Sámi klinihka almmolaš rahpan

Sámi pasieanttain šaddá mearkabeaivi ođđajagimánu 28. beaivvi, dalle lea almmolaš rahpan Sámi klinihkas. Ođđa dearvvašvuođabálvalusat fuomášuhttet sámi giela ja kultuvrra.  

 

-Klinihkka fállá spesialistabálvalusaid somatihkas, psykiatriijas ja sorjjasvuođas. Dasa lasiin lea klinihkas erenoamášmáhttu sámi gielas ja kultuvrras. Eará davviriikkain ii gávdno dákkár fáladat, danne lea klinihka erenoamáš sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat, dadjá klinihkkahoavda Amund Peder Teigmo.

 

Olahan mihttu

Golggotmánus álggii klinihkkahoavda, seamma mánu fárrejedje bargit ođđa vistái. Lea fiinna iskkadanlanjat gos pasieantat bohtet loaktit

Almmolaš rahpan čalmmustahttá ahte prošeakta mii álggii 2016:s lea dál loahpahuvvon. Sámi pasieanttat dárbbašit buori spesialistadearvvašvuođabálvalusaid, ja dán vuođul álggii prošeakta. Finnmárkku buohcciviesu stivra mearridii álggahit Sámi klinihka, klinihkkii galggai somatihkka ja psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja sorjjasvuohta ovttaiduvvot.

Eva Håheim Pedersen

 -Sámi klinihkka lea dehálaš. Klinihkka lokte dearvvašvuođalágádusa diđolašvuođa mii lea čadnon sámi álbmoga spesialistadearvvašvuođabálvalusaide, muitala Finnmárkku buohcciviesu direktevra Eva Håheim Pedersen.

 

Rámiin mii fállat klinihka mas lea somatihkka ja psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja sorjjasvuohta ovtta klinihkas. Dát lea vuosttaš klinihkka mii ovttaidahttá dáid fálaldagaid. Amund Peder Teigmo

 

Ođđa vuohki

Klinihkkahoavda ja eará Finnmárkku buohcciviesu bargit illudit almmolaš rahpamii. Dát bálvalus ii leat seammalágan go eará bálvalusat, dás lea geavahuvvon ođđa jurddašanvuohki.

Sámi klinihkas Kárášjogas lea sullii 2.000 m² ođđa visti, ovddežis lei jo sullii 3.000 m². Ođđa visti lea Rávdojogas, sullii guokte kilomehtera Kárášjoga márkanis Guovdageainnu guvlui. SÁNAG:s lea adreassa márkanis, namalassii Stuorraluohkká. 87 miljovnna kruvnna lea geavahuvvon huksenprošektii mii dál lea geargan.  

Sámi klinihkka lea ásahuvvon Kárášjohkii, muhto dasa lassin lea SÁNAG:s kantuvrrat čuovvovaš báikkiin: Áhkánjárggas, Divttasvuonas, Snåases, Plassjes ja Oslos. Ja dát lea ovttaidahtton ovtta klinihkkii.

 

Klinihkkahoavda muitala ahte dát lea ođđa jurddašanvuohki.

Ovttadássásaš bálvalusaid

Amund Peder muitala ahte fágaolbmot sámis gárgedit Sámi klinihka erenoamážit sámi pasieanttaide, muhto maiddái Norgga dearvvašvuođalágádussii ja riikkaidgaskasaččat. Sámi klinihka gárgedeapmi lea maid erenoamáš álgoálbmotoktavuođas miehtá máilmmi. Mis lea jo bargošiehtadus Suomain ja Ruoŧain, šiehtadus guoská psykiatriija ja sorjjasvuođa dikšui ja máhttogaskkusteapmái. Mii leat maid geriatriijas fierpmádaga huksemin riikarájáid rastá.

 Son lea vuosttaš klinihkkahoavda, ja son muitala ahte sii vuosttažettiin áigut sihkkarastit ahte sámi pasieanttat besset hállat eatnigiela go bohtet doaktára lusa. Mii leat ožžon ovddasvástádusa buot Davvi Norgga dulkonbálvalusaide. Mii galgat háhkat dárogielat doaktáriidda dulkka, nu ahte áddejit maid sámegielat pasieantta dadjá.  

 -Klinihka višuvdna lea gárgedit ja sihkkarastit sápmelaččaide ovttadássásaš spesialistadearvvašvuođafálaldaga somatihkas, psyhkalaš dearvvašvuođas- ja sorjjasvuođas. Dat mearkkaša ahte dohkkehuvvot nu mo don leat, ja it dárbbaš leahkit earáláganin, muitala Teigmo.

 

Ofelaš

Sámi klinihkas lea geavaheaddji guovddážis, min iežamet ofelaš galgá bearráigeahččat pasieantta dearvvašvuođabálvalusa. Mii galgat gokčat pasieanttaid dárbbuid, danne lea mis pasieanta guovddážis. Mii fállat dearvvašvuođabálvalusaid dárbbuid mielde, sihke sámegillii ja dárogillii. Mis lea alla dássi min fálaldagain, dainna go mis lea máhttu sámi giela ja kultuvra birra.

 -Mo pasieanttat fuomášit Sámi klinihka?

 -Pasieanttat bohtet vávjit ahte dál lea okta klinihkka ja okta uksa dearvvašvuođabálvalussii. Mii leat sihkkarastán ahte spesialistadearvvašvuođabálvalusat leat olámuttus, ja dat lea hui dehálaš. Pasieanttat ožžot eambbo fálaldagaid: Sii ožžot oahppama ja hálddašeami guovddáža, šaddet eambbo fálaldagat sihke mánáide ja vuoras olbmuide.

 

Rabas beaivi

Almmolaš rahpan Sámi klinihkas lea maŋŋebárgga 28.01, iđđes lea sárdnit ja kultuvrralaš guoimmuheapmi. Dan maŋŋá galgá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie ja direktevra Eva Håheim Pedersen čatnat báttiid oktii, dát galgá čalmmustahttit rahpama.

Rahpan Sámi klinihkas lea juhkkojuvvon golmma oassái: Almmolaš rahpan, okta oassi bargiide ja okta oassi pasieanttaide ja oapmahaččaide. Pasieanttat, oapmahaččat ja earát ožžot boahtit rabas beaivái gaskavahkku 29.01.20. Min ofelaš doallá sárdni ja bargit guoimmuhit. Min klinihkas lea máŋga taleanttat. 

PROGRAM:


LENKER: