​Rabas virggit

Finnmárkku buohcciviessu

Finnmárkku buohcciviessu lea okta dain vihtta dearvvašvuođadoaimmahagain maid Davvi dearvvašvuođadoaimmahat hálddaša. Finnmárkku buohcciviesus lea ovddasvástádus spesialistadearvvašvuođafálaldagaid badjel Finnmárkkus.

Mis leat bissovaš dikšobáikkit čieža suohkaniin. Hámmárfeasta lea Finnmárkku buohcciviesu hálddahuslaš váldobáiki. Hámmárfeasttas leage okta dan guovtti buohcciviesus maid doaimmahat ovddasvástida. Nubbi buohcciviessu lea Girkonjárggas. Psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu fálaldagat leat gávdnamis buot min dikšobáikkiin.

Finnmárkkus leat buorit ja nanu gáiddus spesialistadearvvašvuođabálvalusat. Álttá- málle lea ovdagovvan riikaviidosaččat dasa mii guoská bures doaibmi gáiddus spesialistadearvvašvuođabálvalusaide. Dasa lassin lea mis nana doaibma Kárášjogas. Doppe mis lea erenoamáš fokus fállát dearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii. Sámi našunála gealboguovddáš – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu, SÁNAG, Kárášjogas lea ovddasvástádus fállat divššu sápmelaččaide Norggas.

Mis leat buohccibiilastašuvnnat juohke suohkanis. Helikopter/girdiambulánsa Álttás ja Girkonjárggas, fanasambulánsa Ávanuoris ja Ákšovuonas. Mis lea maid ovddasvástádus Sea King gádjunhelikoptera dearvvašvuođabargiid badjel Leavnnjas. Mii orrut guovllus gos lea garra dálkkádat, dat mearkkaša ahte mii fertet hálddašit fáhkkabuhcciiddálkkodeami gárrá ja hástaleaddji birrasis. Min ambulánsabargit fertejit leat čeahpit gávdnat čovdosiid.

Finnmárkku buohcciviesus leat birrasii 1600 bargi geat leat juohkásan njealji klinihkkii ja bargoveahka- ja doarjjaovttadagaide.

Doaktárat ja eará divššodeaddjit min luhtte mátkkoštit olu, olahan dihte lagabui pasieanttaid. Finnmárkkus leat smávva ossodagat nu ahte juohkehaš oažžu stuorát ovddasvástádusa ja máŋggabealálaš bargguid. Mii fertet maiddái bargat fágaidgaskasaččat ja dávjá iešguđet ossodagain.

Dáppe atnot eanet árvvus!

Ovdamunit dutnje guhte barggat Finnmárkku buohcciviesus:

• Mii máksit buori bálkká
• Mii veahkehat ássanbáikki gávdnat ja máksit fárren ja mátkegoluid
  
• Mii fállat lassioahpu spesiálabuohccidivššus
• Mii fállat stipeanddaid doaktáriidda guhte váldet spesialiserema
• Min luhtte leat buorit dutkan ja fágaovdánahttin vejolašvuođat
  
• Min bargobiras lea máŋggabealat
  
• Oassi studieloanas čálihuvvo eret
• Vearru lea unnit
• Elrávdnji lea hálbbit

Dasa lassin vel:

It dárbbaš giksašuvvot guhkes biilaráidduid ja garra johtolaga geažil. Čáppa luondu lea dastán go lávkestat olggos.

Finnmárku lea máŋggagielalaš ja máŋggakultuvrralaš fylka gos ásset sihke dážat, sápmelaččat ja kvenat. Dasa lassin ásset Finnmárkkus maiddái sisafárrejeaddjit mat bohtet miehtá máilmmi. Nuorta-Finnmárkkus lea ges oktavuohta ja čanastagat kránnjáriikii Ruššii.

Finnmárku lea dehálaš sámiguovlu ja boazodoallu lea dehálaš eallinvuohki ollusiidda. Ealuiguin johtet gaskkal iešguđet guovlluid ja leage dábálaš oaidnit bohccuid guđodeamen miehtá fylkka.

Leat stuorra guolleriggodagat Finnmárkku riddoguovlluin ja guolásteapmi lea dehálaš ealáhus. Maŋimuš jagiid lea maid oljobohkan šaddan stuorrá ealáhus fylkkas.

Finnmárku lea Norgga davimus ja stuorámus fylka. Finnmárkku areála lea stuorát go Oslo, Østfold,Vestfold, Akershus, Buskerud, Aust-Agder ja Vest-Agder oktiibuot. Dattetge orrot unnimus olbmot dáppe. Birrasii 75 000 olbmot ásset dáppe ja juohkehaččas lea sullii bealle kvadráhtakilomehter buđaldansadji.

Njuolggogirdit mannet Oslos Áltái ja Girjonjárgii ja girdináigi lea sullii 2 diimmu.

Finnmárkku fylka

Finnmárku lea máŋggagielalaš ja máŋggakultuvrralaš fylka gos ásset sihke dážat, sápmelaččat ja kvenat. Dasa lassin ásset Finnmárkkus maiddái sisafárrejeaddjit mat bohtet miehtá máilmmi. Nuorta-Finnmárkkus lea ges oktavuohta ja čanastagat kránnjáriikii Ruššii.

Finnmárku lea dehálaš sámiguovlu ja boazodoallu lea dehálaš eallinvuohki ollusiidda. Bohccot johtet gaskkal iešguđet guovlluid ja leage dábálaš oaidnit bohccuid guđodeamen miehtá fylkka.

Leat stuorra guolleriggodagat Finnmárkku riddoguovlluin ja guolásteapmi lea dehálaš ealáhus. Maŋimuš jagiid lea maid oljobohkan šaddan stuorrá ealáhus fylkkas.

Finnmárku lea Norgga davimus ja stuorámus fylka. Finnmárkku areála lea stuorát go Oslo, Østfold,Vestfold, Akershus, Buskerud, Aust-Agder ja Vest-Agder oktiibuot. Dattetge orrot unnimus olbmot dáppe. Birrasii 75 000 olbmot ásset dáppe ja juohkehaččas lea sullii bealle kvadráhtakilomehter buđaldansadji.

Njuolggogirdit mannet Oslos Áltái ja Girjonjárgii ja girdináigi lea sullii 2 diimmu.

Bargoaddipolitihkka

Bargoaddipolitihkka galgá addit oktasaš rámma maid jođihangoddi buot dásiin ja buot bargosajiin galgá deattuhit ja vuoruhit. Dat gálgá sihkkarastit oktasaš gáibádusaid ja vuordámušaid jođiheddjiide ja bargiide, olles fitnodagas.

Min bargosajit

Mis leat bargit buot gielddain Finnmárkkus, eanemus bargit leat Hámmárfeasttas, Álttás, Kárášjogas ja Girkonjárggas.

Guovssahasgávpot Áltá

Áltá lea ođđaáigásaš máhtolašvuođabiras mas lea dutkan ja alitoahppu guovddážis. Sámi kultuvra lea dehálaš ja oidnosis suohkanis. Áltá stuorru ja lassána eanemusat davvin. Álttás lea máŋggabealálaš ealáhusdoaibma, eanandoallu, guolásteapmi, boazodoallu ja universitehta. Ja lea maid Oarje-Finnmárkku ja Davvi-Romssa gávpe- ja bálvalanguovddáš. Áltá lea maiddái johtalusa guovddášsadji ja Osloi girddát guovtti diimmus.

Álttás ásset nuorra olbmot, gaskamearálašahki lea birrasii 36-38 jagi. Deike riegáduvvojit olu mánát ja jahkásaččat fárrejit olbmot suohkanii. Álttás orrot eanemus olbmot olles Finnmárkkus, birrasii 20 000 olbmo.

Álttás leat olu kulturfálaldagat ja olu valáštallan doaimmat. Dáppe leat astoáiggefálaldagat juohkehačča miela mielde, juogo organiserejuvvon doaimmat dahje jus háliidat luonddu váldit atnui. Gávpogii lea huksejuvvon ođđa lávggodanbáiki, Nordlysbadet mii rahppasii jagi 2011.

Hámmárfeasta – máilmmi davimus gávpot

Hámmárfeasta gohčodit máilmmi davimus gávpogiin, ja mii gal čuoččuhat ahte gávpot lea okta dain eanemus miellagiddevaš gávpogiin Norggas!

Jus dus lea ovttasássi dahje guoibmi de lea stuorra vejolašvuohta ahte son maiddái gávdná buori barggu Hámmárfeasttas, dan dihte go gássa-ja oljodoaibma lea ásahuvvon deike. Gássagávnnus Snøhvit-bohkanguovllus, ja oljogávnnus ges Goliat-bohkanguovllus ja eará ođđa gávdnosiid geažil lea gávpot ovdánan maŋimuš 10 jagi ja gielddas ásset birrasii 10 000 olbmo. Guolásteapmi lea ain dehálaš ealáhus ja giđđat johtet ealuin geasseorohahkii Fálesnuorrái gos Hámmárfeasta gávpot lea.

Hámmárfeasttas lea kulturviessu mas kino ja teáhterlávdi lea erenoamáš buorre. Kultureallin lea rikkis ja ealas.

Hámmárfeasttas lea čáppa luondu. Jus liikot olgun vánddardit de it dáidde gal buoret báikki gávdnat.

Kárášjohka – Sámi giláš johkagáttis

Kárášjohka namma vuolgá jogas mii golgá gieldda čađa. Johka lea áiggiid čađa leamašan dehálaš gieldda ássiide. Sihke guolásteami ja mátkkošteami geažil sihke dálvet ja geasset.

Kárášjohka lea máŋggakultuvrralaš gielda gos ásset sihke sápmelaččat, dážat ja suopmelaččat. Ásset birrasii 80% sápmelačča dáppe ja gielda lea guovttegielalaš- sámegielat ja dárogielat. Sullii 2700 olbmo ásset dáppe. Boazodoallu, eanandoallu ja lotnolasealáhusat leat dehálaš birgenvuogit gielddas. Boazodoallu lea dat stuorámus ealáhus gielddas muhto eanemus olbmot barget almmolaš hálddašeamis ja bálvalusdoaimmain.

Guovddáš sámiásahusat nugo Sámediggi ja NRK Sápmi leat gávdnamis Kárášjogas. Gielddas lea stuorra dearvvašvuođabiras nugo SÁNAG ja spesialistadoavtterguovddáš. Dáppe lea maid skuvlafálaldat nugo joatkkaskuvla ja máilmmi davimus dáiddaskuvla. Dát ásahusat ovddidit viiddis akademalaš birrasa mii dagaha Kárášjoga miellagiddevaš orrunbáikin.

Kárášjogas lea bures doaibmi kultureallin, máŋggabealálaš valáštallan fálaldagat ja erenoamáš olgoáibmoeallin. Gielddas leat bures láhččojuvvon čuoiganláhttut, skohterláhttut, máilmmi buoremus luossajohka, rievssat- ja ealgabivdo vejolašvuođat, guollebivdin ja olu eará luondduriggodagat.

Rádjágávpot Girkonjárga

Máttá-Várjjat lea erenoamáš! Girkonjárga lea Máttá-Várjjaga gieldda guovddášbáiki ja deike lea sadji eanet olbmuide! Dáppe beasat vásihit buollaša dálvet ja liegga geassebeivviid. Dáppe lea šattolaš ja máŋggabealálaš luondu nugo viiddis duottarguovllut, čáppa vuonat ja suhkkes beahcevuovdi Báhčaveajis. Gielddas orrot birrasii 10 000 ássi. Gielda lea maid boazodoalloguovlu.

Girkonjárggas ásset birrasii 3500 olbmo ja lea okta dain stuorámus gávpogiin Finnmárkkus. Girjonjárggas jorgala ge Hurtigruten ja E6 luodda nohká dása. Gielddas vuolgá biilaluodda viidásat Ruššii ja Supmii. Girdihápman Høybuktmoen lea váldogirdihápman Nuorta-Finnmárkkus. Dáppe girdet njuolggogirdit Osloi, Romsii ja Áltái.

Girkonjárga lea Ruošša rájá alde ja birrasii 10 % ássiin leat ruoššat ja dan gal oaidná bures gávpogis go buot šilttat čužžot sihke ruoššagillii ja dárogillii.

Máttá-Várjjagis lea máŋggabealálaš valáštallanfálaldagat. Lassin valáštallanhálla de gávdnojit maid guolle- ja bivdosearvvit, beanasearvvit, heastajoavkkut ja fitnodatvalástallansearvvit. Dáppe leat guokte valáštallanhálla, ođđa vuojadanbáiki (Barentsbadet, rahppui 2008), goargŋunseainnit, báhčinšiljut, spábbačiekčanšiljut, čuoiganláhttut, čierastanluohkká, njuikunluohkkát ja heasttabána. Barents-hállain leat olu lihkadan vejolašvuođat buohkaid várás.

Mii leat huksemin ođđa buohcciviesu Girkonjárgii, mii gárvána 2018.

Dáppe atnot eanet árvvus! from Finnmarkssykehuset on Vimeo.

Finnmárkkus beasat bargat unnit ossodagain, nu ahte oaččot iešguđetlágan bargguid ja eanet ovddasvástádusa.