mielde).

Lotnolas hospiterema šiehtadusat čoahkkáigesset ulbmila viđa čuoggáin - vai mis leat oktasaš vuordámušat, lea dehálaš ahte dát bohtet čielgasit ovdan:

  1. Lasihuvvon máhttu ovtta dahje máŋgga áššáigullevaš fágasuorggis
  2. Lasihuvvon áddejupmi nuppi hálddašandásis
  3. Oahpásnuvvat olbmuiguin geaiguin lea lunddolaš ovttasbargat
  4. Lasihuvvon máhttu mo sáhttá buoridit ovttasdoaibmama
  5. Lasihuvvon máhttu oppalaš pasieantageavadis