Kronihkka

Sihke pasieanttat ja bargit vásihit rievdadusaid

Hámmárfeastta buohcciviessu

​Duorastaga, golggotmánu 15.b. Čielggai ahte guokte Hámmárfeastta buohcciviesu bargái lea njommon covid-19. Beaivvi mielde mii mieđiheimmet ahte njoammunviidodat boahtá lassánit, ja ollu min bargiin fertejedje mannat erremii. Hámmárfeastta buohcciviessu manai rukses gearggusvuhtii, ja maiddái Finnmárkku buohcciviesu bajidii gearggusvuođadási ja bijai johtui kriisajođiheami. Guvllolaš dearvvašvuođadoaimmahahkii dieđihuvvui, ja mii dieđiheimmet mii dárbbašit liige bargoveaga.

Lagas ovttasbargu

Juo seamma beaivvi mii ipmirdeimmet mis lea dahkamuš vejolaš stuora njoammunleavvamiin, ja Hámmárfeastta buohcciviesus geahpiduvvojedje doaimmat. 43 vahkus mis leat ain máŋga njoammuduvvon bargi, ja mii oaččuimet maid njoammuma pasieanttain geat ledje sisačálihuvvon min buohccivissui. Suohkanis leat hui buorit vuogádagat njoammunguorramii, maid mii fertiimet mieđihit mis eai lean go leavvan lei ná viiddis. Oanebottas ásahuvvui hui buorre ja konstruktiivvalaš ovttasbargu suohkana njoammunguorrama joavkkuin. Ovttasbargomálle suohkaniin lea ožžon hui buriid ruovttoluottadieđuid, ja min ipmárdus lea ahte dat lea váldome geavahussii eanet báikkiin riikkas. Min luhtte mii lea váldime atnui sullasaš šiehtadusaid gaskal buot min klinihkaid ja guoskevaš verddesuohkaniid.

Siri Tau Ursin

Siri Tau Ursin


Mii oaččuimet maid veahki Álbmotdearvvašvuođa joavkkus, go lei dehálaš sihke njoammunguorrama dáfus, muhto maiddái dainna áigumušain oažžut cealkámušaid árvvoštallat movt dát njoammundilálašvuohta lei čuožžilan ja ovdánan, ja makkár doaimmaid dárbbaša vai hehtte viidáset ovdáneami ja sihkkarastá ahte eat boađe sullasaš dillái fas. Mii testiimet ollugiid, ja dađi mielde go mii diehtit, de lea áibbas vuosttaš geardde ahte buohkat buohcciviesus covid-19 testejuvvojit. Ja mii eat testen dušše oktii. 



Dađistaga čielggai ahte fertiimet geahpidit doaimma unnimusmearri dássái vai sihkkarastit ahte fáhkkestaga eat šatta dillái mas leat nu návccaheamet ahte šaddat giddet olles buohcciviesu. Danin, maŋŋel go ságastalaimet ja ráđđádalaimet Davvi Dearvvašvuođain, Álbmotdearvvašvuođainstituhtain ja Dearvvašvuođadirektoráhtain, mearriduvvui ahte Hámmárfeastta buohcciviessu galgá heaittihit buot doaimmat, earret go ráddjejuvvon heahte-fálaldaga, riegádahttinfálaldaga muhtun nissoniidda, ja muhtun soames elektiiva fálaldagaid nugo dialysapasieanttaid. Dát biddjui johtui bearjadaga, golggotmánu 23.b., ja dalle jurddašuvvon lei juo galgat bistit gitta mánnodaga, skábmamánu 9.b. rádjái, dieđusge jotkkolaš árvvoštallamiin.


Hirpmáhuhtti árjabidjan

Buohcciviessu ii leat obage leamaš giddejuvvon, muhto ollugiid mielas gal orro leamaš nu. Finnmárkku buohcciviesus mii ipmirdit bures ahte geahpiduvvon doaibma Hámmárfeastta buohcciviesus sáhttá dagahan sihke vuorrádusa ja fuolastumi, ja ollugat leat gal dovdan vuorjašumi go guoská dasa mii viidáset boahtá dáhpáhuvvat. Lihkus fuolahii Davvi Dearvvašvuohta jođánit oažžut sadjái liige girdiresurssaid vai mii sáhttit sihkkarastit ahte pasieanttat Oarje-Finnmárkkus, geat eai šat sáhttán oažžut divššu Hámmárfeasttas, ožžo buori ja nanu fievrredanvejolašvuođa. Dasa lassin oaččuimet veahki dearvvašvuođabargiin eará doaimmahagain sihke min guovllus, ja muđui reastta Norggas nai. Dáid liigeresurssaid vehkiin, ja maiddái min čeahpes fágaolbmuid vehkiin mii huksiimet viiddiduvvon poliklinihkalaš fálaldaga sihke Álttás ja dađistaga nai Kárášjogas. Álttás lasiheimmet seaŋgasajiid 14 rájes 20 rádjái. Árjabidjan mii lea dahkkon Kárášjogas, ja earenoamážit Álttás, gos measta leat duppalasttán poliklinihkalaš fálaldaga, lea leamaš máđoheapme, ja lea duođai juoga mainna mii Finnmárkku buohcciviesus leat rápmásat.

Girkonjárgga buohcciviessu lea dán áigodagas leamaš vuosttašválgan buot fáhkkasisačálihemiide olles Finnmárkkus. Ja Girkonjárga lea duođas doaimmahan. Árjjalašvuođa maid doppe leat čájehan váldit vuostá liige pasieantalogu Oarje-Finnmárkkus lea hirpmáhuhtti. Dás lea maiddái min prehospitála klinihkka addán buoremus dási bálvalusaid, pasieanttaid leat fievrredan geaidnoráiggiid, mearas ja áimmus, ruossut rássut min stuora guovllus buot buoremus vuogi mielde.

Maŋemus vahkut leat leamaš gáibideaddji, muhto sii máŋgga ládje čájehit ahte dearvvašvuođabálvalusaid addin lea joavkospeallu mas buohkat joavkkus leat váldoolbmot. Buhtisteaddjit, teknihkkárat, rádjobargit, gievkkanbargit, buohkat leat bargan mii dárbbašuvvo beassat dáid vahkuid čađa, man gal sáhttá dadjat leat spiehkastatdilliin.

Árvvoštallan, oahppat, hárjehallan ja testen

Mis eai leat leamaš nu ollu pasieanttat Hámmárfeasttas maŋemus vahkuid, muhto liikká leat leamaš ollu doaimmat buohcciviesus. Dan áiggi mii leat atnán bures, mii leat čađahan njoammuneastadanvuoruid, mii leat árvvoštallan, hárjehallan ja testen, ođđasit bierggastan lanjaid ja fárredallan. Buot dán leat bargan vai leat buoremusat ráhkkanan bidjat doaimma johtui fas buohcciviesus, njozet muhto sihkkarit. ÁDI raporta, ja min čeahpes hygienabuohccedivššáriid raporttat, čájehedje midjiide čielgasit gokko mii leat čeahpit, muhto dan nai gokko mii čielgasit eat lean bargan maid livččiimet galgan dahkat. Váldosáhka lei doallat gaskka. Mii eat leat leamaš doarvái čeahpit doallat gaskka nubbi nubbái čoahkkinlanjain, boddolanjain, kontuvrrain ja eará oktasaš areálain. Nu mis diehttelasat ii sáhte leat. Mis leat buorit bargovuogit, ja mii leat čeahpit njoammuneastadeamis, go guoská gieđaid spriitet ja bassat, buhtisteapmái ja njoammuneastadanrusttegiidda. Masa eat leat leamaš čeahpit lea doallat doarvái gaskka. Oassesivvan dasa lea ahte buohcciviessu lea boaris iige leat heivehuvvon dasa ahte nu ollugat sáhttet searvat čoahkkimiidda, fitnamiidda ja sullasaččaide, muhto eat visot sáhte čilget dainna. Mii fertet maid dovddastit, dađibahábut seamma ládje go ollu earát servodagas, ahte mii leat fas máhccan ruovttoluotta min dábiide mat ledje ovdal pandemiija, ja leat beare ollugat čoahkkanan muhtun lanjaide. Mun oažžut álelassii jearaldagaid eai go dearvvašvuođabargit galggaše buoret diehtit. Dasa áiggun dadjat juo, mii diehtit buorebut, muhto mii leat dušše nai olbmot. Go njoammundeaddu lea leamaš vuollin guhkit áigge, de lea beaivválaš doaibma, čoahkkinkultuvra ja ovttasdoaibman fágaolbmuid gaskkas gulul fas normaliserejuvvon. Dát diehttelasat ii livčče galgan dáhpáhuvvat, ja das mii leat oahppan.

Bures ráhkkanan

Mánnodaga, skábmamánu 9.b.rájes mii fas veahážiid mielde doaimma bidjat johtui Hámmárfeastta buohcciviesus. Seammás rievdaduvvo doaibma Girkonjárggas nu ahte mii fas sáhttit rahpat fas veaháš elektiiva doaimma. Lassánan doaibma Álttás ja Kárášjogas bisuhuvvo veaháš áiggi vel, muhto dađistaga unnu veaháš boahttevaš vahkuid. Sihke pasieanttat ja bargit vásihit rievdadusaid. Njoammuneastadeapmái lea ollu fokusa, ja nu galgá ja ferte leat áiggis mii boahtá. Olles Finnmárkku buohcciviessu galgá leat oadjebas báiki, sihke pasieanttaide ja bargiide. Mis ii leat obage áigumuš ahte galgat nagodit doalahit buot covid-njoammuma eret min buohcciviesuin, dasa gal lea njoammundeaddu servodagas beare stuoris ja mii galgat gergosat váldit vuostá pasieanttaid min klinihkain geain váruhuvvo ja lea duođaštuvvon leat covid-dávda. Mii leat gergosat dasa ahte sáhttet boahtit ođđa njoammundilálašvuođat, muhto mis lea áibbas čielga áigumuš ahte vásáhusaiguin maid leat dahkan, ja doaimmaiguin maid leat bidjan johtui maŋŋel njoammunleavvama Hámmárfeastta buohcciviesus, lea dagahan ahte mii leat hui bures ráhkkanan hehttet ahte njoammun leavvá min klinihkain.

Loahpas buvttán smávvá ávžžuhusa buohkaide. Min eiseválddit deattuhit mii fertet geahpidit njoammuma servodagas vai garvit boahtit dakkár dillái ahte dat goarida min dearvvašvuođabálvalusaid. Mu rohkos buohkaide lea ahte juohkehaš mis dahká maid galgá vai čuovvut daid rávvagiid ja njuolggadusaid maid min eiseválddit buktet. Nu ahte vuhtiiváldde korona, spriite dahje basa gieđaid, biso ruovttus jus leat buohcci, ja buot deháleamos, doala gaskka.