Garra árgabeaivi lea giksin boazodolliide, liikká loktet barggus, nu boahtá ovdán dutkosis

Heajos beaggin, vealaheapmi, ekonomiija, boraspiret ja sisabahkkemat leat boazodolliide stuorra giksin, liikká loktet eatnašat barggus. Dán čájeha ođđa dutkan boazodolliid árgabeaivvi birra.

 

Váikko vel boazodoalloárgabeaivi lea garas, de leat 98 % “Reindriftas hverdag” guorahallama oasseváldit vástidan ahte sii loktet barggus. Sii liikojit dan eallinvuohkái maid leat válljen. Loaktinfáktor lea hui allat go buohtastahttá eará bargosajiiguin. Nu muitala psykologa ja prošeavtta fágaovddasvástideaddji Snefrid Møllersen Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAGs).

Son muitala ahte ealáhus ieš lei bivdán dákkár guorahallama mas bargobiras geahčaduvvo dárkileabbo. Ealáhus lea guhkit áigge čađa vásihan ahte olgguldas áššit ja gáibádusat boazodoalus leat gártan nu olu ahte váikkuhit dearvvašvuhtii. Boazodoallit lohket maid dán váikkuhit eallinárvui, go sin oaivilat ealáhusa birra eai vuhtiiváldojuvvo.

Boazodoallit rahčet olu, muhto loktet bures

Møllersen muitala ahte guorahallama bokte leat gávdnan olu miellagiddevaš gávdnosiid. Ovdamearkka dihte de lohket 67% boazodolliin ahte sii barget vaikko leat buohcci dahje roasmmehuvvan. 39% ges eai leat goasse leamašan eret barggus buozalmasvuođa geažil. Dát leat hui alla logut muđui álbmoga ektui.

Eanašoassi (75%) rávisolbmuin boazodoalus šaddet gierdat garra rumašlaš bargguid boazodoalobargguid oktavuođas omd. garra rieja, buollaša, duolvvaid, mirkkohájaid seammás go sis lea stuorra lihkohisvuođa várra.

Dasa lassin lohket njuolggadusaid ja eiseválddiid gáibádusaid leahkit garra noađit go árgabeaivvibarggut galget čađahuvvot. Boazodoallu lea bargosadji gos boazodoallit lohket iežaset fágalaččat čeahpit, sis lea buorre oahppobiras gos loktet bures ja ieža besset stivret árgabeaivve doaimmaid (Dušše guolásteaddjit leat dieđihan dien mađe alla loaktima ovdal).

Lea hui dábálaš čađahit bargguid váikko lea roasmmehuvvan dahje buozas, ja oluhiidda lea váttis gávdnat veahki go dan dárbbaša. Boazodoallu lea dainna lágiin bargu mas leat olu buorit bealit muhto leat garra rumašlaš ja psyhkalaš noađit. Boazodoalus váilot maiddái dohkálaš ordnedat buohccindieđiheapmái ja virkkosmahttima oktavuođas.

Maid muitala guorahallan midjiide?

Ovttasbargu gaskal boazodolliid ja dutkiid lea dagahan vejolažžan guorahallat muhtin fáttáid ja gažaldagaid mat leat dehálačča boazodolliide. 633 boazoeaiggáda badjel 16 jagi Finnmárkkus gitta Hedemárkui leat searvan dán jearahallaniskosiid, mas ledje sullii 200 gažaldaga.

Dutkanprošeakta lea beassan kártet iešguđetge noađđefáktoriid mat leat dábálačča vuođđoealáhusain ja mat leat dehálačča bargobirrasii ja siskkildas ovttasbargui. Seammás leat noađit maid boazoeaiggádat ieža leat gohčodan duođalažžan ožžon saji guorahallamis. Erenoamážit psykososiála noađit olgguldas máilmmi ektui ja omd. sisabahkkemiid geažil. Eanet dáid birra gávnnat oasserápporta 1, “Reindriftas hverdag- interne og eksterne forhold som påvirker reineiere” (Boazodoalu árgabeaivi - siskkildas ja olgguldas bealit mat váikkuhit boazoeaiggádiidda).

 

 

Duogáš

“Boazodoalu árgabeaivi” lea ovttasbargoprošeakta gaskal Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvi (NBR-NRL) ja Sámi našuvnnalaš gealboguovddáš psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNÁG-SANKS). Áigumuš dutkamiin lea iskkat makkár bealit boazodoalu árgabeaivvis sáhttet váikkuhit boazodolliid eallindássái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. Dán raporttas muitaluvvo makkár ja man ollu áššit vurjet boazodolliid, ja man ollu iešguđetlágan noađit gávdnojit ollislaččat.

Boazodoalus leamaš ja lea ain stuorra hástalusat ja noađit/dávggut buorre boazodoalu ja vejolašvuođaid ektui bisuhit boazodoalu eallinvuogi ja searvevuođa. Daid maŋimuš jagiid leat boazodoallit dovddahan ahte vuorjašuvvet makkár váikkuhusaid noađit ja vásihuvvon preassa mainna boazodoallit ellet addet, ja mo dat váikkuhit psyhkalaš dearvvašvuhtii ja eallindássái. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) válddii oktavuođa SÁNAG:in gullat sáhttet go dutkat dáid dilálašvuođaid.

Dutkanprošeakta lea geavahan ehtalaš njuolggadusaid mat geavahuvvojit álgoálbmot dearvvašvuođadutkamis Kanadas, danne go ulbmil lei čađahit dutkama mii boahtá boazodoalloálbmogii ávkin. Ovttasbargu NBRa ja SÁNAGa gaskkas lea čielggaduvvon ovttasbargošiehtadusa bokte, dat bargomálle galggai sihkkarastit ahte dutkanprošeakta váldá ovdán daid hástalusaid mat leat ávkkálačča boazodollui. Dát galggai maid hehttet ahte boazodoalu dieđut áddejuvvojit boastut dahje ahte dutkanbohtosat eai anit masage. Dát bargovuohki gáibidii nana ovttasbarggu gaskkal dutkiid ja boazoeaiggádiid.