Doavtterstudeanttat váldet osiid oahpus “Campus Finnmárkkus”

Boahtte jagi rájes ožžot doavtterstudeanttat geat leat čadnojuvvon Romssa universitehtii hárjehallansaji Hámmárfeasttas, Álttás ja Kárášjogas.

SANAG
 

Go doavttiroahppu álggahuvvui Romsas 1970-logus de lei mihttu sihkkarastit ahte doaktárat álge bargui Davvi-Norgii. Dán mihttu olis álggahuvvui doavttirstudeanttaide jagi 2009 ordnet Nordlándii. Ja boahtte jagi álggahuvvo sullasaš ordnet Finnmárkui mii gohčoduvvo “Campus Finnmark”. 12 studeanttaiguin lea de vejolaš gárvet oahpu dáppe.

Viđát oahppojagi ožžot studeanttat oahpahusa psykiatriijas. 4 vahkku galget sii leahkit SÁNAG:is, muhto lea maid vejolaš leahkit Oarje- dahje Nuorta-Finnmárkkus. Guđát oahppojagi besset studeanttat bargat Hámmárfeasttas, Álttás dahje Kárášjogas. Lassin dábálašmedisiidna/gielddadoavttirbálvalus de sáhttet studeanttat bargat psykiatriijan, gárrendilledarvánanváttisvuođaiguin ja mánáid- ja nuoraidpsykiatriijan.

SÁNAG šaddá váldobáikin

SÁNAG šaddá psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledivššu oahpu váldobáiki Campus Finnmárkkus. Mii illudat váldit studeanttaid vuostá. Mii leat olles fárta plánemin. Njeallje studeantta bohtet ain háválassii ja mii fállat oahpu mas galgá leat lagaš pasieanttaoktavuohta. Mii lágidat maid seminára mas lea fáddá lea unnitloguálbmogiid dearvvašvuohta.

- Dás lea olu dadjamuš oččodit doaktáriid Finnmárkui, nu maiddái SÁNAG:i ja Sámi dearvvašvuođa siidii. SÁNAG:is ožžot studeanttat oahpu psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus. Min luhtte ožžot maid oahpu kulturáddejumis, muitala SÁNAG jođiheaddji Gunn Heatta.  

 

SÁNAG lea duhtavaš go Campus Finnmárku deattuha kulturáddejumi ja ahte deattuhuvvo buoridit doaktáriid gelbbolašvuođa go deaivvada sámi pasieanttaiguin. SÁNAG lea maid duđavaš go šaddá dán oahpu váldobáikin. Oahpahusas galgá fuomášahttit studeanttaid ahte kulturáddejumis ja dearvvašvuođadoahpagis leat čanastagat, ja mo dát váikkuha oktavuođa gaskkal pasieantta ja doaktára. Studeanttat galget maid beassat jurddašit iežaset kulturduogáža birra ja dan ovttasdoaibmama eará kultuvrraiguin. Dákkár gelbbolašvuohta lea hui dehálaš ja dát váilo otná dearvvašvuođabálvalusas, nugo mii oaivvildat dáppe SÁNAG:is.