Hárjáneame hupmat dan birra - jávohisvuođa kultuvra rievdame?

Anne Lene Turi Dimpas lea čállán kronihka sámi jávohisvuođa kultuvrra birra dan oktavuođas go almmuhuvvui ođđa raporta veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servvodagas maid Nationála máhttoguovddáš veahkaválddi ja traumáhtalaš huša birra lea čađahan.

Mun láven hupmat jávohisvuođa birra Sámis. Láven muhtomin dadjat ahte mis lea jávohisvuođa-kultuvra. Dat mearkkaša ahte vissis áššiid birra eat láve, eat ge leat hárjánan hupmat. Mii eat leat hárjánan hupmat psyhkalaš váttisvuođaid birra, dávddaid birra, jugešvuođa birra ja illástemiid ja veahkaválddálašvuođa birra.

​Eat huma dakkár áššiid birra mii čájehivččii ahte mii ieža dahje min bearaš leat hearkkit dahje mis leat bárttit. Heajustuvvot mii eat gal hálit. Vierroolbmot eai galgga diehtit min bearraša čiegusvuođaid. Gilis ii galgga gullot. Ii almmolašvuođas. Mii galgat ieža čoavdit váttisvuođaid. Hupmat daid birra miehtá ii čoavdde maidege.

Muhtun áššiid birra ii dieđe oktage olmmoš eará ieš dat gii vásiha daid. Muhtun áššiid dihtet buot lagamus olbmot, nu go lagas ustibat dahje váhnemat, oappát dahje vieljat. Muhtomin lagasolbmot dihtet belohahkii, dego šaddet árvidit ahte juoga gal lea, muhto ii daddjo goassege nu njuolga.

Áhččeolmmoš gii juhká ja gárrenoaivvis baldá buohkaid viesus. Bearaš vásihit áhči suhtu, muhto sii eai huma dan birra gaskaneaset maŋŋil.

Eadneolmmoš gii borra garra dálkasiid ja muhtomin manná táksiin spesialista lusa muhto bearaš ii riekta dieđe mainna son buohcá. Ii oktage jeara.

Viellja gii čuohpada iežas julggiid ja gieđaid niibbiin lanjas. Oabbá gii cielahuvvo sosiála mediain juohke beaivvi ja čierru juohke eahkeda ovdal nohká. Ii oktage jeara vielljas ja oappás leago sudnos váivi juogaman dihte.

Mun láven jearrat olbmuin geat bohtet mu kantuvrii geasa sii muitalit. Hirbmat dávjá sii muitalit ahte eará olbmot eai dieđe maidege, sii guddet movttegis hámi. Psykologat lávejit hui dávjá movttiidahttit olbmuid ohcalit veahki ja doarjaga iežas lagamusain – muitalit áššiid vai sii sáhttet oažžut dan doarjaga maid olmmoš váttis dilis gáibida ja dárbbaša. Muhto olbmot mu kantuvrras muitalit dávjá ahte eai duostta, eai máhte, eai ge hálit earáide muitalit. Lea váttis muitalit sihke iežaset olbmuide ja almmolaš doarjjaolbmuide, nu go oahpaheddjiide, doaktáriidda ja dearvvašvuođadivššárii. Ja muhtumat dadjet vel ahte sii eai leat smiehttan ge dan birra ahte sáhtašii muitalit oktiige. Manin dan galggašii dahkat?

Dat lea várra nu ahte midjiide lea váttis hupmat nu njuolga. Dadjat ovdamearkka dihte ahte: min bearrašis ii leat nu buorre, eadni ja áhčči dávjá diggoba ja muhtomin doarruba. Ii oro dakkár hupmanmálle mii lea oahpis. Njuolga hupmat lea váttis. Muhtomin sánit eai gávdno.

Ja de lea várra vel nu ahte eat leat oahpahuvvon váidalit iežamet váivviid, olmmoš galgá leat gievra ja ieš čoavdit iežas váttisvuođaid. Ieš birget. Vierroolbmuide ii galgga muitaladdat. Sogas dahje bearrašis galget áššit čovdojuvvot. Ja olmmoš ii ge galgga iežas njuni coggat gosa ii gula. Mii luohttit ahte ránnjá ieš čoavdá iežas čuolmmaid.

Soabalašvuohta sogas lea dehálaš. Eat mii leat oahpahuvvon riidduid bivdit ja álggahit.Movt de jus eadni ja áhčči earráneaba? De šaddá dievas stuibmi. Guokte soga šaddet dasto vuostálagaid ja mánát gillájit ja soitet dovdat ahte sin dihte šattai kaos ja riidu. Amma dovddat don nai bearrašiid geat leat biđgejuvvon illásteami geažil? Iešalddis illásteapmi soaitá nohkat muhto leat hui bahča váikkuhusat, guhká. Son gii vállje jávohaga bissut, várra diehtá dan maid.

Ja veahkkebálvalusat? Politiija, mánáidsuodjalus ja dearvvašvuođabargit? Dustet go sámi olbmot luohttit sidjiide? Eiseválddit, ámmátolbmot, dutkit ja dakkárat leat áiggiid čađa dulbmon sápmelaččaid, mii leat oahppan ahte ii galgga luohttit ahte sii álo dáhttot buori midjiide. Almmolaččat hupmat min servodaga váttisvuođaid birra sáhttá leat várálaš, dat heajustit min vel eambbo de, dáččat. Dáččat leat álo viggan heajustit ja badjelgeahččat min servodaga ja min olbmuid. Dat leat nu garrasit badjelgeahččan min ahte lea min iežamet iešdovdui maid čuohcan. Mii eat hálit ahte galget dadjat min birra ahte mii juhkat ja doarrut, mii leat geafit ja buohccit. Stuorraservodat stigmatisere min ja mii álgit ieža maid doaivut ahte leat veahá heajubut olbmot.

Manne lea sámi olmmoš jávoheapme? Ii leat nu váttis ipmirdit. Mii han suddjet iežamet. Mii suddjet iežamet bearraša ja sohkarelašuvnnaid. Mii eat hálit riidduid bearašláhtuid gaskkii. Mii eat duostta luohttit eiseválddiide. Ja mii eat gierdda eambbo badjelgehččojuvvot stuorraservodahkii.

Jávohisvuohta lea leamaš muhtun ládje ávkkálaš historjjálaččat. Jávohisvuohta lei olbmuid vuohki ceavzit. Dalle. Dalle fertii čiehkat bearašváttisvuođaid danin go jus bearaš-struktuvrrat botkejuvvoje, de olbmot eai birgen, eai ceavzán. Jus ii lean soabalašvuohta ránnjáid gaskkas ja fulkkiid gaskkas, de ii lean birgenláhki. Ii lean biepmu beavddis. Dalle lei ávkkálaš suddjet bearraša ja ii muitaladdat váttisvuođaid. Maiddai lei álki bissut jaskadin go eai gávdnon eiseválddit dahje almmolaš veahkit geaidda sáhtášii luohttit.

Muhto de áiggit leat rievdan. Dahje rievdame, jus nu šaddá eambbo riekta dadjat? Duvle čuoččui áviissas ahte dán áigge leat olbmot čeavlát sámevuođain ja eai goasse ge ovdal leat nu oallugat čálihan iežaset sámi jienastuslohkui go dán jagi. Sámi almmolašvuođas hubmojuvvo dávjjit veahkaválddálašvuođa birra dán áigge. Ja dearvvašvuođa birra. Ja seksuála  illásteami birra. Áviissat čállet, rádios gullo, bloggat čállojuvvojit, sosiála mediain čállojuvvo. Dál dutkojuvvo maid dát temá. Sii geat dustet muitalit soitet gal vásihit ain cielahuvvot ja vaikko hilgojuvvot, muhto sii vásihit oažžut doarjaga maid. Olbmot lohket daid áviisačállosiid ja daid bloggaid. Ja sii hupmet iežaset lagamusaiguin daid birra. Skuvllain barget dainna temáin. Mánát ja nuorat leat beassan diehtit ahte eai dárbbaš gillát jaskatvuođas. Lea vejolaš ohcat veahki ja lea maid dárbbašlaš ohcat veahki.

Iežan psykologabarggus vásihan mun ahte juoga lea rievdame. Dál lea dego ođđa áigi ja nuorra olbmot čájehit geainnu. Muhtumat sis eai šat nu bala. Sis lea várra buorre iešdovdu. Buorre iešdovdu, de don máhtát ráhkistit iežat ja dasto oainnát maid ahte don ánssášat oadjebas eallima. Nuorat gal dál leat hárjánišgoahtime hupmat eambbo rahpasit. Ja boarrásit geardi čuovvula, veahážiid, veahážiid. Olmmoš gal ceavzá juoga ládje go čiegada váttisvuođaid. Jávohisvuođa váikkuhus leage dát: Čiehkat heajos dili. Go olmmoš vállje ahte ii áiggo čiegadit, muhto baicca rievdadit heajos dili, de han lea čájeheame ahte ii áiggo dušše ceavzit muhto eallit. Sámi servodat ja sámi olbmot leat šaddame dál nu gievrrat ahte eai dárbbaš čiehkat váttisvuođaid.

Ii dušše ceavzit, muhto eallit.

Mun láven hupmat jávohisvuođa birra Sámis. Oainnán ahte dilli lea rievdame buoret guvlui, muhto mátki lea gal ain guhkki.