Læring og mestring

Pasieanta- ja oapmahašoahpahus

Oahpahus lea dehálaš pasieanttaid ja oapmahaččaid dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii, ja lea okta váldobargu buohcciviesuide. Oahpahus dáhpáhuvvá dearvvašvuođabargiiguin ovdal, divššus ja maŋŋel divššu. Pasieantaoahpahusas galgá leat fokus dasa ahte pasieanttat ja sin oapmahaččat leat aktiivvalaš olbmot geat leat mielde váikkuheame iežaset vásáhusaiguin ja resurssaiguin dan ođđa dilálašvuođas. Pasieanttat fertejit oažžut oahpahusa vai sáhttet váldit iežaset válljemušaid.

Dearvvašvuođabargit galget geavahit bargomálliid mat movttiidahttet pasieanttaide ja oapmahaččaide lassi iešheanalašvuođa ja kontrolla.
Pasieanttat ja oapmahaččat sáhttet dasa lassin oassálastit joavkooahpahusas, nu gohčoduvvon oahpahus- ja hálddašankurssain. Dat leat vásedin diagnosaid váste.

Oahpahus- ja hálddašanguovddážiid váldoaktivitehta lea oahpahankursa mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide geain leat iešguđetlágan somatihka, gárrendili ja psykiatriija diagnosat. Oapmahaččat besset oassálastit eanas kurssaide. Kursaoassálastit deivet iešguđetlágan fágaolbmuid buohcciviesus, eallilan geavaheddjiid ja iešguđetlágan geavaheaddji- beroštupmeorganisašuvnnaid. Geavaheddjiid eallilanmáhttu lea dehálaš resursa oahpahusas.

Kurssaid mihttomearri lea láhčit dilálašvuođa nu ahte pasieanttat ja oapmahaččat ožžot máhtu, gálggaid ja šaddet dihtomielalaččat iežaset resurssaide maiguin sáhttet váldit buriid mearrádusaid iežaset dearvvašvuhtii, čađahit rievdadanproseassaid ja hálddašit guhkilmas dearvvašvuođahástalusaid.

Joavkooahpahusa lágidemiin heivehuvvo dilli dasa ahte oasseváldit sáhttet oahppat sihke dearvvašvuođabargiin ja nubbi nuppis. Dávjá boahtá dat buorre oahpahus deaivvadeamis gaskal teorehtalaš máhtu ja vásáhusmáhtu. Buot kursafálaldagaid ovddideamis, čađaheamis ja árvvoštallamis lea bargovuohki láhčit dili ovttaárvosaš ovttasbargui gaskkal eallilan geavaheddjiid ja fágarasttildeaddji bargiid.

Háliidatgo lágidit kurssa?

Leat buohcciviesu ossodagat mat mearridit makkár vuogi mielde pasieanta- ja oapmahašoahpaheapmi galgá fállojuvvot. Mii individuálalaččat galgá dáhpáhuvvat ja mii joavkkuin galgá dáhpáhuvvat ja makkár áigodagas kursa galgá lágiduvvot pasieantadivššus?

Mihttomearri lea ahte oahpahus- ja hálddašankursa galgá leat bistevaš oassi pasieantadivššuin. Kursa fállojuvvo dávjjimusat go veahá áigi lea gollan pasieantadivššuin. Dáppe sáhttá ovttasbargat Oahpahus- ja hálddašanguovddáža (OHG) ráđđeaddiiguin geain lea dearvvašvuođapedagogihka máhttu ja geat leat láidesteaddjit ođđa kurssaid ovdánahttimis. OBH fuolaha ahte dálá kursafálaldagat čađat buoriduvvojit.

Eavttuid dasa mii kurssas galgá leat, gávnnat mestringforalle.no. Eavttut mat gullet joavkovuđot oahpahusa ruhtadeapmái gávdnojit ISF 5.12.3 (PDF - geahča siidu 53 ja 70).

Mii ovttasbargat maiddai suohkandearvvašvuođabálvalusain vai suohkaniid pasieanta- ja oapmahašoahpaheapmi ovdána. Váldde minguin oktavuođa jus áiggut diehtit eambbo.

Šatta buoret dearvvašvuođapedagoga

Oahpahus- ja hálddašanguovddáš lea dearvvašvuođapedagogalaš resursaguovddáš ja fállá oahpahusa ja bagadallama dearvvašvuođapedagogihkas ja pedagogalaš reaidduid geavaheamis. Mii fállat dearvvašvuođapedagogalaš vuođđokurssa, Dearvvašvuođapedagogalaš Foruma ja oahpaheami ja bagadallama jus lea jearru dasa.

Definišuvdna: Dearvvašvuođapedagogalaš aktivitehtii dearvvašvuođabálvalusas lea vuođđun fága- vásáhus- ja geavaheaddjimáhttu, ja rievdadanfokuserejuvvon barggu máhttu. Mihttomearri lea ovddidit dearvvašvuođa ja dávdda birra oahpahusa, nannet hálddašeami ja buriid eallinválljemušaid go dávda dahje vahát čuožžila.

Dearvvašvuođapedagogihkka lea dan birra movt dearvvašvuođabargit ovttas pasieanttaiguin ja oapmahaččaiguin galget gaskkustit ođastuvvon dieđuid, láhčit dili buori oahpahussii ja dearvvašvuođabagadallamii. Geavaheaddjemielváikkuheapmi ja pasieanttaid ja oapmahaččaid dahkat válddálažžan lea mearrideaddji go galgá oažžut ovttaárvosaš ovttasbarggu gaskkal pasieanttaid, oapmahaččaid ja fágabargiid.

Pasieanta- ja oapmahašoahpaheapmi geavahuvvo namahussan dearvvašvuođapedagogalaš doaimmaid, sihke individuálalaš ja joavkkuid, praktihkalaš čađaheapmái.

Geavaheaddjemielváikkuheapmi

Juohke pasieanttas lea vuoigatvuohta leat aktiivvalaš oasseváldi ja váikkuhit go oažžu dearvvašvuođaveahki.

“Geavaheaddji - miel - váikkuheapmi” dearvvašvuođabálvalusas siskkilda dattege eambbogo dušše individuála vuoigatvuođa. Pasieanta- ja oapmahašoahpaheapmi lea suorgi mas geavaheaddji vásáhusat leat eaktun go galgá kvalitehtaovdánahttit bálvalusa. Geavaheaddjemielváikkuheapmi lea ásahuvvon geavahussan gaskkal geavaheaddjiáirasiid, gohčoduvvon “eallilan geavaheaddjit” ja fágaolbmuid, mas vásáhusat mat geavaheaddjis leat, leat seamma dehálaččat oahpahusas go dat maid fágaolbmot sáhttet fállat. Kurssain leat geavaheaddjeáirasat váikkuheame sihke kurssaid plánemis ja čađaheamis.

Go galgat gávdnat geavaheaddjeáirasiid, de váldde oktavuođa báikkálaš geavaheaddji-/beroštusorganisašuvnnain. Jus báikkálaš organisašuvdna ii gávdno, de váldá buohcciviesu ossodat oktavuođa áigeguovdilis kandidáhtaiguin.

Háliidatgo leat geavaheaddjeáirras? Váldde oktavuođa iežat báikkálašservviin, kursajođiheddjiin dahje Oahpahus- ja hálddašanguovddážiin.

Ovddasvástádus- ja bargojuohkin

OHG- ráđđeaddi

Dearvvašvuođapedagogalaš ja ovttastahttinovddasvástádus oahpahus- ja hálddašanfálaldagaide lea Oahpahus- ja hálddašanguovddážis (OHG). Ráđđeaddi jođihan bargojoavkku mas sihke fágaidrasttildeaddji bargit ja eallilan geavaheaddjiáirasat oassálastet kurssaid plánemis, čađaheamis ja árvvoštallamis. Dat mielddisbuktá ovdánahttit čađahanvugiid, dearvvašvuođapedagogalaš bagadallama ja ráđđeaddima, ja praktihkalaš láhčima ja bagadallama buohkaide geat leat mielde das.

Geavaheaddjeáirasat

Geavaheaddjeorganisašuvnnaid áirasat, dahje eará dohkálaš eallilan geavaheaddjit, leat oasseváldit bargojoavkkus ja váikkuhit plánema, čađaheami ja árvvoštallama. Sii sáhttet maiddai leat joavkojođiheaddjit ovttas oahpahus- ja hálddašanguovddáža fágaolbmuiguin.
Oahpahus- ja hálddašanfálaldaga geavaheaddjeáirras mielddisbuktá ahte lea:

  • dihtomielalašvuohta geavaheaddjeáirasa rollii
  • árvvus atná eará geavaheddjiid ja earáid fágasurggiid
  • árvvus atná ovttaskasolbmo ja indiviida iežas resurssaid
  • ipmárdus dasa ahte gávdnojit eará báikkit gos geavaheaddjeáirasat leat mielde (ovdamearkka dihte stivrrain, prošeaktajoavkkuin, geavaheaddjelávdegottiin ja ovttalágan bargguin.

Geavaheaddjeáirasiin lea relevánta ja nanu geavaheaddjevásáhus ja gaskkustangelbbolašvuohta. Iežas duogáža gealbbuin lea geavaheaddjeáirasiin ovddasvástádus:

  • juohkit iežas vásáhusaid bargojoavkkuin ja sihkkarastit relevánta sisdoalu oahpahus- ja hálddašanfálaldahkii
  • oassálastit dain mearrádusain maid bargojoavku váldá
  • juohkit iežaset máhtu ja vásáhusaid oahpahus- ja hálddašanfálaldaga oasseváldiiguin
  • váikkuhit rabasvuhtii kurssas váttis fáttáid birra
  • sihkkarastit árgabeaivvegiela
  • veahkehit iežas gealbbuin praktihkalaš láhčima geavaheddjiide geain leat erenoamáš dárbbut
  • geavaheaddjeáirasat geat mielváikkuhit oahppofálaldaga čađaheamis veahkehit iežaset árgabeaivvemáhtuin ja hálddašanfokusiin. Sis ii leat fágalaš ovddasvástádus.

Geavaheaddjiáirasiid bargu máksojuvvo Oahpahus- ja hálddašanguovddáža gustovaš máksomeriid mielde.

Fágaolbmot

Fágaidrasttildeaddji dearvvašvuođabargit leat oasseváldit bargojoavkkuin ja váldoovddasvástideaddjit oahpahus- ja hálddašanfálaldaga čađaheapmái. Iežas duogáža gealbbuin lea fágaolbmuid ovddasvástádus:
 
Juohkit iežaset fágagealbbuid ja vásáhusaid bargojoavkkuin ja mielváikkuhit mearrádusaide maid bargojoavku galgá váldit.
Heivehit oahpahusa ja joavkojođiheami hálddašanfokusiin dearvvašvuođapedagogihka máhtu vuođul
Sihkkarastit čađaheamis kvalitehta fágalaš sisdollui ja oahppandilálašvuhtii

  • gaskkustit dieđuid ja máhtu, ja leat olámuttos resursan
  • searvat čoahkkáigeassin- ja árvvoštallanbargui vai kvalitehtasihkkarastá ovttasbarggu ja fálaldag
  •  Kvalitehtasihkkarastit iežas fágalaš sátnevuoruid.

Medisiinnalaš ovddasvástideaddji

Medisiinnalaš ovddasvástideaddji lea dan ossodaga doavttir gosa fálaldat gullá. Sus lea bajitdási fágalaš ja medisiinnalaš ovddasvástádus go spesialistadearvvašvuođabálvalus fállá oahpu. Sus ovddasvástádus lea ahte pasieantta searvan oahpahussii duođaštuvvo pasieantta journálii dain fálaldagain main kursa lea oassin pasieantadivššus, dahje jus doavttir gáibida čujuhusa.

Kursajođiheaddji

Buot ovttasbargoaktevrrat sáhttet prinsihpalaččat leat kursajođiheaddjit jus sis fal lea gelbbolašvuohta ja áŋgirvuohta dasa. Kursajođiheaddji berre leat fágaolmmoš geas lea earenoamáš máhttu ja hárjáneapmi pasieantajoavkkuin. Dávjá lea dát fágaolmmoš mii gullá dan ossodahkii mii addá fálaldaga, gii lea kursajođiheaddji. Kursajođiheaddjis galgá leat dearvvašvuođapedagogihka máhttu. Buohcciviesus galgá kursajođiheaddjis leat lohkanlohpi DIPS boahtinlistui ja vuordinlistui.
Kursajođiheaddji váldobargu lea jođihit oahppofálaldaga. Kursajođiheaddji galgá:

  • ráhkadit čatnosa gaskal kurssa iešguđet fágalaš osiid
  • ráhkadit čielga ja buriid rámmaid oasseváldiid
  • dahkat pedagogalaš heivehusaid dađistaga kurssas ovttas logaldalliiguin
  • sihkkarastit árgabeaivvegiela ja hálddašanfokusa
  • doaimmahit joavkojođiheami

Gávdnet go dan maid ohcet?