​Dán čavčča almmuhii Jon Rønning iešbiografiija gos muitala rahpasit iežas buriid ja heajus vásáhusaid birra valáštallanáigge ja maŋŋil dan. Biografiijas muitala maid mo SÁNAG veahkkefálaldat gártái gáddjojupmi. Mii leat dan oktavuođas suinna háleštan.

Máŋgalot jagi lei valáštallan dat eallin maid olympiameašttir Jon Rønningen dovddai buoremusat. Maŋŋil go loahpahii valáštallan karrieara njágai guorosvuođadovdu badjelassi ja maŋážassii stivrii dat su eallima.
 - Guorosvuođadovdu njágai veahážiid mielde. Ožžon balludovddu ja lossamiela. Álgen dasto dálkkodit iežan gárra dálkasiiguin ja loahpan darvánin gárrenmirkkuide, nu muitala Jon Rønningen.  

Bondevik rabai čalmmiid

Maŋŋil go Rønningen loahpahii karrieara die 1990-logus, de ledje birrasii logi garra ja lossa jagit. Rønningen muitala ahte isoleregođii iežas ja iige lean šat vejolaš doallat albma oktavuođa mánáiguin ja bearrašiin. Son muitala áiggi birra gos dálkkodii iežas garra dálkasiiguin ja guktii lea geahččalan soardit iežas.
Dien áigge ii diehtán Rønningen olus maidege psyhkalaš dearvvašvuođa birra ja maid dát mearkkašii. Easka dalle go Kjell Magne Bondevik rahpasit muitalii iežas psyhkalaš hástalusaid birra fuobmái ahte sus orrojit seammalágan hástalusat.
- Mun áddejin ja dovden daid seamma dovdduid ja jurdagiid maid Bondevik muitalii. Dalle fuobmájin ahte dárbbašan veahki, muitala Rønningen.

Ollislaš dikšu SÁNAG:s

Rønningen čađahii gárredilledivššuid ja muitala ahte ii lihkostuvvan. Son orui dien áigge Oslos ja ozai ge veahki iešguđetge gárrendilledikšo ja psykiatriijabálvalusaiguin. Váikko son oaččui doppe veahki de ii orron Rønningen iežas mielas oažžumin dan rivttes veahki. Son lei iežas mielas ain buozas. Maŋŋil go geahččalii soardit iežas ja čálihuvvoui buohcciviesus, de lihkká ii ožžon eanet veahki dahje čuovvoleami. Báhcen vuot okto, muitala son. Dasto fárre Rønningen Donjevutnii Finnmárkui 2010. Doppe son oažžu veahki psykiatriijas, SÁNAG bokte Leavnnjas.

- Easka dalle go fárrejin davás de dovden ahte ožžon rivttes veahki. SÁNAG fálai ollislaš divššu mii munnje lei buorre, muitala Rønningen.

SÁNAG:s oaččui son ollislaš divššu mas gehččet ja dikšot olbmo ollislaččat. Rønningen oaččui divššu mas válde vuhtii sihke daid psyhkalaš váttuid ja gárrendilleváttuid. 2012 oažžu ge diagnosa; lossamiella mii sáhttá ain boahtit ruovttoluotta.

-Lea buorre go lean ožžon diagnosa, muitala Rønningen. Mus leat ain lossa beaivvit, muhto go lea diagnosa de dieđan makkár reaidduid sáhtán geavahit gieđahallat dan. Sáhttá ovdamearkka dihte ávki háleštit soapmásiin dahje eará doaimmat. In livčče dán dilis SÁNAG haga,oaivvilda ieš.

Váikkuhit rabasvuhtii

Dál háliida Jon Rønningen geas lea nana sámi gullevašvuohta Detnui, muitalit rahpasit iežas eallima birra. Dan son dahká ge biografiijas man namma lea "Hodet i klemme" (oaivi ii jorggihan). Dán namas lohká guokte mearkkašumi. Vuosttažettiin lei dát su buoremus heaibungreipa, seammás čilge dát su hástalusaid birra maŋŋil karrieara.
- Čujuha áigái dalle go mu oaivi ii jorggihan ja álgen mentálalaččat rahčat, čilge Rønningen.
Dál son háliida rahpasit muitalit iežas hástalusaid birra. Dan dagan go olugat sihke valáštallanbirrasis, bearrašis ja mediat dihte mo muinna lei geavvan. Ja de ledje olugat ohcalan girjji gos muitalan rahpasit, muitala Rønningen.

- Rabasvuođain beasan maid bidjat fokusii psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrendillehástalusaid. Sávvamis sáhttá mu rabasvuohta veahkehit earái geat rahčet. Dáinna lágiin beasan váikkuhit njeaidit tabuaid mat leat čadnon psyhkalaš dearvvašvuhtii, loahpaha Rønningen.

Dearvvašvuođadeaivvadeapmi Oslos

SÁNAG lágida dearvvašvuođadeaivvadeami Oslos juovlamánu 6.b. dii. 17.00 gitta 20.00 rádjai. 
Jon Rønningen boahtá maid deike. Son áigu muitalit iežas birra ja mo lea eallit diagnosain.

Bures boahtin guldalit!