Illustrasjon

– Dáppe atnot eanet árvvus!

Finnmárkku buohcciviesu bargoaddipolitihkka 2015 – 2018

Finnmárkku buohcciviessu bálvala 75 000 ássi mat leat bieđgguid badjel  48 500 km2. Mis leat 1600 bargi ja 120 jođiheaddji juhkkojuvvon 23 bargobáikái.

Mii leat váldán mihttun Finnmárkkus leat vuosttašválljejupmin pasieanttaide ja dearvvašvuođabargiide. Dan dihte mii fertet váldit vára sis geat leat válljen Finnmárkku buohcciviesu iežaset bargoaddin.

Bargoaddipolitihkka galgá addit oktasaš rámma maid jođihangoddi buot dásiin ja buot bargosajiin galgá deattuhit ja vuoruhit. Dat gálgá sihkkarastit oktasaš gáibádusaid ja vuordámušaid jođiheddjiide ja bargiide, olles fitnodagas.

Bargoaddipolitihkka mearriduvvui stivračoahkkimis 18.b.geassemánu.2015:s.

Dat galgá gustot 2015-2018 áigodahkii.

Bargiidhoavda Lena Nielsen


 

Geahča filmma bargoaddipolitihka birra (dárugillii):

 

Ulbmil

Finnmárkku buohcciviesu bargoaddipolitihkalaš vuođus lea ulbmil:

  1. Addit mielbargiide mielváikkuheami, ovddasvástádusa ja movtta.
  2. Sihkkarastit profeššunealla jođihangotti buot dásiin.
  3. Hukset buriid gaskavuođaid gaskal mielbargiid, luohttámušolbmuid, suodjalanbálvalusa ja jođihangotti.
  4. Dustet pasieanttaid kvalitehtain, oadjebasvuođain ja árvvusatnimiin.

Bargoaddipolitihkas lea 3 jagi plánaáigodat mii láidesta dan maid jođihangoddi buot dásiin gálgá deattuhit ja vuoruhit buoridemiid dáfus. Jođihangoddi, luohttámušolbmot ja suodjalanbálvalus árvvoštallá bargoaddipolitihka fásta jahkásaš čoahkkimis.

Bargoaddipolitihka lea vuođđun mainna evaluere jođiheddjiid buot dásiin. Bargoaddipolitihka sisttisdoallá maid vuordámušaid mielbargiide.

Konkrehtalaš bargoaddipolitihka sáhttet mielbargit, luohttámušolbmot ja suodjalanbálvalus atnit, dalle nai go vásihit ahte doaibma ii čuovo bargoaddipolitihkalaš mihtuid ja njuolggadusaid. Dat lea dehálaš Finnmárkku buohcciviesu ovdáneapmái, stuorámus bargoaddin Finnmárkkus, ahte mis leat buorit plánat mat veahkehit min šaddat buorebun.

Mihtut 2015-2018

Bargoaddipolitihkalaš vuođus gálget leat mihtut maid konkrehtalaččat sáhttá mihtidit. Dat veahkeha ovddasvástideaddjin dahkat jođiheddjiid ja mielbargiid ja dahká bargoaddipolitihka ealli dokumeantan. Mihtut sáhttet leat čuovvolančuoggát čoahkkimiin gaskal jođiheddjiid iešguđetge dásiin.

Čuovvovaš mihtut gustojit 2015-2018 áigodahkii.

1. Vuosttašválljejupmi - buoridit beaggima

  • Finnmárkku buohcciviessu galgá leat rabas ja doaimmalaš organisašuvdna gos oinnolaš  jođiheaddjit ja olmmošaddjái mielbargit leat dehálaš eaktun dasa. Dan bokte galget pasieanttat vásihit kvalitehta, fuolahusa ja buori divššu.
  • Mihtiduvvo: Unnibut heaitimat. Lohku mielbargiin geat heitet gálgá unniduvvot 50%:in. Geavaheaddjiiskkademiid boađus.

2. Jođihangoddi

  • Finnmárkku buohcciviessu vuordá jođiheddjiid geat:
    • deattuhit bohtosiid ja váldet ovddasvástádusa
    • addit vuoigatvuođa ja fápmudit
    • dorjjot, bagadallet ja bidjet gáibádusaid 
    • deattuhit ovdáneami  ja ráhkadit buriid bargobirrasiid
    • leat searvadahttit
  • Mihtiduvvo: Jahkásaš mielbargiiskkadeapmi mii álggahuvvo 2014 čavčča.

3. Buoret loaktin

Finnmárkku buohcciviessu galgá leat bargosadji gos lea alla loaktinfáktor ja gos galgá illudit vuolgit bargui. Dát lea dehálaš dasa ahte addit buori dálkkodeami ja divššu, seammás go addit buori bálvaleami pasieanttaide ja oapmahaččaide.
Mihtiduvvo: Jahkásaš mielbargiiskkadeapmi mii álggahuvvo 2014 čavčča

4. Eanet lagasvuohta (geahpidit buohcanjávkama)

  • Finnmárkku buohcciviesus galgá leat lagasvuođaproseanta 93% ovdal 2015 loahpa, ja 94% ovdal 2018 loahpa.
  • Mihtiduvvo: Statistihkka.

5. Ahkemuddopolitihkka

  • Finnmárkku buohcciviessu galgá lasihit logu vuorrasiidšiehtadusain vuorrasiidda geat válljejit leat barggus molssaeaktun dasa ahte váldit šiehtaduvvon penšuvnna (AFP).
  • Mihtiduvvo: 72 šiehtadusa 2013:s - 80 šiehtadusa 2018:s.

6. Nannet mielbargiid identitehta Finnmárkku buohccivissui

  • Mihttu: Mii galgat ovttas nannet dan min - dovddu doaimmaid bokte  gaskal klinihkaid ja guovddážiid. Dát čájehuvvo earret eará bargomovtta ja gullevašvuođa bokte.
  • Mihtiduvvo: Jahkásaš mielbargiiskkadeapmi álggahuvvo 2014 čavčča

7. Gelbbolaš mielbargit

  • Mii leat boahtteáiggediđolaš fitnodat gos lea buorre oppalašgeahčastat das makkár mállet gelbbolašvuođa fitnodat dárbbaša iešguđetge ossodagain, ja mis leat buorit ja systemáhtalaš strategiijat joatkkaohppui ja gelbbolašvuođaloktemii dainna mihtuin ahte sihkkarastit buori fágalaš ja dohkálaš dearvvašvuođafálaldaga min pasieanttaide.
  • Mii čađahit ovdánanságastallamiid ja ráhkadit gelbbolašvuođaovdánanplána buot min mielbargiide dainna fokusiin ahte addit mielbargiide vejolašvuođa oktilaččat loktet sin gelbbolašvuođa.
  • Mihtiduvvo: Galle ovdánanságastallama čađahuvvon (personálaportála) ja maid mielbargiiskkadeapmi.

8. Rekrutteren.

  • 80 % sis geat virgáduvvojit galget rekrutterejuvvot ja sii galget leat čađahan bargohárjehallama min luhtte.
  • Mihtiduvvo: Jearaldagat virgádanproseassas.

Váldofokussuorggit

Bargoaddipolitihkalaš vuođđu galgá čujuhit guovllu ja dagahit ahte mihtut maid mii bidjat álggahuvvet. Dat leat identifiserejuvvon gávcci fokussuorggi mat vuoruhuvvet dan áigodagas.

1. Árvovuođđu

Finnmárkku buohcciviessu čuovvu daid našuvnnalaš guovddášárvvuid spesialistadearvvašvuođabálvalusa lágas: kvalitehta, oadjebasvuohta ja árvvusatnin. Guovddášárvvut gálget ovttas navigašuvdnajuvllain geavahuvvot dehálaš mearrádusain.
Finnmárkku buohcciviesu bargit galget leat mielbargit. Mielbargiin lea ovddasvástádus ja sii galget oažžut ovddasvástádusa. Dát geatnegahttá sihke mielbargiid ja jođiheddjiid. Ovttasbargu gaskal mielbargiid, jođiheddjiid ja doarrás gaskal iešguđetge ámmátjoavkkuid lea dárbbašlaš vai mii galgat dahkat guhtet guimmiideamet buorren.

2. Ehtalaš njuolggadusat

Finnmárkku buohcciviessu čuovvu Davvi Dearvvašvuođa oktasaš ehtalaš njuolggadusaid. Bargonjuolggadusat sisttisdollet sierra ehtalaš njuolggadusaid. Daid sáhtát lohkat ollislaččat bargiidgiehtagirjjis, oasis " Finnmárkku buohcciviesu birra". Njuolggadusat gusket buot mielbargiide ja stivralahtuide. Oktasaš njuolggadusat bohtet lassin sierra fága - ehtalaš njuolggadusaide. 

Ehtalašnjuolggadusain muhtun oassi:

  • Davvi dearvvašvuohta dáhttu ovddidit kultuvra rámis ja oskkáldas mielbargiiguin.
  • Buohkain lea vuđolaš vuoigatvuohta searvat almmolaš digaštallamii.
  • Don gálgat dieđihit moaittehahtti dilálašvuođaid, nugo ovdamearkka dihte rihkkumiid dahje vuođuštuvvon várohusaid sihkarvuođamearrádusaid rihkkumiin, korrupšuvnnaid, vearrádaguid ja rihkkumiid.
  • Váldonjuolggadus lea ahte don it gálga vuostáiváldit skeaŋkkaid, it alccet, itge earáide.
  • Norgga lea geatnegahttán iežas dasa ahte ii leat aktiivvalaš dearvvašvuođabargiid rekrutteremii riikkain gos diekkár bargit váilot, ja eaktuduvvo ahte buot rekrutteren geavvá WHO ehtalaš rekrutterennjuolggadusaid mielde.

3. Jođihangoddi

Min jođiheaddjit gálget leat oidnosis ja olámuttos, čielgasat ja fuolahit iežaset mielbargiid. Jođiheaddjit barget aktiivvalaččat oažžut buori fysalaš, fágalaš ja sosiála bargobirrasa. Jođiheaddjit ohcalit ođđa čovdosiid, dakko bokte go mielbargiid resurssaid geavahit bálvalusfálaldagaid ovdánahttimii.

Dán galgat dahkat dakko bokte go:

  • Buot jođiheaddjit galget čađahit jahkásaš ovdánahttinságastallamiid iežaset mielbargiiguin.
  • Riidduid mat čuožžilit galgá dieđihit suodjalanbálvalussii, ja jođiheaddji galgá bargagoahtit áššiin dakkaviđe.
  • Jođiheaddjit galget rahčat oažžumis kultuvrra mas ovttaskas mielbargi oidno ja gullo.
  • Jođiheddjiide galgá fállojuvvot jođiheaddjioahppu heivehuvvon dárbbuide mat sis leat. Min jođiheaddjit ovttasbarget luohttámušolbmuiguin ja suodjalanbálvalusain.
  • Mis lea fokusa jođiheaddjirekrutteremii go mis lea taleanttaide jođiheaddjimobiliserenprográmma.

Dán galgat dahkat dakko bokte go:

  • Lea ráhkaduvvon našuvnnalaš jođiheaddjilávdi, ja Našuvnnalaš jođiheaddjiovddideapmi Dearvvašvuohta Lulli Nuorta lea ovddasduvdi jođiheaddjiovddidanprográmmii masa Finnmárkku buohcciviessu jođiheaddjit galget searvat.
  • Fállat jođiheaddjioahpu Finnmárkku buohcciviesu bealis.
  • Geavahit siskkáldas oahpahusčoakkáldagaid mas oahpahus bidjá fokusa Hálddahuslaš vuogádagaide, lágaide ja šiehtadusráhkkanusaide, personálagiehtagirjái ja eará beliide.
  • Addit rávvenfálaldaga sidjiide geat dan háliidit. Rávvejeaddji galgá leat hárjánan ja čeahpes jođiheaddji fitnodagas.
  • Jođiheaddji galgá oažžut vejolašvuođa hospiteret vai beassá oahpásnuvvat iežas bargiid fágasuorgái/bargodillái.

4. Kultuvra

Finnmárkku buohcciviessu lea fylkka stuorámus gelbbolašvuođafitnodat.

  • Finnmárkku buohcciviesus gálgá leat dakkár kultuvra gos mielbargit adnojit leame fitnodaga deháleamos resursan.
  • Mihtilmasvuohtan buori bargobirrasii lea goabbatbeallásaš luohttevašvuohta, rabasvuohta ja  rehálašvuohta.
  • Finnmárkku buohcciviessu háliida ahte sin kultuvrra mihtilmasvuohta galgá leat alla fágalaš kvalitehta, árvvusatnin ja oadjebasvuohta buot láđđasiin ja háliida leat vuosttašválljejupmin čeahpes mielbargiide.
  • Finnmárkku buohcciviesu kultuvrra mihtilmasvuohtan galgá leat beroštupmi, mokta, loaktin ja ovttasbargu.
  • Finnmárkku buohcciviessu geahččá mielbargiid rekrutterema ja dássetvuođa leat dehálaš oassin organisašuvdnakultuvrras.

Dán galgat dahkat dakko bokte go:

  • Doaimmahit profeššunealla jođiheami. 
  • Rámidit bargobirrasiid gos lea buorre loaktin ja lagasvuohta.
  • Fokuseret ráđđeaddima bargobirrasiidda mat dan dárbbašit.

Bargoaddi vuordá bargosearvevuođa bokte:

  • Ahte ovttaskas mielbargit váikkuhit buori bargobirrasii.
  • Ahte mielbargit addet konstruktiivvalaš ruovttoluottadieđuid.
  • Ahte buot mielbargit geavahit iežaset resurssaid dan buoremussii min pasieanttaide ja oapmahaččaide.

5.  Rekrutteren ja dássetvuođapolitihkka

«Dáppe atnot eanet árvvus» lea Finnmárkku buohcciviesu čuorvvassátni buot min rekrutterendoaimmain. Čuorvvassátni geavahuvvo rekrutterenfilmmas, min rekrutterenávdnasiin ja eará oktavuođain gos mii barggat rekrutteremiin ja dássetvuođain.

Studeanttat ja fágaoahpahallit

Deháleamos rekrutterenvuođđu Finnmárkku buohcciviesus leat fágaoahpahallit, oahppit ja studeanttat, čohkkejuvvon oktasaš namahussii "Min boahtteáigge mielbargit". Plánaáigodagas galgat mii nannet barggu buoridit olbmuid bargohárjehallanáiggi ja fágaoahpahalliáiggi fitnodagas. Doaimmaid ferte meroštallat ovttas ovttadaga jođiheddjiiguin.

Vuoruhuvvon doaimmat vuoruhuvvon joavkkuide

Plánaáigodagas gálgá Finnmárkku buohcciviessu vuoruhit  barggu rekrutteret ja dásset čuovvovaš fágajoavkkuid earenoamážit:

  • Bioinšenevrrat.
  • Spesiálabuohccedivššárat gustovaš dárbbu mielde.
  • Doavttirspesialisttat gustovaš dárbbu mielde.
  • Psykologat/psykologaspesialisttat
  • Teknihkalaš inšenevrrat (medisiidnateknihkalaš installašuvnnaide)
  • Pedagogat

Goappeš čuoggáide

Finnmárkku buohcciviessu lea oassálastán EU-prošeavttas Recruit and Retain áigodagas 2011-2014. Prošeakta lea addán dehálaš máhtu rekrutterema ja dássema birra boaittobealde guovlluin. Dát siskkilda árvvoštallama ja doaibmaávžžuhusaid. Finnmárkku buohcciviessu vuoruha golbma dain dan boahttevaš 3 jagi áigodagas.

  • Sign on fee-stipeanddat (háválasbonusa ođđabargiide ja dasa gii rekruttere) ossodagain gos dát lea dárbbašlaš. 
  • Jahkásaš rekrutteren-jahkejuvla aktiivvalaš bargguiguin/doaimmaiguin oahppoásahusaid ektui (oahppit ja studeanttat).
  • Láhčit dili nu ahte ohppiin/fágaoahpahalliin leat buorit oahpposajit ja studeanttain ges buorit bargohárjehallansajit.

Davvi Dearvvašvuođa Strategalaš Gelbbolašvuođaplána, man Davvi Dearvvašvuohta dohkkehii 2014 guovvamánus lea vuođđun fitnodaga gealboovdáneapmái ja rekrutteremii. Finnmárkku buohcciviessu áigu maid sisagođđit Doavttirrekrutterenprošeavtta vásáhusaid mat árvvoštallojit 2014-2015:s.

Girdiambulánsa ja klinalaš klinihkkat galget viidásetovddidit rekrutterenovttasbarggu. Mihttomearri lea eanemus lági mielde siskkáldasat rekrutteret girdiambulánssa virggiide.

Ambulánsabargit geat ohcet virgelobi váldit buohccidivššároahpu, ožžot bálkkáhis virgelobi go virgi sirdojuvvo Finnmárkku buohccivissui. Dan ossodagas gosa gullá oažžu guhtta mánu virgelobi. Dasto ferte cealkit eret virggi, ja dat ollislaččat sirdojuvvo sierra "ovttastupmái" Finnmárkku buohcciviesus.

Dehálaš fáddá mii čuožžila rekrutteremis lea mielbargiid dássen. Finnmárkku buohcciviesus ja Davvi Dearvvašvuođas lea dahkkon unnán vuogádatlaš bargu dán suorggis. Dainna háliidat dahkat juoidá plánaáigodagas:

  • Finnmárkku buohcciviessu galgá buriin proseassain 2015:s hábmet sierra dássenpolitihka mii váldo mielde bargoaddipolitihkalaš dokumentii boahtte ođasteamis. Bargovuogit ođđabargiid vuostáiváldimii - oahpistit sin organisašuvdnii
  • Vuogádatlaš oahpahus
  • Vejolašvuohta fágaovdáneapmái
  • Ollislaš ja guhkesáiggi oahpahusáigi bargiide geat leat iežaset spesialisereme.
  • Kártenságastallan singuin geat heitet gávdnan dihte manin sii heitet, ja mii galgá oažžut sin bissut dáppe

6. Gealboovdáneapmi

Finnmárkku buohcciviesu lea gealbofitnodat. Buot mielbargiid gelbbolašvuohta lea mearrideaddjin dasa ahte Finnmárkku buohcciviessu galgá addit buriid spesialistadearvvašvuođabálvalusaid ja doaimmahit iežas servodatbarggu. Sihke gealbudahtti ja ii gealbudahtti gealbolokten lea dehálaš. Mii galgat váikkuhit gealboloktemii earenoamážit dáid doaimmaid bokte:

  • Várrejuvvon kursaruđat gealboloktemii.
  • Gealboovdáneapmi APAT-joavkkuide.
  • Oahpahusvirggit.
  • Stipeandaortnegat. 7
  • Dutkanvirggit.
  • Jođiheaddjeovddideapmi geahča 3.čuoggá

Bargoaddi vuordá:

  • Ahte mielbargit hálddašit iežaset gelbbolašvuođa buoremussan Finnmárkku buohccivissui.
  • Ahte mielbargit juogadit iežaset máhtu gaskaneaset.
  • Ahte mielbargit leat mielas searvat gealboovdáneapmái nai astoáiggis dalle go lea dárbbašlaš (geahča muđui njuolggadusaid dán birra).

7. DBS/Biras/Olgguldas biras

Finnmárkku buohcciviessu lea sertifiserejuvvon ISO 14001 birasstivrenvuogádaga standárddas. Vuogádatlaš ja joatkevaš DBS bargu galgá leat oassin fitnodaga ovdáneamis, vai sihkkarastá buriid, plánejuvvon ja láhččojuvvon čovdosiid.
Finnmárkku buohcciviessu lea bivnnuhis, oadjebas ja searvadahtti bargosadji. Fitnodaga mielbargit servvoštallet birrasis man mihtilmasvuohta lea dásseárvu, gulahallan ja mielváikkuheapmi.
Buot mielbargiin Finnmárkku buohcciviesus leat oadjebas, sihkkaris ja dearvvašvuođaovddideaddji bargosajit gos sii vásihit vejolašvuođa fágalaš ja persovnnalaš ovdáneapmái.
Jođiheaddjit, suodjalusáittardeaddjit ja luohttámušolbmot ovttasbarget joksat DBS barggu mihttomeriid.

  • DBS galgá leat bistevaš fáddá bargiidčoahkkimiin.
  • Buot klinihkain/guovddážiin galget Kvam-čoahkkimat čađahuvvot.
  • Jođiheddjiin ja suodjalusáittardeddjiin galgá leat čálalaš ovttasbargošiehtadus.
  • Buot mielbargit galget váikkuhit doaimmaide mat čađahuvvet ja buktit konstruktiivvalaš buoridanevttohusaid.

8. SB-bargu ja ahkemuddopolitihkka

Finnmárkku buohcciviessu lea SB-fitnodat ja buot jođiheaddjit geatnegahttojit čuovvut šiehtadusa.

  • Mii galgat bargat vuogádatlaččat ja máhtu vuođul lasihit lagasvuođa fitnodagas.
    Dán galgat dahkat dakko bokte go:
    • Atnit personálaportála čuovvolanvuogádaga aktiivvalaččat.
    • Viidáset ovdánahttit Vejolašvuođaságastallamiid.
    • Čuovvut bajitdási SB-doaibmaplána fitnodagas, ja ráhkadit báikkálaš doaibmaplánaid klinihkain/guovddážiin.
  • Mii galgat buori láhčima ja buori ovttasbarggu bokte bargat bisuheame mielbargiid barggus nu guhká go vejolaš. Seniorpolitihkka lea proseassa mii ovdánan áiggi badjel, iige dušše maŋŋel go lea deavdán 62 jagi.
    Dán galgat dahkat dakko bokte go:
    • Sisagođđit ja doahttalit Davvi Dearvvašvuođa seniorpolitihka. Dás leat váikkuhangaskaoamit maiguin bisuha senioraid barggus.
    • Ovdánahttinságastallan gaskal jođiheaddji ja seniora gávdnat dihte buoremus doaimmaid juohke olbmui.
  • Finnmárkku buohcciviesus lea servodatovddasvástádus ja áigu fállat bargohárjehallama olbmuide geain lea váttisvuohta beassat bargomárkanii ja geat čujuhuvvojit fitnodahkii NAV bokte.
    • Mii áigut 2015:s ráhkadit plána bargohárjehallama searvadahttimii, mas leat nugo praktihkalaš čovdosat gažaldagaide, ja mis berre leat mihttun fállat bargohárjehallansajiid unnimus 15 olbmui.