Abortadutki máilmmidásis

Sáhttá addit nissoniidda miehtá máilmmi oadjebasat abortadivššu. Ahte norgga dutki almmuha artihkkala ovtta máilmmi eanemus árvofámolaš fágaáigečállagii medisiinnas, The Lancet:ii, ii leat juoga mii dáhpáhuvvá juohke beaivvi.

Kevin Sunde Oppegaard iežas bargoustibiiguin Finnmárkku buohcciviesus Hámmarfeasttas

​Gávdnojit guokte vuogi mo bissehit áhpehisvuođa: kirurgalaš ja dálkkaslaš (nu gohčoduvvon "abortatableahtta") vuohki. Dálkkaslaš aborta lea dábáleamos abortavuohki, muhto maiddá dalle lea dábálaš fitnat buohcciviesus iskkadeamis. Varas artihkal The Lancet:s čájeha ahte ii leat dárbu fitnat buohcciviesus maŋŋágo lea váldán dálkkaslaš abortta. Dat váikkuha nissoniidda miehtá máilmmi, erenoamážit sidjiide geain lea guhkes gaska buohccivissui.

Maiddá doaimmahuslaš máinnašeapmi

Finnmárkku buohcciviesu gynekologa Kevin Sunde Oppegaard, guhte lea bargan ja dutkan Hámmarfeastta buohcciviesus máŋggaid jagiid, lea jođihan riikkaidgaskasaš dutkama ovttas bargoustibiiguin Ullevål sykehus:s, Karolinska Sjukhuset:s Stockholmmas, Helsingfors universitetssykehus:s ja ovtta klinihkas Wienis. Dutkan lea áiddo almmuhuvvon ovtta dain medisiinnalaš áigečállagiin máilmmis mii lea eanemus árvvus adnojuvvon, The Lancet:s.

Jurdda

Lei Finnmárku, gos leat guhkes gaskkat ja gos heajos dálkkit dagahit erenoamáš gáibádusaid prosedyraide, mii lei dutkanjurdaga vuolggasadji.

– Mii háliidat ahte nissoniin Finnmárkkus galgá leat seamma oadjebas ja soddjilis fálaldat mii guoská áhpehisvuođa bisseheapmái, go ovdamearkka dihte nissoniin Oslos ja Stockholmmas. Mii smiehttat maiddá daid nissoniid birra geat orrot resursavánis riikkain máilmmis, gos lea ráddjejuvvon beassan dearvvašvuođabálvalussii. Vaikke eai lean nissonat Finnmárkkus guđet serve dutkamii, de duođaštuvvo ahte dat man mii dahkat Hámmarfeasttas oažžu internašunála fuomášumi, dadjá Oppegaard.

Lea stuorra beroštupmi dutkamii: Riegádahttinveahki ja nissondávddaid máilmmikongreassa lea bovden Dr. Oppegaard Vancouverii Kanadai boahtte jagi, doallan dihte logaldallama dan barggu birra man mii dahkat.

– Earret mu mielbargiid háliidan giitit Finnmárkku buohcciviesu ja Klinihkka Hámmarfeastta go sii vuoruhit dutkama ja dahket vejolažžan čađahit dákkár dutkamiid. Buohcciviesu dutkanstivra lea leamaš dehálaš ovttasbargoguoibmi ja mu bargoustibat gynekologalaš ossodagas leat dorjon mu. Ovttas leat mii ollen mollii ja máilbmi muđui sáhttá oahppat juoga mis. Ahte Finnmárkku buohcciviesus dál lea dutkan almmuhuvvon ná stuorra ja mearkkašahtti áigečállagis go The Lancet:s, lea dušše liige buorre, dadjá Oppegaard.

– Eat čohkket vuoiŋŋastit

Oppegaardas leat loahpas moadde jurdaga boahtteáiggi dáfus.

– Dát ii mearkkaš ahte mii dál sáhttit čohkkedit vuoiŋŋastit. Finnmárku lea badjin abortastatistihkain. Seksuálalaččat njoammu dávddaid gávdnoštumit leat maiddá alimusas riikkas. Dása lea čoavddasátni eastadeapmi. Lea dehálaš servodatdoaibma eastadit eahpesávahahtti áhpehisvuođaid. Dearvvašvuođaeiseválddit háliidit ahte mii galgat vuoruhit dán suorggi dás ovddas. Dá ii leat dušše nissonášši, dát guoská midjiide buohkaide, loahpaha son.