SÁNAG rahkada e-oahpahusprográmma kulturáddejumis

Bargojoavku SÁNAG:is lea hábmegoahtan e-oahpahusprográmmá dearvvašuođa ja fuoláhusbargiid várás.  Mihttun dás lea lasihit bargiid kulturáddejumi máhtu go deivet sámi pasieanttaid ja geavaheddjiid. 

Govva: SÁNAG

​SÁNAG našuvnnalaš ovddasvástádus lea ovdánahttit ovttadássásaš dearvvašvuođafálaldaga sápmelaččaide Norggas. Ovttadássásaš fálaldat eaktuda ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbargit  vuhtiiváldet sámi pasieanttaid giella ja kulturduogáža. SÁNAG dáhttu danin rahkadit e-oahpahusprográmma mas oahpahuvvo sámi servvodaga, historjjá, máŋggakultuvrralaš gulahallama ja kulturáddejumi vuođđogelbbolašvuođa birra.

Manne e-oahpaheapmi?

Váikkuhan dihte ovttadássásaš dearvvašvuođabálvalusaid ovdii de geavaha SÁNAG stuorra oasi iežas doaimmas gaskkustit máhttu sámi psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárrendilledivššus. Mii fállat dávjjimusat luohkkálatnjaoahpahusa, mii geatnegahttá ahte oasseváldit bohtet dihto áigái ja báikái. Dákkár oahpahusmálle sáhttá gártat sihke divrras ja iige olat nu viidát. E-oahpahusprográmmaid geavaheapmi leage daid maŋimuš jagiid šaddan dábálaš gealboovdáneami reaidu maiddái dearvvašvuođalágádussas. E-oahpahusprográmma mearkkaša elektrovnnalaš oahpahus ja dan sáhttá čađahit neahta badjel váikko goas. Dát mielddisbuktá ahte lea álkit bargiide čađahit gealboovdánahttima go dan sáhttá heivehit mo alcces heive.

Kulturáddejupmi pasieanttadeaivvademiid oktavuođas

Eanaš olbmot geat ásset davviriikkain dihtet unnán sámi historjjá, kultuvrra ja servvodaga birra.  Ja máhttováilevašvuođa birra dearvvašvuođa ja fuolahusbargiid gaskkas muitaluvvo NAČ 2016:18 Váibmogiella. Dát čielggadeapmi ávžžuha hábmet gealboovdánahttin doaimmaid sámegielas ja kulturáddejumis nugo e-oahpahusprográmmaid mat lea heivehuvvon dearvvašvuođalágádussii. SÁNAG leage duhtavaš go leat álggahan prošeavtta mas ulbmil lea lasihit máhttu.

Min e-oahpahusprográmma ulbmil lea addit vuođđooahpa mii lea dárbbašlaš nu ahte sápmelaččat oččošedje ovttadássásaš dearvvašvuođabálvalusa. Mii sávvat ahte gelbbolašvuođa sáhttá ovttastahttit iešguđet klinihkalaš metodaid ja praksisa ektui. Earret go lasihit gelbbolašvuođa sápmelaččaid dili birra de sávvat mii maiddái ahte prográmma dagahivčče ahte bargi smiehttagoahtá iežas miellaguottuid ja iežas bargovugiid birra sámi pasieanttadeaivvademiid oktavuođas. Váikko dán prográmmas lea sámi pasieantta guovddážis de lea kulturáddejupmi ja sensitivitehta fáttát maid buohkat berrešit smiehttat go deaivvadit pasieanttaiguin eará kultuvrrain.

Bargojoavku čakčat. Gurotbealde Renathe Simonsen, Tonje Samuelsen, Anne Silviken ja Snefrid Møllersen.

Ovddosmannanplána

Dát prošeakta álggahuvvui diibmá go dollojuvvui bargobádji masa ledje fágaolbmot diŋgojuvvon digaštallat vejolašvuođaid. Dás oaččuimet jurdaga hábmet vuođđopáhka masa lasihat liigemodulaid iešguđetge guovlluid birra sámis. Dasto ásaheimmet bargojoavkku fágabargiin SÁNAG:s geat hábmejit vuođđopáhka sisdoalu. Joavkkus lei vuosttaš deaivvadeapmi mannan čavčča. Dán deaivvadeamis gávnnahedje hábmet čuovvovaš modulaid vuođđopáhkkii: Historjá, dáruiduhttin ja dan váikkuhusat dearvvašvuhtii, sámi kulturáddejupmi ja gelbbolašvuohta, pasieanttadeaivvadeapmi, gulahallan, dávdaáddejupmi ja čilgehusat. Ođđajagimánus lei joavkkus nubbi deaivvadeapmi. Dalle hábmejedje sisdoalu modulaide. Giđa mielde gárvvistuvvojit dat vuosttaš modulat.

Vuođđopáhkka bidjo oktii modulaiguin mii de gártá e-oahpahusprográmma prototyhpa. Plánat viidásat leat gárvet vuođđopáhka ovdal 2018 ja ahte lea gávdnamis buohkaide geat barget dearvvašvuođa ja fuolahuslágádussas Norggas.