Collage

Finnmárkku buohcciviesu gulahallanstrategiija

2017 – 2030

​Finnmárkku buohcciviesu mihttu lea leahkit vuosttašválljejupmi pasieanttaide ja dearvvašvuođabargiide. Fitnodat galgá leat rabas, positiivvalaš ja gulahalli dearvvašvuođafitnodat. Dát galgá geavatlaččat čájehuvvot aktiiva ja olgguldas guvlui gulahallamiin, huksejuvvon rabasvuođa ala.

Finnmárkku buohcciviesus lea earenoamáš ovddasvástádus dasa ahte sámi álbmogii lea dásseárvosaš spesialistadearvvašvuođafálaldat.

Finnmárkku buohcciviesu gulahallanstrategiijii leat guokte vuolggasaji:


Fitnodat galgá fuolahit iežas váldodoaimma: pasieantadivššu, dearvvašvuođabargiid oahpahusa, dutkama ja pasieanttaid ja oapmahaččaid oahpahusa.

    
Fitnodat galgá gieđahallat ođđa hástalusaid ja vejolašvuođaid mat bohtet spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja obbalaččat servodaga rievdadusaid ja ovdáneami geažil.

Jahkásaš doaibmaplánat galget ráhkaduvvot gulahallanstrategiija vuođul.

 

Rámmaeavttut


Strategalaš ovddidanplána

Fitnodaga strategalaš ovddidanplána lea bajitdási strategiija jagi 2030 rádjái. Davvi Dearvvašvuođa jahkásaš bargodokumeanta čilge lassin fitnodaga jahkásaš váldobargguid ja mihtuid. Okta váikkuhangaskaoapmi fitnodagas lea gulahallan mainna joksá mihtuid.



Láhkavuođđu

Gulahallanstrategiijii leat vuođđun lágat ja láhkaásahusat mat muddejit dearvvašvuođabálvalusaid ja almmolaš doaimmaid Norggas. Strategiija lea rámmaráhkadussan gulahallandoibmii maid fitnodat galgá doaimmahit.

Dearvvašvuođaásahussan Finnmárkku buohcciviessu ja dan bargit galget doahttalit láhkanannejuvvon jávohisvuođamearrádusaid ja personsuodjalanmearrádusaid. Seammás lea fitnodat almmolaš ásahus mii ferte vuhtiiváldit almmolašvuođa- ja geahčadannjuolggadusaid nannejuvvon dearvvašvuođafitnodatlágas ja almmolašvuođalágas. Almmolašvuođaláhka geatnegahttá almmolaš doaimmaid earret eará praktiseret eanet almmolašvuođa prinsihpa. Jávohisvuođageatnegasvuohta lea bajábealde almmolašvuođa- ja geahčadangáibádusa dalle go dát gártet vuostálasvuhtii.

Pasieantavuoigatvuođaid láhka lea maid čielggas das makkár dieđuid pasieanttain lea vuoigatvuohta oažžut.

Muhtun Finnmárkku suohkanat leat mielde sámegiela hálddašanguovllus. Sámeláhka nanne ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš ja dássedis gielat hálddašanguovllus ja ahte pasieanttat geat háliidit lea vuoigatvuohta bálvalusa oažžut sámegillii.


Stáhta gulahallanpolitihkka

Stáhta gulahallanpolitihka lea láidesteaddji ja lea vuođđun Finnmárkku buohcciviesu gulahallanbargui. Stáhta gulahallanpolitihka ulbmil lea guovtteoasat: oažžut sága sidjiide geat dan dárbbašit ja oažžut gulahallama gaskal ássiid ja stáhta.


Našuvnnalaš dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána

Našuvnnalaš dearvvašvuođa- ja buohcciviessoplána galgá vuođđun Norgga buohcciviesuid ovddideapmái jagi 2030 guvlui.


Árvovuođđu

Min árvovuođđu lea huksejuvvon Norgga dearvvašvuođafitnodagaid bajitdási árvvuid ala. Finnmárkku buohcciviessu galgá fállat buriid ja seammaárvosaš dearvvašvuođabálvalusaide buohkaide geat dan dárbbašit, go sii dárbbašit dan, beroškeahttá agis, orrunbáikkis, čearddalaš duogážis, sohkabealis ja ekonomiijas.

Min árvvut

  • Kvalitehta proseassain ja bohtosiin
  • Dorvvolašvuohta gávdnama ja fuolahusa dáfus
  • Árvvusatnin go deaivat iežamet geavaheddjiid ja ovttasbargoguimmiid


Višuvdna-vuosttašválljejupmi

Galgá leat nu ahte ahte pasieanttat ja dearvvašvuođabargit lunddolaččat válljejit Finnmárkku buohcciviesu. Fitnodat galgá leat vuosttašválljejupmin pasieanttaide Finnmárkkus ja vuosttašválljejupmin dearvvašvuođabargiide geat háliidit bargat Davvi-Norggas.


Fálaldat sámi álbmogii

Sámi álbmoga dárbbuid galgá vuhtiiváldit go sii leat oktavuođas dearvvašvuođabálvalusain nu ládje ahte dat ovddida dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldaga. Finnmárkku buohcciviesus lea earenoamáš ovddasvástádus sámi álbmoga spesialistadearvvašvuođafálaldagaide riikkas.

Sámi našuvnnalaš gealbobálvalusa –psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema ja gárrendilledivššu (SÁNAG) bokte lea fitnodagas našuvnnalaš ovddasvástádus giella- ja kulturheivehuvvon fálaldagaide psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus sámi álbmogii olles riikkas.

SÁNAG:s lea erenoamáš doaibma mii fállá klinihkalaš divššu psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus pasieanttaide Finnmárkkus ja olggobeale Finnmárkku.

Spesialistadoavttirguovddáš Kárášjogas fállá klinihkalaš divššu somáhtalaš dearvvašvuođabálvalusain sámi álbmogii Finnmárkkus ja álbmogii rádjeguovlluin davvin.

Hástalusat

VarseltrekantSpesialistadearvvašvuođabálvalusas bohtet álohii leat ollu hástalusat. Dá mii namuhit daid deháleamos main gulahallan sáhttá dehálaš dasa mot dáid hástalusaid berre dustet.

Pasieantadikšun

Ollu pasieanttat Finnmárkkus válljejit divššu eará dikšunbáikkiin fylkka olggobealde vaikko Finnmárkku buohcciviessu fállá divššu. Dát lea vuoigatvuohta mii pasieanttain lea Vállje dikšunbáikki ortnegiin.

Dárbbašlaš eaktun vai pasieanttat ja čujuheaddjit galget válljet Finnmárkku buohcciviesu dikšunfálaldagaid lea ahte sii dovdet min fálaldagaid. Danin lea hui dehálaš ahte fitnodagas lea buorre diehtojuohkin iežas dikšunfálaldagaid birra.

Finnmárkkus ii leat olmmošvallji. Dat mielddisbuktá ahte ollu pasieanttain lea guhkes mátki dikšui. Eai buohkat sáhte oažžut fálaldaga orrunbáikki lahka. Dát bidjá stuora gáibádusaid gulahallamii mearridanproseassaid birra ja sajáiduhttit mearrádusaid politihkalaš orgánaide ja álbmogii obbalaččat.

Finnmárkkus lea sámi pasieanttaid oassi stuoris suohkaniin mat leat sámi hálddašanguovllus. Dain pasieanttain lea láhkanannejuvvon vuoigatvuohta atnit iežaset giela go leat oktavuođas dearvvašvuođadoaimmahagain. Dárogiella ja sámegiella galget maiddái leat ovttadássásaš gielat hálddašanguovllus ja buot almmuheamit álbmogii galget leat sihke sámegillii ja dárogillii. Dát bidjá čielga gáibádusaid buot diehtojuohkinávdnasiidda maid mii hábmet.

Rekrutteren ja dássetvuohta

Finnmárkku buohcciviesus lea leamašan buorre ovdáneapmi go dađistaga leat ožžon stuorát oasi doaktáriin fásta virggiide - muhto mii vuos dárbbašit sadjásaččaid ja gaskaboddosaš virggiid. Fitnodat ferte danin joatkit mearrediđolaččat rekrutteret ja dásset doaktáriid ja eará dehálaš fidnojoavkkuid. Lea jáhkehahtti ahte ovddas guvlui bohtet váilut gelbbolaš dearvvašvuođabargit, ja lea dehálaš márkanfievrredit ahte Finnmárkku buohcciviessu lea buorre bargosadji ja Finnmárku lea buorre orrunbáiki.

Fitnodat galgá earenoamáš fokusa bidjat rekrutteret čuovvovaš fidnojoavkkuid:

  • Bioinšenevrrat.
  • Spesiálabuohccedivššárat gustovaš dárbbu mielde.
  • Doavttirspesialisttat gustovaš dárbbu mielde.
  • Psykologat/psykologaspesialisttat
  • Teknihkalaš inšenevrrat (medisiidnateknihkalaš installašuvnnaide)
  • Pedagogat

Siskkáldasgulahallan ja identitehtahuksen

Finnmárkku buohcciviessu lea bieđgguid stuora geográfalaš guovllu badjel, ja leat bargosajit maid gaskka ádján máŋga diimmu mátkkoštit. Fitnodat lea dan hálddus ahte lea buorre ovttasbargu ossodagaid ja ovttadagaid rastá go leat stuora geográfalaš gaskkat ja iešguđetlágan siskkáldaskultuvra ja historihkka. Dat gáibida diđolaš huksema ja nannema fitnodaga siskkáldaskultuvrras, mii fas gáibida buori ja rabas siskkáldas gulahallama ja báikkiid identitehtahuksemii ja oaivillonohallamii.

Servodatoktavuohta ja media

Dearvvašvuođafálaldat álbmogii - sihke fáhkkatlašráidu ja válljejeaddji ja eastadeaddji doaibma- lea boađus  suohkandearvvašvuođabálvalusa, spesialistadearvvašvuođabálvalus ja eará oassálastiid gaskasaš ovttasbarggus. Álbmogis ja medias dávjá ii leat čielga govva ovddasvástádus- ja rollajuohkimis, mii sáhttá mielddisbuktit ahte lea álki cuiggodit vearu ásahusa. Buoret máhttu dearvvašvuođabálvalusaid organiserema birra, sihke medias ja álbmogis obbalaččat, dahká álkibun addit ja váldit vuostá áššálaš ja konstruktiivvalaš cuiggodemiid.

Diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija ovdáneapmi dahká ahte álbmot vuordá álkis elektrovnnalaš beassama dieđuide ja gulahallamii, seammás go mii fertet fuolahit ahte hearkkes dieđut eai boađe vearu olbmuid gieđaide.

Fitnodaga gulahallanstrategiija

Lassin fálaldahkii maid mii addit ja dan barggu maid mii dahkat, lea buorre gulahallan vuođđun Finnmárkku buohcciviesu beaggimii ja luohttámuššii, ja dasto mearrideaddjin fitnodaga strategalaš mihttomeriid dustemii. Dát guoská fitnodaga siskkáldas gulahallamii, pasieanttaiguin ja pasieantajoavkkuiguin ja álbmogiin muđui.

Gulahallan váikkuha dasa mot álbmot ipmirda ahte Finnmárkku buohcciviessu doaimmaha barggustis, ja dasto mot álbmot vásiha dorvvolašvuođa ja bargiid rámisvuođa iežaset bargosajiin.

Finnmárkku buohcciviessu galgá gulahallamiin aktiivvalaččat váikkuhit rabasvuođakultuvrii fitnodagas ja fitnodaga olggobealde. Buorre diehtojuohkin ja dorvvolaš báikkit iešguđetlágan oaiviliidda sáhttet addit buorebut čovdosiid ja buoret dearvvašvuođafitnodaga.

Gulahallanstrategiija ulbmil lea defineret áŋgiruššansurggiid ja doaimmaid maid galgá vuoruhit gulahallanbarggus boahttevaš jagiid, dat leat váikkuhangaskaoapmin maiguin čoavdá fitnodaga bargguid ja joksá fitnodaga mihttomeriid. Gulahallama oktavuođas leat muhtun suorggit mat leat dehálaččat ja mat leat guovddážis áigodagas jagi 2030 rádjái.

Gulahallanbarggu juohkit golmma váldosuorgái

  • Gulahallan pasieanttaiguin
  • Siskkáldas gulahallan
  • Olgguldas gulahallan

Oassálastin ja fálaldat - Gulahallan pasieanttaiguin

Pasientkommunikasjon Mihttomearit

Pasieanttat galget vásihit profeššunealla ja luohtehahtti gulahallama visot dikšunmannolagas ja buot báikkiin gos leat oktavuođas Finnmárkku buohcciviesuin. Buot fidnojoavkkut geat deaivvadit pasieanttaid, sihke njunnálagaid ja telefovnna bokte, galget diđolaččat ovddasvástádussii mii sis lea ja sis galgá leat gelbbolašvuohta doaimmahit buori pasieantagulahallama.

Geavaheaddjiiskkadeamit galget čađahuvvot vuogádatlaččat ja adnot stivrendiehtun.

Geavaheaddjisearvama galgá atnit reaidun diehtojuohkin- ja gulahallandoaimmaid ráhkadeamis.

Fitnodagas galget leat čovdosat maiguin pasieanttat álkis vuogi mielde sáhttet addit ruovttoluottadieđuid ja galgá vuogádat mii dán duste oahppama ja buorideami várás.

Fitnodagas galget vuogádagat mat dustejit duhtameahttun pasieanttaid ja vai addá buriid dieđuid jus mihkkege manná boastut.

Fitnodat galgá sihkkarastit ahte buot pasieanttat ožžot doarvái ja rievttes dieđuid, ja ahte dieđut leat gávdnamis ja leat áddehahtti.

Pasieanttain lea láhkanannejuvvon vuoigatvuohta dieđuide vai ieža aktiivvalaččat sáhttet iežaset divššu mearrádusaide searvat. Juohke ossodagas lea ovddasvástádus čálalaččat ja njálmmálaččat gulahallat iežas pasieanttaiguin ja muitalit pasieantavuoigatvuođaid ja váidinvejolašvuođa birra.

Fitnodat galgá gulahallat sámegielat pasieanttaiguin sámegillii.

Oassemihtut

Gáibádusat mielbargiide

Dieđut ja gulahallan divššu ja buohcciviessoorruma oktavuođas lea áŋgiruššansuorgi. Pasieanttat galget oktavuođain buohcciviesu mielbargiiguin vásihit buori gulahallama. Mii galgat sávvat min pasieanttaide buresboahtin, mii galgat dahkat maid sáhttit vai addit sidjiide dieđuid maid sii dárbbašit, ja mii galgat dáhkidit ahte dieđuid leat ipmirdan.

Otná pasieanttat leat áŋgiris neahttageavaheaddjit. Buohcciviesu mielbargit galget diehtit interneahttasiidduid sisdoalu birra ja galget sáhttit oahpistit pasieanttaid diagnosaid ja divššuid kvalitehtasihkkaraston dieđuide.

Pasieantadieđuid digitaliseren

Fitnodaga interneahtta galgá leat deháleamos báikin pasieantadieđuide. Preantagálvvuid sáhttá buvttadit dain dilálašvuođain go lea earenoamáš dárbu dieđuide báberhámis. Preantagálvvut galget maid gávdnot elektrovnnalaččat interneahtas.

Pasieantta interneahtta

Fitnodaga neahttasiidduid sisdoallu lea juhkkojuvvon dan mielde mii dáhpáhuvvá divššu ovdal, divššodettiin ja maŋŋel divššu. Medisiidnafágalaš sisdoallu lea eaktodáhtolaččat čállon fitnodagaid gaskkas ja lea našuvnnalaš doaimmahus mii daid ovttastahttá.

Ságastallan ja ruovttoluottadieđut

Mii galgat váldit ruovttoluottadieđuid pasieanttain, oapmahaččain ja ovttasbargoguimmiin duođalaččat ja guorahallat sávakeahtes dáhpáhusaid vai daiguin oahppat.

Gelbbolašvuohta ja dorvvolašvuohta - Olgguldas gulahallan

Pressekontakt Mihttomearit

Finnmárkku buohcciviessu galgá leat čielga vuosttašválljejupmin pasieanttaide Finnmárkkus, ja  sámegielat pasieanttaide psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilidivššus miehtá riikka.
Fitnodat galgá jođihit aktiiva ja searvadahtti gulahallama ovttasbargoguimmiiguin, vuosttažettiin fástadoaktáriiguin, šiehtadusspesialisttaiguin ja suohkandearvvašvuođabálvalusain, sihke ásaiduvvon ovttasbargoorgánaid ja eará relevánta arenaid bokte.

Finnmárkku buohcciviesu jođiheaddjit galget leat diđolaččat ja doaimmahit iežaset diehtojuohkinovddasvástádusa. Fitnodaga olgguldas gulahallamii galgá leat vuođđun rabasvuohta min hástalusaid birra, maid mii bargat čoavdit daid, vuoruhemiid ja kvalitehta birra. Fitnodat galgá addit álbmogii realisttalaš gova das maid dearvvašvuođabálvalusat sáhttet  čoavdit, ja makkár riska gávdno.

Finnmárkku buohcciviessu galgá leat oinnolaš servodatoassálasti. Lea stuora potensiála fitnodahkii vel eanet nagodit čájehit olles organisašuvnna gelbbolašvuođa ja doaimmaid.

Fitnodat galgá aktiivvalaččat gaskkustit dearvvašvuođadieđuid ja dutkama, buohcciviesu doaimmaid ja aktivitehtaid vai dat dagaha ahte álbmot dorvu ja luohttá bálvalussii.

Oassemihtut

Fitnodaga spesialisttat

Fitnodaga spesialisttain galgá leat dehálaš doaibma váikkuhit dearvvašvuođačuvgehussii. Fitnodaga spesialisttat leat álbmoga spesialisttat, ja galget leat eambbo oidnosis.

Rabas gulahallan

Fitnodat galgá váikkuhit rabas gulahallamii ja láhčit dili mediajearaldagaid gieđahallat jođánit ja bures. Dát lea dárbbašlaš vai sis lea luohttámuš geat gaskkustit dieđuid álbmogii.

Gaskkustit ja almmuhit

Ovdáneapmi manná eambbo rabasvuođa guvlui, spiehkasteamit ja kvalitehtaindikáhtorat, pasieantasihkarvuođa ja kvalitehta ođđa mihtideamit ja indikáhtorat ja buohcciviesuid buohtastahttin ja maŋŋálastin almmuhuvvojit. Fitnodat galgá almmuhit dieđuid duođalaš sávakeahtes dáhpáhusaid birra ja galgá maid váldit álgaga gaskkustit mihtidan ja kvalitehtaindikáhtor bohtosiid.

Rámisvuohta ja gullevašvuohta - Siskkáldas gulahallan

Samarbeid

Mihttomearit

Buot bargit galget vásihit rámisvuođa ja gullevašvuođa ja sii galget bures dovdat iežaset bargosaji, sihke dan ovttadaga gos beaivválaččat barget, ja maiddái olles fitnodaga.

Galget leat beaktilis ja olámuttos siskkáldas gulahallankanálat buot bargiide ja dat galget dagahit ovttasdoaibmama ja máhttojuohkima organisašuvdnaovttadagaid rastá.

Jođiheaddjit ja mielbargit galget leat diđolaččat dasa mii sin ovddasvástádus lea ja sii galget fuolahit ahte gulahallamis lea buorre gelbbolašvuohta. Váldo diehtojuohkinovddasvástádus čuovvu linjaovddasvástádusa.

Mielbargit galget dovdat ahte sin gullet.

Buot mielbargit leat geatnegahtton diđoštit doaimma birra iežaset bargosajis.

Siskkáldasdieđut galget leat plánejuvvon, mearrediđolaččat ja geavaheaddjiheivehuvvon.

Oassemihtut

Rámisvuohta ja gullevašvuohta

Gulahallan galgá váikkuhit das ahte buot mielbargit vásihit gullevašvuođa Finnmárkku buohccivissui, beroškeahttá das gos sii leat fylkkas.

Rabasvuohta ja gulahallan

Bargiin galget báikkit gos sii besset searvat fitnodaga ovddideapmái ja váikkuhan dan ovddideapmái.

Oahpahus

Jođiheaddjit ja mielbargit galget gulahallan- ja mediagieđahallanoahpu oažžut virggi ja dárbbu vuođul.

Prinsihpat

Finnmárkku buohcciviesus leat čuovvovaš prinsihpat gulahallanbargui:


Rabasvuohta

Mii galgat rahpasat, čielgasat ja gávdnamis min gulahallamis.

Rabasvuohta kvalitehta birra addá vuođu buoridemiide ja addá ássiide vejolašvuođa geavahit iežaset vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid.


Oassálastin

Mii galgat ássiin geaidda guoská jearrat rávvagiid ja sin oažžut searvat fárrui go hábmet fálaldagaid ja bálvalusaid. Pasieanttat galget searvat dikšunáiggis ja sin galgá ávžžuhit čuovvut mielde nu ahte sii sáhttet reageret jus leat áššit mat eai doaimma divššus ja bargodábiin.


Gávdnan

Mii galgat fuolahit ahte buot relevánta dieđut bohtet sidjiide geaidda dat guoská.

Čálalaš ja njálmmálaš gulahallamis galgá leat čielga ja áddehahtti sisdoallu ja giella.

Dieđuid álbmogii galgá almmuhit sihke dárogillii ja sámegillii, ovddemustá oktanis.


Ollisvuohta

Min gulahallan galgá vásihuvvot ovttalažžan. Dieđut ja gulahallan galgá leat luohtehahtti ja ovttastahttojuvvon.


Aktiiva gulahallan

Mis galggat aktiivvalaččat ja rievttes áigái addit dieđuid vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja vejolašvuođaid birra. Mii galgat aktiivvalaččat searvat servodatdigaštallamis vai dearvvašvuođabálvalus ovdána.


Kanáladiđolaš gulahallan

Mis gávdnojit ollu gulahallankanálat: Neahttaaviissat, preassa, iežamet neahttasiiddut, elektrovnnalaš ja báberhámát ođasreivvet, sosiála mediat, tv, rádio ja eará. Juohke kanálas lea iežas šuokŋa ja dat gáibida ahte máhttá hábmet sága vai das lea váikkuhannákca. Buot gulahallanplánat- ja doaimmat fertejit danin sisttisdoallat konkrehta árvvoštallamiid kanálaválljemis, doaimmahanmálles ja sága sátnádeamis.


Linjaovddasvástádus

Gulahallanovddasvástádus čuovvu bargoovddasvástádusa. Das geas lea máhttu ja ovddasvástádus ovtta áššái, lea maiddái gulahallama ovddasvástideaddji áššis.

Siskkáldas gulahallan ferte leat rabas, luohttámuš ja lotnolas áktejupmi galgá leat vuođđun. Earenoamážit guoská dát gulahallamii gaskal jođiheddjiid ja mielbargiid. Buorre siskkáldas gulahallan fitnodaga mihttomeriid, strategiijaid ja vuoruhemiid birra dárbbašuvvo vai mii sáhttit joksat min mihttomeriid. Buorre gulahallan ja ságastallan olbmuiguin geaidda guoská lea eaktun vai mii galgat lihkostuvvat nuppástuhttinproseassaiguin.

Jođiheddjiin lea earenoamáš ovddasvástádus buori gulahallamii, muhto bargiin buot dásiin lea maid iešheanalis ovddasvástádus čuovvut mielde mii iežas doaimmas dáhpáhuvvá ja dan ovddasvástádussurggiin, ja ovddasvástádus juogadit dieđuid earáiguin. Buorre njuolggadussan lea muitalit siskkáldasat ovdalgo muitala olgguldasat.

Lihkostuvvama eavttut

SuksesskriterierFinnmárkku buohcciviesu gulahallanstrategiija lea lihkostuvvan jus

  • pasieanttat bures dihtet iežaset divššu birra, vásihit dorvvolašvuođa ahte ožžot veahki go dan dárbbašit ja ahte sis leat realisttalaš vuordámušaid bálvalusfálaldahkii.
  • medias ja álbmogis lea máhttu dearvvašvuođabálvalusa ovddasvástádusjuogu birra ja bálvalusfálaldaga mearridanproseassaid ja vuoruhemiid birra.
  • Bargit vásihit identitehta ja gullevašvuođa Finnmárkku buohccivissui bargosadjin.