Etihkka

​Etihkalaš njuolggadusat buot Davvi dearvvašvuođa bargiide

Etihkalaš njuolggadusat gusket dutnje guhte leat bargin dahje stivrralahttun Davvi Dearvvašvuođas. Dat gustojit ovttas daid njuolggadusaiguin mat vejolaččat gusket dutnje du virggi bokte. Čoahkkedoaba "Davvi Dearvvašvuohta" sisttisdoallá buot dearvvašvuođadoaimmahagaid ja RHF-a doaibmajoavkkus.

Leat oppalaš njuolggadusat ja leat oaivvilduvvon leat oppalaš rávan mat gáibidit ahte juohkehaš smiehttá daid birra.

Árvovuođđu

Davvi Dearvvašvuohta galgá addit spesialistadearvvašvuođabálvalusaid Davvi-Norggas ja Svalbárddas, maid ássit dárbbašit ja maidda sis lea vuoigatvuohta, beroškeahttá ekonomiijas, sosiála stáhtusis, agis, sohkabealis, seksuálalaš gullevašvuođas, kultuvrralaš, oskku ja etnalaš duogážis. Maiddá dutkan, oahpahus, pasieanttaid ja oapmahaččaid oahpahallan leat oasit min doaimmas. Davvi Dearvvašvuođas galget buot oktavuođain leat min árvvut vuođus:

  • Kvaliteahtta proseassas ja bohtosis
  • Oadjebasvuohta beasatlašvuođas ja fuolahusas
  • Árvvusatnin go deaivvadat min geavaheddjiiguin ja ovttasbargoguimmiiguin

Davvi Dearvvašvuohta lea bargosearvevuohta gos buohkat oskkáldasat leat mielde duohtan dahkat min višuvnna, min mihtuid ja min árvvuid. Min etihkka ja min biras- ja servodatovddasvástádus galgá leat oidnosis sihke siskkáldasat ja olgguldasat.

Rámisvuohta ja oskkáldasvuohta

Davvi Dearvvašvuohta dáhttu ovddidit kultuvrra mas bargit leat rámis ja oskkáldasat. Riektenjuolggadusat, etihkalaš njuolggadusat ja jođiheaddjimearrádusat leat muhttin olgguldas rámmat mat gusket ovttaskas bargi doibmii.

Oskkáldasvuođageatnegasvuohta ii mearkkaš ahte don fertet čuovvut gohččumiid mat leat lobiheamit. Don sihke sáhtát ja berret loktet dárbbašlaš vuosteguottuid ovdal mearrádus váldo nu ahte áššečilgehus addá nu ollislaš gova daid iešguđetge vuhtiiváldimiin ja árvvuin áššis. Go mearrádusat leat dahkkon, de vurdojuvvo ahte dát čuvvojuvvojit.

Cealkinfriddjavuohta

Buohkain lea vuđolaš riekti searvat almmolaš digaštallamii. Lea dehálaš ahte don searvvat servodatdigaštallamii iežat fágagelbbolašvuođain. 

Go searvvat almmolaš digaštallamii, de galggat dahkat dan doaimmahaga gulahallanstrategiija mielde. Bargin fertet árvvoštallat rájáid gaskal cealkinfriddjavuođa ja oskkáldasvuođageatnegasvuođa.

Go cealkkát maidige almmolaččat galggat álo deattuhit ahte du cealkámuš lea du ovddasvástádus jus ovddidat persovnnalaš oaiviliid.

Habilitehta

Davvi Dearvvašvuođa doaimma luohttevašvuhtii lea mearrideaddji ahte ii sáhte leat eahpádus ahte juohke ášši meannuduvvo ja mearriduvvo bealátkeahtes vuogi mielde, mat eai leat váikkuhuvvon du persovnnalaš beroštumiin. Danne galggat dovdat hálddahuslága kapihtal II, habilitehtamearrádusaid ja váldit daid vuhtii. Ovttasbargu gaskal Davvi Dearvvašvuođa ja olgguldas aktevrraid galget dáhpáhuvvat dakkár vuogi mielde ahte pasieanttat, oapmahaččat, studeanttat, olgguldas oktavuođat dahje servodat muđui eai sáhte eahpidit doaimmahaga dahje du.

Dieđiheapmi moaittehahtti dilálašvuođaid birra

Galggat dieđihit moaittehahtti dilálašvuođaid birra, ovdamearkka dihte go sihkkarvuođamearrádusat rihkkojuvvojit dahje lea vuođuštuvvon várohus ahte dat rihkkojuvvojit, ja korrupšuvnna, láhkarihkkomiid ja rihkkomiid oktavuođas. Dábálaččat galgá dieđihit lagamus jođiheaddjái, muhto sáhttá maiddá dahkkot earáide badjin vuogádagas, luohttevašolbmui/suodjalusáittardeaddjái dahje siskkáldasrevišuvdnii. Jus lea dárbu de sáhtát dieđihit anonyman. Jus leat erenoamáš dilálašvuođat mat dagahit váttisin loktet ášši siskkáldasat, de sáhtát dieđihit almmolašvuhtii, ovdamearkka dihte almmolaš dárkkistan- dahje bearráigeahččanváldái, politiijaide dahje mediai.

Jus árvvoštalat dieđihit, berret alddát jearrat earret eará manne áiggut dieđihit ja lea go dilálašvuohta nu ahte dan sáhttá árvvoštallat duođalažžan objektiivvalaččat.

Dieđiheapmi ii galgga mielddisbuktit siskkáldas ráŋggáštusaid.

Davvi Dearvvašvuođa resurssaid hálddašeapmi  

Dearvvašvuođadoaimmahaga resurssat galget hálddašuvvot nu ulbmillaččat go vejolaš. Juohkehaš ferte árvvoštallat geavahuvvojitgo resurssat jierpmálaččat ja ulbmillaččat. 

Sisaoastin

Almmolaš háhkamiid lága gullevaš láhkaásahusaiguin gusket buot oastimiidda maid čađahat dahje main leat oasálaš. Njuolggadusat láhčet vai sáhtát láhttet nu ahte almmolašvuođas lea luohttevašvuohta ahte stuorát ja unnit háhkamat dahkkojuvvojit rivttes ja servodatábolaš vuogi mielde. Danne leat don geatnegahtton čuovvut njuolggadusaid ja leat oskkáldas šihttojuvvon šiehtadusaide.

Skeaŋkkat ja eará ovdamunit

Váldonjuolggadus lea ahte it galgga váldit vuostá skeaŋkkaid, it alccet itge earáid ovddas.

Dása gullá maid oažžut, dahje láhčit oažžut, mátkkiid, hoteallaidjademiid, rabáhtaid, loanaid dahje eará addosiid dahje ovdamuniid mat leat heivehuvvon, dahje ahte addi bealis lea oaivvilduvvon, váikkuhit du bálvalusdaguid.

Itge galgga addit dahje fállat skeaŋkkaid dahje eará ovdamuniid mat leat heivehuvvon dahje oaivvilduvvon váikkuhit vuostáiváldi bálvalusdaguid, dahje geavahit iežat virggi háhkat alccet dahje earáide ovdamuni masa ii leat riekti. Dát guoská maiddá dilálašvuođaide go vejolaš ovdamunit eai váikkut du bálvalusdaguide.

Skeaŋkkat, nu mo ovdamearkka dihte lieđit ja eará main ii leat lonuhanárvu, ja main čielgasit ii leat ulbmil váikkuhit du bálvalusdaguid man ge láhkai sáhtát váldit vuostá. Eará skeaŋkkaid ferte árvvoštallat Dearvvašvuođabargiidlága ja eará dahkkojuvvon šiehtadusaid mielde mat leat dahkkon nu mo ovdamearkka dihte Legemiddelindustriforeningen:in (LMI) ja Leverandørforeningen for helsesektoren:in (LFH).

Kurssat, kongreassat ja fágalaš čoahkkimat

Lea buorre doaimmahagaide, ovttadagaide, fágajoavkkuide ja dutnje fágaolmmožin searvat dahje leat mielde addit fágalaš sisdoalu kurssaide, kongreassaide ja fágalaš čoahkkimiidda. Bovdejupmi galgá sáddejuvvot doaimmahahkii ja das galgá boahtit ovdan gii lágida ja gokčá olggosgoluid. Bargin lea dus ovddasvástádus oažžut čielggadeami, doaimmahat ferte dohkkehit doaimma ja galgá sáhttit duođaštit dohkkehuvvon doaimmaid.

Váldonjuolggadus lea ahte dearvvašvuođadoaimmahat galgá gokčat mátke- ja orrungoluid go searvvat kurssaide ja kongreassaide. Eaktun vejolaš spiehkastagaide lea earret eará ahte lágideamis lea mearkkašahtti mearkkašupmi fágalaš ođasmahttimii ja dearvvašvuođadoaimmahaga ollislaš gealbolasiheapmái ja strategiijii.

Kurssat, seminárat, kongreassat ja fágalaš čoahkkimat man doaimmahat lágida galget dábálaččat lágiduvvot ekonomalaš dahje praktihkalaš veahki haga olgguldas lágideddjiin dahje vejolaš lágideddjiin.

Jus dearvvašvuođadoaimmahat eará láhkai lea mielde lágidemiin, ovdamearkka dihte go fágasearvvit, lágideaddjit dahje vejolaš lágideaddjit bivdet fágalaš veahki, geavahit dearvvašvuođadoaimmahaga lanjaid dahje sullasačča, de galgá dát čielggaduvvot ovddal gihtii ja čalmmustahttot čálalaččat.

Šiehtadusat Legemiddelindustriforeningen:in (LMI) ja Leverandørforeningen for helsesektoren:in (LFH) galget čuvvojuvvot.

Seksuála bálvalusaid oastin

Go ovddastat Davvi Dearvvašvuođa de ii leat lohpi oastit seksuála bálvalusaid, ii Norggas iige olgoriikkas. Dát gusto sihke bargoáiggis ja muđui.

Etihkalaš rekruteren

Globálalaččat leat unnán dearvvašvuođabargit ja go bargit leat botnjut juhkkojuvvon riikkaid gaskkas de dat dagaha ahte stuorra álbmotjoavkkut ovdánahttinriikkain eai oačču dearvvašvuođabálvalusaid. Norga lea geatnegahttán iežas ahte ii galgga aktiivvalaččat rekruteret dearvvašvuođabargiid riikkain gos leat unnán dákkár bargit, ja eaktuduvvo ahte buot rekruteren dáhpáhuvvá ovttas WHO riikkaidgaskasaš etihkalaš rekruterema njuolggadusaid mielde.

Lassivirggit ja lassiealáhusat

Lea buorre jus válddát oahpahan- ja dutkanbargguid universitehtain ja allaskuvllain. Lassivirggit dahje eará doaimmat dattege eai galgga dagahit ahte šaddá eahpesihkkarvuohta du integritehta ektui ja du virgádeamis Davvi Dearvvašvuođas. Dat mearkkaša ahte it sáhte váldit lassivirggiid mat gilvalit iežat doaimmain, dahje mat leat dakkár sturrodagas ahte bohtet du dábálaš barggu ovdii. Vástevaččat eai galgga lassiealáhusat leat noađđin doaimmahaga iežas infrastruktuvrii dahje eará resurssaid ektui jus dat ii leat šihttojuvvon ovddal gihtii.

Lassivirggit ja lassiealáhusat čielggaduvvojit lagamuš jođiheddjiin ovddal gihtii. Dilálašvuođain go sáhttá šaddat duppal bálká (honorára lassibargoaddis + bálká váldobargoaddis) de galgá čielggaduvvot vejolaš geassin bálkkáš váldobargoaddis.

Dus eaige sáhte leat eaiggátvuođat dahje stivrradoaimmat doaimmahagain mat gilvalit, dahje main lea fitnodatlaš oktavuođat, dearvvašvuođadoaimmahagain dahje doaimmahagain maid dearvvašvuođadoaimmahat eaiggáda.

Dutkan ja almmuheapmi

Dutkanetihkkaláhka guoská buot min doaimmahaga doaimmaide. Galgá álo čuovvut Vancouver-njuolggadusaid mat gusket girječállimii go almmuha dieđalaš bargguid.

Eanet dieđut:

Vancouver njuolggadusat 
Dutkanetihkkaláhka
Láhkaásahus dearvvašvuođabargiid skeaŋkkaid birra
Habilitehtamearrádusaid Hálddahuslágas
E-oahpahuskursa etihkalaš njuolggadusaid birra (helsekompetanse.no)

(Davvi Dearvvašvuođa RHF stivra mearridan miessemánu 2. b. 2007. Ođasmahtton borgemánu 22. b. 2007 ja 25.05.2011.)

Ovttasbargošiehtadus gaskal Davvi Dearvvašvuođa RHF (dearvvašvuođaregiovdna) ja Legemiddelindustrien (LMI)

Dát ovttasbargošiehtadus bidjá geatnegahtti rámmaid ovttasbargui gaskal miellahtuid Legemiddelindustrien:s (LMI) ja Davvi Dearvvašvuođa daid lágaid, rávvehusaid, šiehtadusaid ja etihkalaš njuolggadusaid siskkobealde maidda oasálaččat áiggis áigái leat čadnon.

Šiehtadusa váldoulbmil lea dagahit ahte buot ovttasdoaibman gaskal bargiid dearvvašvuođadoaimmahagain Norggas ja LFH miellahtuid dáhpáhuvvá fágalaš ja etihkalaš rivttes vuogi mielde, ja ahte vuhtiiváldin buori fágalaš ovdánahttimii, dohkálaš medisiinnalaš metodaárvvoštallamii, ja buoremus praksis pasieantadivššus ja rivttes geavaheapmi dálkasiin gozihuvvo.

Áššáigullevaš dokumeanttat ja njuolggadusat

Ovdamearkkat dilálašvuođaide mat sáhttet bohciidit ja čovdosat daidda
Ovttasbargošiehtadus LMI – Davvi Dearvvašvuohta RHF

Ovttasbargošiehtadus gaskal Davvi Dearvvašvuođa RHF (dearvvašvuođaregiovdna) ja LFH - Bransjeorganisasjonen for helse og velferdsteknologi

Dát ovttasbargošiehtadus bidjá geatnegahtti rámmaid ovttasbargui gaskal LFH miellahtuid daid lágaid, rávvehusaid, šiehtadusaid ja etihkalaš njuolggadusaid siskkobealde maidda oasálaččat áiggis áigái leat čadnon.

Šiehtadusa váldoulbmil lea dagahit ahte buot ovttasdoaibman gaskal bargiid dearvvašvuođadoaimmahagain Norggas ja LFH miellahtuid dáhpáhuvvá fágalaš ja etihkalaš rivttes vuogi mielde. Šiehtadus galgá doarjut našunála árvvuid dearvvašvuođasuorggis ja čuovvovaš oktasaš árvvuin:

  • Rabasvuohta ja fátmmasteapmi - dan vuogis mo mii bargat - min proseassain
  • Árvvusatnin ja einnostahttivuohta - dan vuogis mo mii deaivvadat nubbi nuppiin
  • Kvaliteahtta ja máhttu - lea man vuođul min doaibma lea huksejuvvon ja man vuođul min mearrádusat galget dahkkot
  • Biras ja ceavzilis ovdáneapmi
  • Etihkka ja servodatovddasvástádus

Ovttasbargošiehtadus gaskal LFH ja Davvi Dearvvašvuođa RHF

Klinalaš etihkkalávdegoddi

Buot norgga dearvvašvuođadoaimmahagain lea geatnegasvuohta ahte sis leat klinalaš etihkkalávdegottit. Lea Oslo Universitehta mas lea ovddasvástádus našunálalaččat koordineret lávdegottiid fágaovdánahttima, ja lávdegottit barget našunála mandáhta mielde, gustojeaddji 2011 rájes.

Loga eanet Finnmárkku buohcciviesu Klinalaš etihkkalávdegotti birra