Ođđa Girkonjárgga buohcciviessu

Ođđa buohcciviessu Stuorrajávri lahka Girkonjárggas galgá leat gárvvis 2017:s.

Girkonjárgga buohcciviessu lea Nuorta-Finnmárkku ássiid báikkálaš buohcciviessu. Buohcciviesus leat fálaldagat čuovvovaš fágasurggiin: Fáhkkamedisiidna, fáhkkakirurgiija, ortopediija, BNČ, čalbme-, sis-medisiidna man vuollái gullet maiddá revmatologiija ja liiki, gynekologiija/riegádahttin, veajuiduhttin ja rávisolbmuidhabiliteren. Fysikála medisiinna ja veajuiduhttima fálaldat gokčá olles fylkka.

Lea mearriduvvon stuoridit buohcciviesu 43 seaŋggain ja 11 hoteallaseaŋggain. Fáhkkabuhcciiddoaimmat ja dat fálaldagat mat gávdnojit buohcciviesus dál galget joatkašuvvat. Oktiibuot galgá huksejuvvot sullii 20 000 m2 ođđa viessosadjái mii lea justa ovdalaš Girkonjárgga gávpotguovddáža. Visti galgá leat gárvvis 2017:s ja lea biddjon bušehttii ahte galgá máksit sullii 1,4 mrd. ruvnnu.

Ođđa Girkonjárga buohcciviesu sturrodat lea heivehuvvon gozihit našunála ja guovlulaš dearvvašvuođapolitihkalaš gohččumiid, Barentsovttasbarggu ja gearggusvuođa, ja nannet dearvvašvuođadoaimma ja gielddadearvvašvuođa ovttasdoaibmama.

Geahča filmma Ođđa Girkonjárgga buohcciviesu birra

Ođđa Girkonjárgga buohcciviessu Vimeos.

Dáiddablogga Ođđa Girkonjárgga buohcciviesus

Time is a ship that never casts anchor - muitalusat Ođđa Girkonjárgga buohcciviesus

 

Time is a ship that never casts anchor - muitalusat Ođđa Girkonjárgga buohcciviesus  lea ođđa dáiddalaš dokumentašuvdnaprošeakta man norgga-suoma dáiddaduo Karoline Hjorth ja Riitta Ikonen čađaheaba. 

Prošeakta čađahuvvo golmma jagi áigodaga badjel Ođđa Girkonjárgga buohcciviesu huksema oktavuođas, ja govvida buohcciviesu historjjá daid olbmuid bokte geat leat leamaš mielde defineret ja hábmet Mátta-Várjjaga boahtteáigái.

Hjorth ja Ikonen galledeigga Girkonjárgga vuosttaš háve 2014:s ja čađaheaba guokte ođđa orruma 2015 geasi ja 2016 čavčča. Proseassa sáhttá čuvvojuvvot dađistaga prošeavtta neahttasiiddus ja gárvves buktagiid boađusin lea portreahttaráidu mii almmustahtto go ođđa buohcciviessu rahpo 2017 giđa. Dáiddaduo bovde báikegotti searvat aktiivvalaččat, ja váldiba áinnas vuostá evttohusaid olbmuid, báikkiid ja buriid muitalusaid birra.

Tihttel 'Time is a ship that never casts anchor' lea vuolgán sámi sátnevádjasis 'jođi lea buoret go oru', ja lea vižžon Harald Gaski  girjjis sámi sátnevádjasiid birra. Sátnevájas muitala ahte lea buoret jođi go oru, ja ovddasta ollu dain rievdamiin mat leat hábmen regiovnna.

Hjorth ja Ikonen leaba ovttasbargan 2011 rájes, dalle deaivvadeigga guossedáiddárin Sáttonjárggas ja álggaheigga ovttasbargoprošeavtta Eyes as Big as Plates  mainna ain bargaba.

Karoline Hjorth (riegádan 1980, orru Oslos) lea váldán oahpus University of Westminster:s, Londonis, sus lea MA International Journalism (2009) ja BA Photographic Arts (2007). Riitta Ikonen (riegádan 1981, orru Suomas ja New Yorkas) lea váldán oahpus Royal College of Art:s, Londonis (2008) sus lea MA Communication Art and Design ja BA Illustration University of Brighton (2005).

Dáiddár guovttos árvvus atniba evttohusaid, oktavuođaváldiimiid ja dearvvuođaid tlf 45 77 57 6 bokte dahje e-poastta karoline.hjorth@gmail.com / mail@riittaikonen.com bokte

Dáiddaprošeakta Ođđa Girkonjárgga buohcciviesus

Dearvvas dáidagiin

Lea vuđolaččat duođaštuvvon ahte min fysalaš birrasis lea mearkkašupmi min loaktimii ja návccaide. Buorre dáidda addá vel eanet kvaliteahttadimenšuvnnaid čábbát hábmejuvvon ođđa buohccivissui Girkonjárggas.

Gean bokte: Bård Rane, siviilaarkiteakta, Ođđa Girkonjárgga buohcciviesu dáiddalávdegotti jođiheaddji

Dáidda sáhttá rahpat, boktit sáhkkiivuođa ja dovdduid, almma ahte dulkojupmi lea lohkkaduvvon masa nu erenoamážii. Jurdagat maid dáidda lea bidjan johtui sáhttá leat bálggis dehálaš fáttáide - hábmet stuorát albmeravdda, oalgguhit ja movttiidahttit badjáneapmái ja ovdáneapmái. Dáidda ii galgga dasto dušše leat juoga čalbmái ja leat hearvan, muhto maiddá sáhttit mearkkašit juoga eanet.

Dokumentašuvdnaprošeakta

Govva: Karoline Hjorth & Riitta Ikonen

Vuosttaš máŋgga erenoamán dáiddaprošeavttain ođđa buohccivissui Girkonjárgii leaba Karoline Hjorth (Norga) guovttis Riitta Ikonenain (Suopma) álggahan iežaska dokumentašuvdnaprošeavttain Time is a ship that never casts anchor.  Govaiguin ja čállosiiguin ovdanbuktiba Hjorth ja Ikonen moanat muitalusa olbmuid birra mat iešguđege láhkai leat čadnon Finnmárkui ja buohccivissui Girkonjárgii. Muitalusat ovdanbuktojit dađistaga bloggas newkirkeneshospital.com:s 2014 čavčča rájes ja 2017:i, doppe leat govat olbmuin iešguđetge hutkás positurain ja biktasiiguin. Dokumentašuvdnaprošeavtta bokte hábmejuvvo sihke fuomášupmi, oalgguheapmi ja eaiggátvuohta sihke huksenprošektii ja dáiddaprošektii, golbma jagi ovdal sisafárren galgá dáhpáhuvvat. Aviissat Finnmárkkus ja NRK leat jo čájehan stuorra beroštumi dáiddaprošektii.

Dáiddaplána

Maŋimuš logijagiid leat dáiddárat miehtá máilmmi váldán álbmoga mielde sihke ovdánahttit ja buvttadit dáidaga, dat mielddisbuktá ahte dáiddárat ja geahččit gulahallagohtet ja ovttasdoibmet historjjálaš, kultuvrralaš ja politihkalaš konteavsttas mas dáidda lea. Ođđa buohcciviessu Girkonjárggas ovdanbuktá áidnalunddot dilálašvuođa mii addá vejolašvuođaid miellagiddevaš dulkomiidda ja cealkimiidda dáiddaprošeavtta bokte.

Ođđa Girkonjárgga Buohcciviesu stivrenjoavku nammadii dáiddalávdegotti mii hábmii ja oaččui dohkkehuvvot dáiddaplána 2014 njukčamánu. Dát deattuha ahte buohcciviessu lea guovddážis Barentsguovllus, guovllus mii gitta 1826:i lei čielga mearriduvvon riikkarájiid haga.  Álbmot lea máŋggakultuvrralaš, gos sámi, norgga, ruošša, suoma ja kvenalaš ássit orrut bálddalagaid. Dát báidná árgabeaivvedili ja buohcciviesu doaimma. Nuorta-Finnmárkku internašunála biras speadjalastá máŋggabealatvuođa, dan nanu beroštumi ja buot vejolašvuođaid maid regiovdna - ja dáiddaprošeavttat - fertejit váldit vuhtii.

Čuoldapárka


Govva: Anders Gjennestad

Anders Gjennestad lea norgalaš dáiddár guhte ássá Berlinas ja lea čađahan máŋga stuorra dáiddaprošeavtta almmolaš lanjain, maidda maiddá báikkálaš nuorat leat leamaš searvvis. Gjennestad vuittii gilvvu 2014 čavčča ovdánahttit plánejuvvon dálkkádatgoavddi váldouvssa oarjelulábeale, mii lea ožžon nama Čuoldapárka, go das leat 180 starga čuoldda mas alimus čuolda lea golbma mehter. Čuoldapárka dagaha turbuleanssa, nu ahte muohta mii borgá oarjelulis dego gahččá biekkas eret, ja dagaha muohtaskálvviid ovdalgo olle váldouksii. Dáiddár ja prošekterenjoavku lea ovttasbargan professoriin Thomas Thiisain Norgga biras- ja biodieđalaš universitehtas dán lágan skulptuvrralaš muohtasuoji hábmet. Gjennestada dáiddalaš gieđahallamiin addo Čuoldapárkii ođđa dimenšuvdna ja buoret kvaliteahtta earret eará 18 stuorra, ráhkaduvvon metállapláhta bokte mat leat caggojuvvon čuolddaid gaskii, mas iešguđetge metállakvaliteahtat, hámit, čuovggat ja suoivanat leat dehálaš fáktorat. Metállageavaheapmi addá assosiašuvnnaid ruvkedoaimmaide ja báikkálaš industriijii ja lea oalgguhan Kirkenes Mekaniske Verksted veahkehit lanjaiguin ja oahpahalliiguin Gjennestad dáidaga buvttadeapmái. Go čuovga deaivá erenoamán vuogi mielde de oidno dát stuorra dáiddabuvtta buohcciviesu váldouvssa olggobealde sihke E6 váldogeainnus ja geainnus man mielde boahtá buohccivissui ja váldouvssas. Ambišuvdna lea ahte dáidda maiddá galgá govvet dan kvaliteahta, rabasvuođa ja gussolasvuođa mii buohcciviesu doaimmas lea.

Váldouksa ja atrium

Ovttas Čuoldapárkkain lea váldouksa, feaskkervisti ja atrium siskkobealde, deháleamos guovllut stuorra dáiddabuktagii. 2015 čavčča mielde bálkáhuvvojit guokte ođđa dáiddára hábmet skulptuvrralaš buktagiid dáid guovlluide.

Eanet dáidagat

Galget maiddá diŋgojuvvot ja ostojuvvot eanet dáidagat oktasaš lanjaide, mat buori muddui leat rahpasit olámuttos eatnašiidda, nu go vuordinlanjaide lahka váldouvssa, seaŋgalanjaide ja bargiid lanjaide. Leat ollu dáidagat mat leat diŋgojuvvon buktagat, dat mearkkaša ahte dáiddárat bálkáhuvvojit ráhkadit juoga justa dán buohccivissui, muhto galgá maiddá ostojuvvot dáidda mii jo lea buvttaduvvon.

Dáidagat mat jo gávdnojit

Lei ruvkedoaibma A/S Sydvaranger mii ásahii vuosttaš buohcciviesu Girkonjárgii 1909:s, nu mo máŋga buohcciviesu ásahuvvo stuorra industriijabargosajiid geažil. Málbmafitnodat lei buohcciviesu eaiggát nuppi máilmmisoađi lohppii. Ruvkedoavttir ja dálueamit leigga buohcciviesu áidna bargit vuosttaš viiddideami rádjai 1917:s. Buohcciviesu viiddideapmi dáhpáhuvai dásiid mielde, álggos lei sadji guđa pasientii 1909:s, 1936:s lei sadji 23 pasientii. Girkonjárga lei oalát bombejuvvon nuppi máilmmisoađi maŋŋá, buohcciviessu oaččui gaskaboddosaš lanjaid mat ordnejuvvo dan mađe ahte sáhtii doaimmahit buohcciviessodoaimmaid, ja buohcciviesu eaiggátvuohta sirdojuvvui Finnmárkku fylkii 1945 geasi. 1955:s lei ođđa vistti gárvvis, buohcciviesus ledje dalle 100 seaŋgga ja 80 bargi. Buohcciviessu viiddiduvvui sakka dan golbma logijagi 1970:s 2000:i ja ovdánahttojuvvui šaddat stuorámus nissonbargosadjin, ja áigodagaid maiddá stuorámus bargosadjin gielddas.

Máŋggaid logijagiid čađa leat čohkkon ollu dáidagat, buktagat maid lea dehálaš váldit mielde ođđa vistái go dat leat nana identitehtaguoddit ja muitalit dehálaš muitalusaid. Guoská govaide maid earret eará Ivar Sælø, Kåre Kivijärvi, Iver Jåks, Helge Revold ja Kaare Espolin Johnson leat dahkan. Lea dárbu divodit máŋga dáin buktagiin. Oslo Konserveringsatelier lea bálkáhuvvon divvut dáid govaid. Dát divodanprošeakta lea oalgguhan olusiid ja olusiin lea stuorra beroštupmi sihke buohcciviesu historjái ja huksenprošektii, sihke bargiid ja álbmoga gaskkas.

Gaskkusteapmi

Dáiddaprošeakta dustejuvvo stuorra beroštumiin ja fuomášumiin, ja addá buori beaggima Finnmárkku buohccivissui. Dan lea responsa aviissain ja eará mediain jo čájehan.

Ođđa buohcciviessu huksejuvvo lahka ásahuvvon tuvraguovllu ja tuvrabálgá. Iežas čalbmáičuohcci dáidagiin ja kafeain feaskkervisttis gosa lea álki beassat, sáhttá buohcciviessu šaddat deaivvadanbáikin ja mihttun vásihit luonddu, arkitektuvrra ja ovtta Finnmárkku stuorámus čoakkáldagain dálááiggedáidagis. Skuvllat sáhttet atnit dáid kvaliteahtaid iežaset oahpahusas, ja nu sáhttá dáidda leat mielde hukset luohttevašvuođa boahttevaš buohcciviessogalledemiide.

Dearvvas dáidagiin

Leat ollu olbmot ja máŋggabealat joavku mii geahččá dáidaga buohcciviesuin, joavku mii álgovuolggalaččat ii vuordde dáiddavásáhusa ja geas lea eará ulbmil go geahččat dáidaga. Pasieanttaide ja oapmahaččaide sáhttá galledeapmi buohcciviesus mearkkašit guhkes vuordináigi - vuordit iskkademiid, divššu, doavttergalledeami, ságastallamiid, gussiid, borramuša - vuordit dearvvasmuvvat. Dáidda sáhttá addit vuordináigái sisdoalu ja ulbmila.

Ođđa buohcciviesus Girkonjárggas galgá dáidda leat čielgasit sajis, bidjat jurdagiid johtui ja addit reflekšuvnna, ja addit doaivaga ja jeđđehusa. Dáidda galgá doarjut doaimma buohcciviesus, leat mielde dagahit bargobirrasa positiivvalažžan ja dagahit nu ahte pasieanttat dearvvasmuvvet.

Dá lea oaniduvvon čálus artihkkalis mii ovdal lea leamaš almmuhuvvon fágaáigečállagii HMT - Helse/Medisin/Teknikk