Mearkkašahtti dutkanovttasbargu boazodoalu árgabeaivvi birra

Boazosápmelaččat leat iežaset bargoárgabeaivvi psykososiála beliid kárten dearvvašvuođadutkiiguin fárrolaga. Dutkanprošeakta sáhttá gártat mállen mo boahtteáigge álgoálbmotdutkosat galggašedje doaimmahuvvot.

Tjåehkere Sijte
Tjåehkere Sijte

​Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvi (NBR-NRL) válddi oktavuođa Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus- psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledivššuin (SÁNÁG-SANKS), 2012 čavčča, gullat sáhttet go ásahit dutkanovttasbarggu. NBR dáhtui oažžut dutkanvuđolaš máhttu eallindilálašvuođa birra. Sii dáhtto erenoamážit beassat kártet ja dokumenteret daid psykososiála nođiid boazodoalus.

Lea dárbu diehtit eanet boazosápmelaččaid dearvvašvuođadili ja risikofáktoriid birra. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ohcalii jo 1995 guorahallama mas boazodoalu bargobiras ja dearvvašvuođanoađit kártejuvvojit. Boazodoalus eai leat dássážii olahan ovddidit čilgehusaid rumašlaš ja psyhkalaš eallindili birra. Ja eai ge gávdno formálalaš orgánat geat čuovvolit boazodoalu dearvvašvuođabeliid.

Lágas ovttasbargu gaskkal dutkiid ja boazosápmelaččaid

Prošeaktajođiheaddji, SÁNAG psykologaspesialista Snefrid Møllersen, čilge ahte bođii jođánit ovdán ahte dát dutkanfáddá gáibidii nana máhttu boazodoalu praktihka, sosiála ja kultuvrralaš árgabeaivvi birra. Dákkár gelbbolašvuohta ii lean dutkiin. Dasa lassin lea psyhkalaš ja rumašlaš dearvvašvuohta hearkkes fáttát boazodoalukultuvrras. Dát lea juoga mii váikkuha olbmo integritehtii. Lea leamašan hástaleaddji dutkanehtalaččat váldit vuhtii sihke dan eaŋkil informántta ja kollektiiva árvvuid ja norpmaid, čilge Møllersen. Dearvvašvuođadutkan galgá leahkit ávkkálaš dan jovkui mii dutkojuvvo. Boazodoalu vuolggasadji, vásáhusat ja árvvoštallamat fertejedje čadnojuvvot prošektii. 

Dutkanprošeakta lea geavahan etihkalaš njuolggadusaid gullevačča Kanada eamiálbmot dearvvašvuođadutkamii. Prošeakta lea lassin vel geavahan oassádalli dutkanprinsihpaid (Community based participatory research). Daid vuođul ásahuvvui dutkanovttasbargu gaskkal boazodoalu ja dutkiid. Ulbmil geavaheaddjijoavkku searvamis ja váikkuheamis dutkanproseassas lea hehttet etihkalaš rihkkuma. Dutkanprošeakta lea ožžon olu veahki dán ovttasbarggu bokte. Geavaheddjiidjoavku lea beassan čilget ja muitalit sin boazodoalu máhttu birra olles dutkanproseassa áigodaga. Boazodoalu máhttu lei dehálaš erenoamážit go galggai válljet mo bargat ovddusguvlui,i das go lei sáhka praktihkalaš ja sosiála beliid birra, ja dálle go bohtosat galge fas máhcahuvvot boazodoaloservvodahkii.

Miessemaearkun
Miessemaearkun. Govva: Reindriftsforvaltningen, B. Antonsen

Lea leamašan nana, guovttebealat ja struktuvrralaš ovttasbargu gaskkal boazodoalu ja dutkiid olles dutkanproseassa, prošeaktahábmemis gitta gaskkusteapmái. Ovdal buot mearrádusaid mat leat dáhkkon de leat nannosit digaštallan mo buoremusat heiveha sihke boazodoalufágalaš ja dutkanfágalaš máhtu. Dán barggu olis hábmejuvvui ge sierra boazodoaluheivehuvvon jearahallanskovvi mas jerrojuvvui bargo ja birgenlági birra golmma gillii.

Jearahallanskovvi lei vuohki iskat leigo geavaheddjiin luohttámuš prošektii ja beasai maid iskat ledje go prošeavtta čuolmmat áigeguovdilat boazosápmelaččaide. Ledje oktiibuot 630 geat vástidedje jearahallanskovi. Ledje sullii seamma olu nissonolbmot ja almmáiolbmot geat vástidedje ja buot ahkemeriiguin gullevačča iešguđet guovlluid. Eanašoasi vástádusain bohte olbmuin geaiguin ledje čielga barggut ja rollat boazodoalus.

Bohtosat leat čilgejuvvon vuđolaččat raporttas maid boazosápmelaččat dál geavahit iežaset dearvvašvuođa, biras ja sihkkarvuođa barggus (HMS). Bohtosat gaskkustuvvojit dađistaga dearvvašvuođabálvalusaide vai sin máhttu dearvvašvuođafáktoriid birra lassána ja vai dearvvašvuođafálaldagaid sáhttet buoredit.

Loktet bures, garra árgabeaivi ja bidjon olggobeale servvodaga

Boazosápmelaččat dieđihit ahte loktet hui bures iežaset bargguin, nu čájeha guorahallan.

-98% vástidit sii loktet barggus, muitala Møllersen. Loaktinfáktor lea hui allat go buohtastahttá eará bargosajiiguin Norggas, dušše guolásteaddjit dieđihit seamma alla loaktima.

-Boazobargu addá hálddašandovddu, iešmearrideami ja buriid oahppovejolašvuođaid árgabeaivvis. Seammás šaddet eatnašat boazodoalus gierdat garra rumašlaš bargguid boazodoalobargguid oktavuođas (omd. garra bargguid, mirkkohájaid, duolvvaid, rieja, buollaša), seammás go sis lea stuorra lihkohisvuođa várra. Lihkká lea buozalmasvuođalohku vuollegaš. 39% muitalit ahte eai leat goasse jávkan barggus buozalmasvuođa geažil ja 35 % ii leat goassege luomu váldán.

Norggaálbmogis lea stuorra luohttámuš eiseválddiide, muhto boazosápmelaččaid gaskkas oaivvildit dušše 3 % ahte guovddáš eiseválddiiguin lea máhttu ja beroštupmi boazodoalu birra. Measta buohkat leat vásihan ahte olgguldas birrasis leat negatiivvalaš ovdagáttut ja dagut boazodoalu ja boazosápmelaččaid vuostá.

Nils Isak Eira ealus
Nils Isak Eira ealus. Govva: Marit Helene Eira

Čoahkkáigeassu

Dutkanprošeakta "Boazodoalu árgabeaivi" lea dutkanovttasbargu gaskkal boazodoalu ja dearvvašvuođadutkama. Dás lea guovddážis geavaheddjiid váikkuheapmi ja boazodoalu máhttu ja gaskosteapmi leamašan dehálaš prošeavtta čađaheami ja áigeguovdilvuođa ektui. Bohtosiid gaskkusteapmi ruovttoluotta boazodoallo servvodahkii ja dearvvašvuođadoaimmahagaide lea mielddisbuktán eanet dihtomielalašvuođa dearvvašvuođariskkaid ektui ja lea maid mielddisbuktán stuorát áŋgirvuhtii bargat iežas dearvvašvuođa ovdii. Dat lea maid addán dearvvašvuođabálvalusaide viidát máhttovuođu pasieantta divššodeami oktavuođas.

Fákta

  • "Boazodoalu árgabeaivi" lea ovttasbargoprošeakta gaskal Norgga Boazosápmelaččaid riikkasearvi (NBR-NRL) ja Sámi našuvnnalaš gealbobálvalusa- psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNÁG-SANKS). Áigumuš dutkamiin lea iskat makkár bealit boazodoalu árgabeaivvis sáhttet váikkuhit boazodolliid eallindássái ja psyhkalaš dearvvašvuhtii.
  • Prošeaktajođiheaddji lea Snefrid Møllersen, psykologaspesialista SÁNAG:s
  • SÁNAG ja NBR lea oassálastán fágamáhtuin, jođihan dan stivrenjoavkku, dutkanjoavkku ja referánsajoavkku. UiT Romssa universitehta, Sámi allaskuvlla, NTNU ja Ubmi universitehta lea oassálastán fágačehpiiguin referánsajoavkkus.

 

 

 

Loga eanet dutkanprošeavtta Boazodoalu árgabeaivi birra Loga raporta "Forskning og innovasjon til pasientens beste"