KRONIHKKA:

Njoammunleavvan pandemiija áiggis

​Infekšuvdnaepidemiijalaš terminologiijas definerejuvvo njoammunleavvan ná: “Jus servodagas/guovllus leat njoammudávdda dáhpáhusat mat logu dáfus leat eambbo go lea vuorddehahtti”.

N - lohku

Ođđasit buvttadanlohku, dahje njoammunlohku, N lea doaba maid eatnasat dál dovdet, ja dat muitala man ollu earát, go son geasa lea njommon, gaskamearalaččat fievrridit njoammuma earáide.

Doaba geavahuvvo dallego lassáneapmi njoammudávddas čuohcá geográfalaš ráddjejuvvon guovlluide, pandemiija doaba fas geavahuvvo dallego njoammudávda leavvá máŋgga riikkas dahje olles máilmmis. 

Gos ledjet don njukčamánu 12.beaivvi?

Easka njukčamánus, go máŋga duháha norgalačča máhcce fas ruoktot čuoiganluomus Álppain, stulččihii Norgii duođai vuosttaš bárru pandemiijas. "Gos ledjet don njukčamánu 12.beaivvi 2020:s go riika giddejuvvui" lea juoga maid mii boahtit jearrat máŋga jagi dás ovddas guvlui, ja vaikko eat soaitán juste TV - šearpma dahje neahttaaviissa ovddabealde, de čielggai ovttatmanu buohkaide ahte mii ija badjel leimmet gártan eahpedábálaš dilálašvuhtii.

Ođđasit buvttadanlohku Norggas ovdal njukčamánu 12.beaivvi 2020:s lei sullii 2,7, muhto dat viiddis doaimmat mat biddjojedje johtui dolvo ođđasiidbuvttadanlogu vulos sullii 0,6 lohkui. Muđui dán giđa ja geasi lei jaskes áigodat, gos erenoamážit Davvi- Norggas lei unnán njoammun.  Suoidnemánus álggii Norga lahkonit N=1, davvin mis lei guhkitáiggi jaskes áigi hui unnán njoammumiin.

Golggotmánu loahpas lahkonii Norga N mii lei 1,4 ja mii gávnnaheimmet ahte bárru nummar 2 pandemiijas lei čuohcan midjiide.

Njeallje fáktora

Leat njeallje fáktora mat váikkuhit ođđasitbuvttadan lehttui. Vuosttaš lea oktavuođaid oassi mii dagaha njoammumiid. Das lea mearkkašupmi man lagas olmmoš oktavuohta lea, ja leago nagodan botket njoammunráiddu buriin giehtabuhtisvuođain, giehtagávva gossamiin, buhtistemiin ja desinfekšuvnnain.

Nubbi ášši fas lea oktavuođaid lohku njoammuma áigodagas. Jus lea ožžon njoammundávdda, de lea nu ahte jus servvoštallá moaddásiin dahje ii ovttainge, de njoammudahttá unnit olbmuid dahje ii ovttage.

Goalmmát fáktor lea njoammunfievrrideami áigodaga bistin. Mii diehtit dál ahte jus lea njommon covid-19, de sáhttá sullii logi beaivvi fievrridit njoammuma viidáset, ja gaskaboddosaččat eai leat mis dálkasat dahje eará mii sáhttá váikkuhit njoammunfievrrideami áigodaga bistimii.

Njealját ja maŋemus mearrideaddji fáktor lea álbmoga immunitehta oassi. Mii diehtit dál ahte olbmot geat leat buohcan dávddain ožžot gaskaboddosaš (?) immunitehta, ja ahte beaktilis boahku maiddai lea mielde lasiheame álbmoga immunitehta.

STU - AMA.PNG

Min nákca ráddjet njoammunleavvama mearrida oažžutgo mii báikkálaš njoammuleavvamiid, ja man stuorrát dat šaddet

Anne Mette Asfeldt ja Siri Tau Ursin

Čuovo rávvagiid

Mii sáhttit, dassážii, dušše váikkuhit dan guokte vuosttaš fáktorii dán listtus. Dan dihte lea dehálaš ahte, vaikko dovdá iežas dearvašiin, čuovvut dearvvašvuođaeiseválddiid rávvagiid ja doalahit áigodaga sirremis jus lea ožžon covid- njoammuma. "Min nákca ráddjet njoammunleavvama mearrida oažžutgo mii báikkálaš njoammuleavvamiid, ja man stuorrát dat šaddet".

Go servodagas lassána njoammun, de mielddisbuktá dat stuorit dahje smávit báikkálaš njoammumiid. Leat guhkkin eret buohkat geat buohccájit duođalaččat covid- 19:in. Njoammunleavvamis lea gáibidahtti oažžut bajilgova olbmuin geain lea dávda ja eai buohccá, juste dan dihtego sis eai leat dávdamearkkat. Álbmotiskkademiin mas lea mihtidan antiávdnasiid mat leat ovdánan maŋŋel infekšuvnna, čájehit ahte fuobmájit dušše beali covid- 19 - dáhpáhusain.

Dasa lassin sáhttet sii geat buohccájit njoammudahttit moadde beaivvi ovdal dávdda dávdamearkkat čuožžilit. Dat váddudahttá hehttet ahte njoammuduvvon olbmot geain eai leat dávdamearkkat fievrridit njoammuma earáide.

Hámmárfeastta njoammunleavvan

Hámmárfeastta buohcciviesus lei golggotmánu/skábmamánu 2020:s duođalaš covid - 19 njoammunleavvan. Dat definerejuvvo njoammunleavvamiin go ledje arvat eambbo dáhpáhusat go dan maid dábálaččat sáhtii vuordit.

Mis lea vuođuštuvvon várohus movt virus bođii buohccivissui, ja dađistaga oaččuimet buori ipmárdusa manne dat njoamui. Guhkes áigodat njoammuma haga min fátmmastanguovllus lei láivudan fokusa dasa movt unnidit njoammuma oasi ja  oktavuođaid logu mat njoammudahttet earáid.   Lihkus ledje beaktilat dat doaimmat mat biddjojedje johtui, ja mis lea erenoamáš fokus unnidit lagasoktavuođaid mat dagahit njoammumiid.

Ii leat vejolaš bidjat áibbas dárkilis linjjá dasa goas báikkálaš njoammunleavvan nohka dakkár áiggis go lea pandemiija ja lassáneaddji njoammun. Maŋŋel golggotmánu 19.beaivvi eat leat sáhttán identifiseret ossodagaid dahje guovlluid buohcciviesus gosa virus lea leavvan eambbogo ovtta lađđasii.

Mii leat goitge oaidnán geaži njoammunleavvamis gos ovttaskasdáhpáhusat leat njoammudahttán earáid juogo buohcciviesus dahje olggobealde buohcciviesu. Dat lea maiddai oahpes ášši eará buohcciviesuin ja báikkálašservodagain gos leat leamaš báikkálaš njoammunleavvamat. Vaikko mii árvvoštallat ahte njoammunleavvan lea nohkan, de ii mearkkaš dat ahte mii galgat heaitit fokuseret daid doaimmaid mat bissehedje njoammunleavvama, go leat juste dat seamma doaimmat mat galget hehttet ođđa njoammunleavvamiid.

Nubbi bárru - bárru dahje tsunámi?

Dál lea mii nuppi bárus pandemiijas, juoga maid mii sávvat šaddat vuollegis bárrun ovdaliigo tsunámi. Jus buot olbmot olles máilmmis čužžot áibbas jaska unnimusat guovtti mehtera gaskkain seamma sajis 14 beaivvi, de dat prinsihpas dagahivčče ahte pandemiija nohká. Dat ii leat realisttalaš, nu ahte de fertet nagodit buori čájehit njoammunsuodjaleami ja korona- jierpmi sihke buohcciviesus ja buohcciviesu olggobealde. Finnmárkku buohcciviesus lea mis dál liigefokusa dasa ahte sáhttit jođánit gieđahallat daid njoammundáhpáhusaid maid mii diehtit bohtet, vai njoammunleavvan šaddá unnimus lági mielde. 

Referánssat

https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/interactive-timeline#