Strategalaš ovddidanplána galgá leat mielde dagahit ahte Finnmárkku buohcciviesu oppalaš plánat ja strategiijat leat buohtalaston, ja dat galgá addit gova min boahtteáiggi plánain doaimmaid ja huksemiid ovddideamis.

Min servodatulbmil lea sihkkarastit buori ja beaktilis spesialistadearvvašvuođabálvalusa Finnmárkku álbmogii.

Ovddidanplánas leat guokte váldooasi: doaimmahaga ovddideapmi, mii leat válljen vihtta strategalaš vuoruhansuorggi, ja huksenprošeavttat, mis leat njeallje stuorát prošeavtta plánaáigodagas.

Oktasaš buot osiide ovddidanplánas lea ahte mii leat bidjan alccemet mihttun leat Finnmárkku pasieanttaid ja dearvvašvuođabargiid vuosttašválljejupmin.

​Finnmárku

Finnmárkku fylkkas lea stuorámus guovlu, gos orrut unnimus olbmot, gos leat guhkimus gaskkat, garraseamos dálkkit - ja roastileamos fágabargit.

Finnmárku lea Norgga davimus fylka. Lea stuorámus fylka riikkas: Lea stuorát guovlu go Oslo, Østfold, Vestfold, Buskerud, Aust-Agder ja Vest-Agder oktiibuot. Seammás lea fylkkas vuolimus olmmošlohku riikkas, áiddo vuollel 75 000 ássi. 2007 rájes lea olmmošlohku lassánan.

Báikkit gos ásset eanemus olbmot leat Áltá, Hámmarfeasta ja Girkonjárga. Čáhcesuolu lea fylkkaoaivegávpot, doppe lea stáhta- ja fylkkahálddahus.
Finnmárkku buohcciviesus leat sullii 1 600 bargi, ja dan váldodoaibma lea čohkkejuvvon njealji báikái: Hámmarfeasta, Girkonjárga, Áltá ja Kárášjohka.

Finnmárku lea dat fylka gos leat heajumus logut riikkas mii guoská álbmotdearvvašvuhtii, earret eará váibmo-  ja varrasuotnadávddaide, KOLS:i ja tiipa-2 diabetesii. Borgguheapmi ja buidodat leat stuorát váttisvuođat dáppe go riikkas ollislaččat. Nissonolbmuid vurdojuvvon eallinahki ja man galle olbmo leat boarrásat go 80 jagi lea vuolit go riikkas ollislaččat. Man gallásis lea joatkkaskuvla dahje alit oahppu lea vuolit go muđui riikkas.

Doaimmahaga ovddideapmi

Finnmárkku buohcciviesu mihttu lea leat pasieanttaid ja dearvvašvuođabargiid vuosttašválljejupmi. Vai leat vuosttašválljejupmin, de galgá doaimmahat bargat dan ovdii ahte lea ekonomalaš ceavzilis doaibma ja bargat dainna ahte pasieanta lea guovddážis, ovttasdoaibmamiin, doaimmaid juohkimiin ja rekruteremiin čoavdin dihte otná ja boahtteáiggi hástalusaid.

Pasieanta guovddážis

Finnmárkku buohcciviesu vuolggasadji lea pasieantta dárbu ja atná pasieantta aktiivvalaš bealálažžan divššodettiin. Divššu sisdoallu ja boađus, ja pasieantta vásáhus, galgá mihtiduvvot ja bidjat vuođu kvaliteahta buorideapmái. Galgá leat alla kvaliteahta divššus ja buohcciviessoorrumis. Pasieanta galgá vásihit buori divššu ja buori gulahallama ovdal ja maŋŋá divššu, ja divššodettiin. Min mihttu lea buoridit kvaliteahta buot surggiin ja mihtidit iežamet daid buoremusaid ektui riikkas. Divššodeddjiin galgá leat buorre gulahallan pasieanttaiguin, ja bálvalusat galget láhččojuvvot vai lea buorre gulahallan sámi pasieanttaiguin.

Galgat váldit atnui eanet teknologaš čovdosiid ja beavttálmahttit doaimmahaga, ja fuolahit ahte pasieanttat ožžot eanet máhtu ja dagahit ahte pasieanttat eai dárbbaš vuolgit dárbbašmeahttun mátkkiide. Beaivedikšu, mii dagaha ahte pasieanttat eai dárbbaš čálihuvvot buohccivissui, galgá ovdánahttojuvvot ja beavttálmahttot.

Ovttasdoaibman

Pasieanta galgá nu guhkás go vejolaš vásihit oktilaš dearvvašvuođafálaldaga, beroškeahttá dikšondásis. Addin dihte pasieanttaide nu buori go vejolaš fálaldaga Finnmárkkus, fertet mii ovttasdoaibmat bures siskkáldasat. Dát guoská maiddá ovttasdoaibmamii gaskal somáhtalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja psykalaš dearvvašvuođasuddjema ja gárrendilledivššu bálvalusaid. Danne áigu Finnmárkku buohcciviessu ovddidit stuorát ovttadagaid gos iešguđetge bálvalusfálaldagat surggiin somatihkka, psykalaš dearvvašvuohta ja gárrendilledikšu oktiisajustuvvojit. Finnmárkku buohcciviessu galgá maiddá ovttasdoaibmat gielddaiguin ja Davvi-Norgga Universitehtabuohcciviesuin (UNN:in). Finnmárkku buohcciviesus leat konkrehta geatnegasvuođat iežaset ovttasdoaibmanšiehtadusain juohke gielddain fylkkas.

Doaimmaid juohkin

Doaimmaid juohkkin UNN:in sisttisdoallá lagas ovttasbarggu ja čielga rájáid mat muitalit guđemuš pasieanttaid UNN galgá čielggadit ja dikšut, ja guđemuš pasieanttat leat Finnmárkku buohcciviesu ovddasvástádus.

Buorre ovttasdoaibman ja doaimmaid juohkin siskkáldasat doaimmahagas sáhttá dagahit ahte seastá resurssaid ja addit oanehat vuordináiggiid. Muhttin fágasurggiin fertet vuoruhit daid fágabirrasiid mat jo leat gievrrat, ovdal go geahččalit ásahit ovtta lágan fálaldagaid buot min dikšobáikkiide dahje sirdit fálaldagaid.

Rekruteren ja dássedeapmi

Finnmárkku buohcciviesu mihttu lea ahte galgá leat dearvvašvuođabargiid vuosttašválljejupmi. Dat guokte báikkálaš buohcciviesu Hámmarfeasttas ja Girkonjárggas, Álttá lagasbuohcciviessu, Sámi dearvvašvuođasiida, SÁNAG ja guovllupsykiatriija guovddážat galget sáhttit leat guovddážat ohppui, dutkamii, fágaovddideapmái, gealbolasiheapmái ja gealbosirdimii gielddaide. Dát gáibida ahte láhčá bures ja ahte fágabirrasiin lea buorre oktavuohta.

Finnmárkku buohcciviessu galgá sáhttit dustet sihke medisiidnastudeanttaid, buohccidivššárstudeanttaid ja eará studeanttaid dearvvašvuođafágalaš oahpuin. Studeanttaid sáhttá rekruteret bargin ja sii leat mielde dagahit sihke fágaovddideami ja dutkama.

Goappašiid báikkálaš buohcciviesuin lea dehálaš rolla fáhkkabuhcciid gearggusvuođabálvalusas Finnmárkkus, ja dat eaktuda fáhkkabuhcciidkirurgalaš gearggusvuođa. Dát gearggusvuohta lea maiddá eaktun vai báikkálaš buohcciviesut sáhttet veahkehit kirurgaid spesialistaoahpahusas, juoga mii lea áibbas dárbbašlaš nagodit rekruteret kirurgaid buohcciviesuide.

Dutkan

Dutkan lea okta dain njealji váldodoaimmain spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Dutkan mii lea Finnmárkku buohcciviesus galgá leat mielde dagaheamen ođđahutkama, ovdáneami ja buoret dearvvašvuođabálvalusaid. Aktiivvalaš dutkanbiras movttiidahttá ja dagaha fágaovdáneami, mii fas sáhttá buktit rekrutterema ja dássitvuođa. Finnmárkku buohcciviessu galgá čalmmustahttit iežas našunála dásis dutkamis ja fágaovdánahttimis ovttasdoaibmamis, fáhkkabuhcciid medisiinnas, telemedisiinnas, dearvvašvuođabálvalusain sámi álbmogii ja árktalaš gelbbolašvuođas.

Vuoruhuvvon bálvalusfálaldagat

Guokte báikkálaš buohcciviesu
Finnmárkku buohcciviesus galget leat guokte báikkálaš buohcciviesu, Hámmarfeasttas ja Girkonjárggas, fáhkkabuhcciid doaimmain sihke sis-medisiinnas, kirurgiijas ja gynekologiijas, masa leat heivehuvvon rádiologalaš ovttadagat ja buorit service-doaimmat. Hámmarfeastta buohcciviesus galgá mánáidossodat ovddiduvvot vai heive boahtteáiggi dárbbuide.

Lávdaduvvon spesialistadearvvašvuođabálvalusat
Finnmárkku buohcciviessu áigut hukset seaŋgaovttadaga Áltái, mii nanne Oarje-Finnmárkku spesialistadearvvašvuođabálvalusa erenoamážit vuorrasat pasieanttaide geain leat kronalaš dávddat ja borasdávdabuhcciide. Poliklinihkalaš fálaldat, røntgenfálaldat ja beaivedikšu galgá maid nannejuvvot. Bálvalusat galget oktiisajustuvvot psykalaš dearvvašvuođasuddjemiin ja gárrendilledivššuin. Finnmárkku buohcciviessu áigu hukset Sámi dearvvašvuođasiidda Kárášjohkii nannen dihte fálaldaga sámi álbmogii, doppe galget leat sámegielat spesialisttat máŋgga fágasuorggis. SÁNAG galgá ain leat našunála gealboguovddáš.

Prehospitála bálvalusat (ambulánsa)
Finnmárkku buohcciviesu ambulánsafálaldat lea dehálaš fáktor oadjebasvuhtii. Sihkkarastin dihte álbmoga dárbbuid fáhkkamedisiinnalaš veahkkái ferte viidásat vuoruhit oahpu ja gealbolasiheami bálvalusas. Dát gáibida ahte ambulánsafálaldaga lávdaduvvon báikádeapmi heivehuvvo buoret boahtteáiggis.

Finnmárkku buohcciviessu áigu bargat dan ovdii vai doavttirfávtta organiseren joatkašuvvá, gos doavttirfávttas ja buohcciviesus leat oktasaš lanjat mat ovdánahttet buori oktiilakton bálvalusa dainna guvttiin oasálaččain.

Gearggusvuohta ja fáhkkabuhcciid doaimmat
Báikkálaš buohcciviesuid fáhkkabuhcciid doaibma ferte unnimusat mearkkašit ahte lea sis-medisiinnalaš, anestesiologálaš, riegádahttin ja oppalaškirurgalaš fáktagelbbolašvuohta ja ahte dárbbašlaš laboratoriija- ja rádiologalaš bálvalusat leat olámuttos. Finnmárkkus, gos lea guhki buohcciviesuide, fertejit goappašat báikkálaš buohcciviesus bisuhit ollislaš fálaldaga fáhkkabuhcciide. Vai beaivválaš gearggusvuohta lea gorálaččat seamma buorre boahtteáiggis go dál, de gáibiduvvo ahte báikkálaš buohcciviesuin lea rivttes gelbbolašvuohta ja doarvái stuorra fágabiras hálddašit fáhkka sisačálihemiid, mii fertet vuordit ahte dat lassánit dađi mielde go álbmogis šaddet eanet vuoras olbmot.

Buhcciidruovttut
Alit eallinahki gáibida eanet kapasiteahta ja gelbbolašvuođa geriatriijas, borasdávddas ja veajuiduhttimis. Fálaldagaid lávdadeapmi ja ovttasdoaibman lea dehálaš vai pasieanttaide šaddá geahpasat sihke dat mii guoská lagasvuhtii ruoktut ja oapmahaččaide, ja váivvádusat mátkkošteami oktavuođas. Buhcciidruovttut leat leamaš, ja ožžot dehálaš sajádaga pasieanttaid geavadii erenoamážit mii guoská boares ja hearkkes pasieanttaide, muhto maiddá borasdávdapasieanttaide. Finnmárkku buohcciviessu ferte leat ovdavázzin ja leat mielde dagaheamen ahte buhcciidruovttuidmodeallat ovdánit viidásat gealbolasiheami ja fágalaš fierpmádaga vuođul.

Huksenprošeavttat

Mii hukset Ođđa Girkonjárgga buohcciviesu, plánet Álttá lagasbuohcciviesu ja áigut duohtan dahkat Ođđa Hámmarfeastta buohcciviesu ja Sámi dearvvašvuođasiidda Kárášjohkii.

Ođđa Girkonjárgga buohcciviessu

Girkonjárgga buohcciviessu lea Nuorta-Finnmárkku ássiid báikkálaš buohcciviessu. Buohcciviesus leat fálaldagat čuovvovaš fágasurggiin: Fáhkkamedisiinnas, fáhkkakirurgiijas, ortopediijas, BNČ, čalbmi, sis-medisiinnas man vuollái gullet maiddá revmatologiija ja liiki, gynekologiija/riegádahttin, veajuiduhttin ja rávisolbmuidhabiliteren. Veajuiduhttima ja rávisolbmuidhabiliterema fálaldat gokčá olles fylkka. Buohcciviesus leat 48 seaŋgga ja 6 hoteallaseaŋgga.

Lea mearriduvvon stuoridit buohcciviesu nu ahte das leat 46 seaŋgga ja 8 hoteallaseaŋgga. Fáhkkabuhcciiddoaimmat ja dat fálaldagat mat gávdnot buohcciviesus dál galget joatkašuvvat. Oktiibuot galgá huksejuvvot sullii 20 000 m2 ođđa viessosadjái mii lea justa ovdalaš Girkonjárgga gávpotguovddáža. Visti galgá leat gárvvis 2017:s ja lea biddjon bušehttii ahte galgá máksit sullii 1,4 mrd. ruvnnu.

Buohcciviessu galgá sihkkarastit fálaldaga mii gokčá spesialista­dearvvašvuođa­bálvalusaid ovttas gielddadearvvašvuođabálvalusain, Hámmarfeastta buohcciviesuin ja UNN:in. Ođđa Girkonjárga buohcciviesu sturrodat lea heivehuvvon gozihit našunála ja guovlulaš dearvvašvuođa­politihkalaš gohččumiid, barents-ovttasbarggu ja gearggusvuođa, ja nannet dearvvašvuođadoaimma ja gielddadearvvašvuođa ovttasdoaibmama.

Ođđa Hámmarfeastta buohcciviessu

Hámmarfeastta buohcciviessu lea Oarje-Finnmárkku ássiid báikkálaš buohcciviessu. Buohcciviessu fállá fáhkkabuhcciid medisiinna, kirurgiija, ortopediija, sis-medisiinna, gynekologiija/riegádahttima, BNČ, čalbmi, pediatriija ja mánáidhabiliterema. Pediatriija ja mánáidhabiliteren gokčá olles fylkka. Riegádahttinossodat váldá vuostá risikoriegádahttimiid 32 vahkku rájes miehta fylkkas. Ortopedalaš ossodagas lea Finnmárkku ortopedalaš guovddáš ja das lea doaimmahaga ortopedalašdoaimma fágaovddasvástádus. Buohcciviesus leat 95 seaŋgga ja 14 hoteallaseaŋgga. Hámmarfeastta buohcciviessu doaibmá hui bures ja lea bures áimmahuššon, muhto ollu teknihkalaš rusttegat leat boarrásat ja daid berre lonuhit viđa jagi áigodaga siste.

Álttá lagasbuohcciviesu huksen, ja tendeansa ahte šaddá eanet dábálaš jándor- ja beaivedivššuin ja ahte gielddain dahkkojuvvo eanet dikšu, dagaha ahte lea unnit dárbu seaŋggaide boahtteáiggis. Go rievdadat otná doaimmas 2030:i de lea rehkenaston ahte šaddá dárbu 90 seŋgii. Ođđa Hámmarfeastta buohccivissui leat plánejuvvon 90 seaŋgga, 42 poliklinihkalaš lanja ja spesiála lanja ja 9 lanja govvadiagnostihkkii.
Dál eai leat buohcciviesus dárkunseaŋggat, muhto mii plánet dakkáriid ođđa buohccivissui. Dárkunsajiid ulbmil lea garvit dárbbašmeahttun sisačálihemiid ja oanidit veallánáiggi. Mii eaktudat ahte buohcciviesu fáhkkabuhcciid doaimmat joatkašuvvet ja ahte dat fálaldagat mat dál leat buohcciviesus ovdánahttojuvvojit viidásat. Lea rehkenaston ahte lea dárbu sullii 30 000 m2 ođđa vistái. Dása gullet maiddá lanjat ollesolbmuid psykiatriija poliklinihkkii (OPP) ja mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihkkii (MNP). Ođđa Hámmarfeastta buohcciviessu lea 2020 investerenplánas. Rehkenastimat dássážii čájehit ahte lea vejolaš divodit ja stuoridit buohcciviesu dálá viessosadjái.

Álttá lagasbuohcciviessu

Davvi Dearvvašvuođa stivra mearridii 2014 geassemánu hukset spesialistadearvvašvuođabálvalusa Áltái, gos galgá leat vejolaš lasihit poliklinihkalaš konsultašuvnnaid sullii 80 % go buohtastahttá otná dásiin, bisuhit dási medisiinnalaš beaivedivššus ja vejolašvuohta lasihit beaivekirurgalaš čuohpademiid logu 115 % 2020 vuostá. Viidásat mearriduvvui lasihit buhcciidruovttu sajiid 20 seŋgii, mas 14 seaŋgga galget leat várrejuvvon spesialistadearvvašvuođabálvalussii ja 6 seaŋgga galget gullat gielddaide. Galgá installerejuvvot MR-mašiidna ja ultrajietnaiskkadeamit galget lasihuvvot. 2016:s galgá árvvoštallojuvvot galgá go CT installerejuvvot.

Evttohuvvon doaibmalasiheapmi Áltái galgá boahtit das ahte pasieanttat geat dál ožžot divššu UNN:s, priváhtadikšobáikkiin mainna leat šiehtadusat ja pasieanttat geat ožžot divššu Hámmarfeasttas galget váldot ruoktut. Dat oassi mii galgá boahtit Hámmarfeastta buohcciviesus vástida sullii 8 % buohcciviesu dálá doaimmas.

Oktiibuot galgá huksejuvvot ja divoduvvot sullii 5 000 m2 Álttá lagasbuohcciviesu prošeavttas. Álttá lagasbuohcciviesu sturrodat galgá heivehuvvot áimmahuššat ahte Álttá/Oarje-Finnmárkku ássiid spesialistadearvvašvuođabálvalusat lávdaduvvojit vel eanet. Fálaldat galgá maid gozihit ovttasdoaibmanreforpma áigumušaid lagas ovttasbargguin gielddaiguin mat leat lahkosis ja dasa lassin guovlulaš dearvvašvuođa­politihkalaš láidestusaid oažžut spesialista­dearvvašvuođa­bálvalusaid doppe gos orru.

Sámi dearvvašvuođasiida

Sámi dearvvašvuođasiidda čielggadus dahkkui 2013:s oassin oktasaš barggus Finnmárkku buohcciviesu bálvalusfálaldagaid ođđasisorganiseremis. Čielggadusa mihttomearri lea leamaš sihkkarastit ahte sámi álbmot oažžu ovttaárvosaš ja olámuttos spesialistadearvvašvuođabálvalusaid main lea buorre kvaliteahtta, ja mat leat heivehuvvon pasieanttaid dárbbuide. Viidásat lea našunála perspektiiva ja eamiálbmot perspektiiva leamaš guovddážis. Máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuođain dan fágalaš gelbbolašvuođa lassin, boahtá Sámi Dearvvašvuođasiida buorrin buot ássiide, beroškeahttá etnalaš duogážis.

Doaimmahaga doaibma Kárášjogas čoahkkana nu ahte sáhttá geahččat oktavuođaid somatihkas, psykalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendili divššus.

Mii áigut ásahit johtti geriatriijalaš joavkku man sturrodat heivehuvvo pasieantavuođu mielde Sámi dearvvašvuođasiidii. Mii eat ásat seaŋgasajiid Kárášjoga dearvvašvuođaguovddážii, muhto láhčit guokte lanja gos pasieanttat geat galget čielggaduvvot ja oažžut diagnosa besset ijastallat.

Min áigumuš lea johtit guoskevaš sámi gielddaide gos mii ovttasbargat lahka gieldda doaktáriiguin. Julev- ja lullisámi guovlluin galgá vuogádat pasieantaustibiiguin geain lea lullisámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta sáhttit dagahit erenoamáš liige resurssa.

Mii áigut láhčit dutkamii maiddá somatihkas Sámi dearvvašvuođasiiddas.

Loga olles Finnmárkku buohcciviesu strategalaš ovddidanplána (dárogillii)