Media

Gulahallanbargit dustejit buot mediajearaldagaid.
Fáktatelefovdna mii lea rabas birrajándora: 982 62 381

​FUOM! Ii leat vejolaš sáddet teakstadieđuid (SMS) fáktatelefovdnii
Mediaoktavuođaváldimat e-poastan: media@finnmarkssykehuset.no

Gulahallanbargit

Ivar Greiner
Ivar Greiner

Gulahallanhoavda
T 78 42 11 15 | M 909 71 417 | ivar.greiner@finnmarkssykehuset.no

Eilert Sundt
Eilert Sundt
Gulahallanráđđeaddi
T 78 42 11 38 | M 480 28 670 | eilert.sundt@finnmarkssykehuset.no

Dieđáhusat lihkohisvuođaid ja dáhpáhusaid birra

Finnmárkku buohcciviessu bidjá dieđuid Twitterii maŋŋá lihkohisvuođaid ja dáhpáhusaid gos pasieanttat leat hávváduvvon, maidda medias sáhttá leat beroštupmi.

Dieđut leat standardiserejuvvon ja namaid haga. Mii bargat dan ovdii vai rivttes dieđut almmuhuvvojit nu johtilit go vejolaš maŋŋá lihkohisvuođa, muhto mii bivdit áddejumi dasa ahte muhttomin sáhttá ádjánit, dearvvašvuođabargit fertejit oainnát vuoruhit čielggadit pasieanttaid dili ja dikšut pasieanttaid.

Finnmárkku buohcciviessu ii atte dieđuid pasieanttaid birra geat bohtet buohccivissui veahkaválddálaš dáhpáhusaid dihte. Dáin oktavuođain bivdit media čuovvut daid dieđuid maid politiijat addet.

Mii addit dušše dieđuid mat muitalit man sakka pasieanta lea vahágahtton ja makkár dilis son lea, ja gos pasieanta galgá dikšojuvvot.
Go mii addit dieđuid vahátdási birra, de lea nu mo doavttir guhte dikšu pasieantta árvvoštallá vahága justa dalle. Dát árvvoštallan sáhttá dávjá rievdat divššodettiin.

Vahátdássi:

Geahppadit vahágahtton - Muttágit vahágahtton - Duođalaččat vahágahtton - Hui duođalaččat vahágahtton - Eahpečielggas

Dilli:

Stáđis - Eahpestáđis - Geahčču vuolde - Čálihuvvon olggos - Kritihkalaš

Njuolggadusat mat gusket oktavuhtii gaskal media ja bargiid

Guoská bargiide: Dát njuolggadusat gusket buot Finnmárkku buohcciviesu bargiide geaiguin journalisttat váldet oktavuođas dahje geat ieža váldet oktavuođa hivvodatmediain.

FUOM! Heahtediliid ja stuorát lihkohisvuođaid oktavuođas gusket sierra mearrádusat mat leat doaimmahaga katastrofa- ja gearggusvuođaplánas.

Ulbmil

Njuolggadusat galget oalgguhit ulbmillaš ja mearrediđolaš oktavuhtii mediain gilvin dihte máhtu doaimmahaga doaimma, višuvnnaid ja árvvuid birra. Buorre ja guovttebeallásaš luohttevašvuohta mediai lea eaktun gaskkustit dieđuid min bálvalusaid ja fálaldagaid birra álbmogii, pasieanttaide ja oapmahaččaide.

Finnmárkku buohcciviesus lea almmolaš dearvvašvuođadoaibman geatnegasvuohta addit áššálaš ja áššáigullevaš dearvvašvuođadieđuid álbmogii. Njuolggadusat galget leat veahkkin dasa. Njuolggadusat galget čielggadit geatnegasvuođaid, vuoigatvuođaid, ovddasvástádusa ja oskkáldasvuođagáibádusaid mat leat čadnon bargiid oktavuhtii hivvodatmediaiguin. Njuolggadusat galget erenoamážit sihkkarastit ahte doaimmahaga oktavuohta hivvodatmediain ii šatta bahán pasieanttaid ja oapmahaččaid vuoigatvuođaide, nu mo dat leat čállon dearvvašvuođaláhkii.

1. Rabasvuohta

Rabasvuohta ja čájehuvvon dáhttu gulahallat buot dehálaš ulbmiljoavkkuiguin lea guoddi prinsihppa Finnmárkku buohcciviesus. Spesialistadearvvašvuođabálvalusa stuorra servodatlaš mearkkašupmi duogážiin lea ulbmillaš ahte lea rabasvuohta Finnmárkku buohcciviesu doaimma birra. Almmolaš doaimmahahkan lea Finnmárkku buohcciviesus erenoamáš geatnegasvuohta addit álbmogii geahčastaga sin doibmii.

2. Veahkehit konstruktiivvalaččat

Bargiin doaimmahagas lea ovddasvástádus erenoamáš áššedovdin gaskkustit dieđuid dearvvašvuođadoaimmahaga birra, ja addit áššáigullevaš ja rivttes dearvvašvuođadieđuid álbmogii. Hivvodatmediat leat dehálaš kanálat dákkár diehtojuohkimii. Buot bargit leat geatnegahtton veahkehit konstruktiivvalaččat dáinna diehtojuohkinbargguin go dilálašvuohta dan gáibida.

3. Virggálaš ságadoallit

Go media váldá oktavuođa Finnmárkku buohcciviesuin, de galget váldit oktavuođa gulahallanbargiiguin, guđet koordinerejit oktavuođaváldimiid. Earret dalle go leat mediaoktavuođaváldimat njuolga stivrrajođiheaddjái.

Stivrajođiheaddji/nubbijođiheaddji/direktevra vástidit jearaldagaid mat leat čadnon stivraáššiide.

Direktevra vástida buot áššiide mat gusket doaimmahahkii, erenoamážit dat mat gullet strategalaš dieđuide mat gusket bušehttii, guovddášdoibmii, bargiid- ja organisašuvdnaovdánahttimii, statistihkii ja analiissaide, heahtediliide/duođalaš lihkohisvuođaide.

Bargiidhoavddat ja klinihkkahoavddat buktet cealkámušaid áššiid birra mat gusket sin ovddasvástádussuorgái. Eará dilit doaimmahaga doaimmas dahje heahtediliid/lihkohisvuođaid oktavuođas maiguin sis lea dahkamuš, ovttas direktevrrain/diehtojuohkinhoavddain. Jearaldagat mat gullet fágalaččat medisiinnalaš áššiide čujuhuvvojit klinihkkahoavddaide, dahje ossodatváldodoaktárii (vástideaddji) guhte lea spesialista dahje rádjaspesialista guoskevaš suorgái. Sii vástidit juogo ieža dahje sáddejit viidásat rivttes olbmui. Oktavuođaváldimat boasttudivššu, buhtadusáššiid dahje sullasaš áššiid birra galget čujuhuvvot njuolga direktevrii.

Doavttir guhte lea fávttas vástida go leat unnit lihkohisvuođat leamaš, nu mo ovdamearkka dihte biilalihkohisvuođat, go media háliida dieđuid mediai pasieantta(id) birra de lea doavttir guhte lea fávttas dan ossodagas mas lea bajit dikšoovddasvástádus pasientii guhte juogo vástida ieš dahje gaskkusta dieđuid diehtojuohkinossodahkii, gos de vástidit mediai.

Gulahallanbargit koordinerejit media ja vástidit jus dat leat eanemus ulbmillaš.

Heahtedilit ja lihkohisvuođat

Go heahtedilit ja duođalaš lihkohisvuođat dáhpáhuvvet de deaividit áibbas erenoamáš diehtojuohkingáibádusat. Dát leat čilgejuvvon Finnmárkku buohcciviesu "oppalaš plána diehtojuohkimii gearggusvuođa-, heahtedille-, ja katastrofadilálašvuođain".

4. Oskkáldasvuohta pasieanttaide ja oapmahaččaide

Mielbargit guđet buktet cealkámušaid hivvodatmediaide fertejit čájehit oskkáldasvuođa pasieanttaide ja oapmahaččaide dan bokte ahte čuovvolahttet sin vuoigatvuođaid, gozihit jávohisvuođageasku ja suddjejit pasieanttaid integritehta. Go doaimmahaga bargiin lea oktavuohta hivvodatmediaiguin fertejit sii leat erenoamáš várrogasat dieđuid hárrái mat sáhttet identifiseret pasieanttaid dahje oapmahaččaid. Pasieanttaid ja oapmahaččaid galgá suddjet amas media váldit singuin oktavuođa jus ieža eai dáhto dan, muhto Finnmárkku buohcciviessu galgá seammás fuolahit láhčit dili pasieanttaide guđet ieža háliidit oktavuođa mediain, ja guđet medisiinnalaš árvvoštallama maŋŋá oaivvilduvvojit leat dakkár dilis ahte sáhttet ieža gozihit iežaset beroštumiid.

5. Riekta, áššálaš ja áššáigullevaš

Dieđut hivvodatmediaide galget leat riekta, áššálaččat ja áššáigullevaččat. Dearvvašvuođadoaimmahat galgá leat aktiiva mediaid ektui ja addit dássedis ja mearálaš gova doaimmas iešguđetge surggiin -  dása gullet policy, vuoruheamit, plánat ja mearrádusat maidda almmolašvuođas lea beroštupmi.

6. Cealkinfriddjavuohta

Njuolggadusat eai galgga hehttet ovttaskas bargi cealkinfriddjavuođa priváhta olmmožin dahje luohttevašolmmožin buohcciviesus. Juogo čállá ieš dahje searvá jearahallamii de ferte boahtit čielgasit ovdan ahte cealká buohcciviesu ovddasteaddjin, luohttevašolmmožin dahje priváhta olmmožin.

7. Oskkáldasvuođageatnegasvuohta

Bargit geat buktet cealkámušaid dahje eará láhkái gaskkustit dieđuid mediaide Finnmárkku buohcciviesu bargin leat geatnegahtton láhttet oskkáldasat doaimmahaga policyi, vuoruhemiide ja ovttaskas mearrádusaide mat leat dahkkon doaimma stivrejeaddji orgánain. Ii leat oskkáldasat dahkkon geavahit hivvodatmediaid rievdadit mearrádusaid maid gelbbolaš mearrádusorgána lea dahkan lobálaččat.

8. Lohkat iežas cealkámušaid

Bargiin guđet jearahallojuvvojit lea riekti bivdit beassat lohkat artihkkala mii lea čállon jearahallama vuođul, dahje oažžut cealkámušaid lohkkojuvvot telefovnna bokte. Váldonjuolggadus lea goitge ahte lea dušše iežas cealkámušaid maid lea riekti lohkat, ii maid eará gáldut leat muitalan. Sáhttá bivdit ahte iežas cealkámušat rievdaduvvojit jus leat geardduhuvvon boastut dahje sáhttet boastut áddejuvvot, muhto ii leat riekta gáibidit rievdadit tihttela, gáldocealkaga dahje journalistta geahčastaga áššis.

9. Njuolggadusaid rihkkun, boasttuvuođat ja eahpeehtalaš láhtten

Ii galgga sáhttit geavahit njuolggadusaid čiehkat eahpeehtalaš láhttema, boasttudaguid, siskkáldas njuolggadusaid rihkkomiid dahje lobihuššamiid. Dákkár áššit galget gieđahallojuvvot mearriduvvon njuolggadusaid mielde mat gusket spiehkastanrapporteremiidda ja gieđahallot daid vuođul. Finnmárkku buohcciviessu galgá álo sáhttit oaivvildit ja bealuštit iežaset cealkámušaid almmolašvuođas.

10. Bivdit ráđiid

Gulahallanbargit leat doaimmahaga ráđđeaddi orgána gulahallanáššiin. Sihke jođiheaddjit ja bargit geat eai leat hárjánan gulahallat mediain galget bivdit ráđiid ja bagadallama gulahallanovttadagas ovdal go servet mediaide doaimmahaga namas. Buot bargit juohke dásis galget bealistis veahkehit diehtojuohkinhoavdda háhkat áššáigullevaš ja rivttes dieđuid. Buohkat geat leat cealkán maidige áššis/lea leamaš oktavuohta mediain galget addit dieđu diehtojuohkinossodahkii e-poastta dahje telefovnna bokte maŋŋá go leat leamaš oktavuođas mediain, ja addit dieđu man birra ášši lei. Moadde linjjá e-poasttas lea doarvái.

Áššit medias

Dáppe sáhtát lohkat mii čállojuvvo Finnmárkku buohcciviesu ja min ovttadagaid ja ossodagaid birra báikkálaš ja našunála mediain.

Almmolaš boastajournála

Mii almmuhat Finnmárkku buohcciviesu almmolaš boastajournála dađistaga.

Preassadieđáhusat

Oza preassadieđáhusain

Preassagovat

Deike čohkket mii govaid maid media sáhttá geavahit friddja.
 Jus ii čuočču mihkkige eará fiilanamas, de galgá gova krediteret ná "Govva: Finnmárkku buohcciviessu".