Veahkehit buoredit SÁNAG doaimma

Geavaheddjiidráđđi veahkkin ovdánahttit doaimmaid

SÁNAG:s lea našuvnnalaš ovddasvástádus ovdánahttit dearvvašvuođabálvalusaid sápmelaččaide. Ovdánahttinbarggu olis lea dárbbašlaš gullat mo geavaheaddjit vásihit bálvalusaid.

Geavaheaddjiidráđđi; Elen Ravna olgešbealde, Piere Bergqvist, Tom-Kristian Hermo, Ingrid Jåma ja June Johnsen.

​Vai SÁNAG nagodivčče vuhtiiváldit geavaheddjiidmielváikkuheami, de leage ásahuvvon geavaheddjiid ráđđi. Geavaheddjiidráđi mandáhtta ja ulbmil lea bargat dan ovdii ahte geavaheddjiide addo vejolašvuohta váikkuhit mearrádusaiguin mas sáhka lea SÁNAG bálvalusat ja fálaldagat. SÁNAG háliida danin ávžžuhit pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid váldit oktavuođa ráđiin jus sis leat vásáhusat dahje cavgileamit.

Doaimmalaš ráđđi

Go SÁNAG lea ohcan olbmuid geat sáhtášedje searvat ráđđái de leamašan guovddážis gávdnat olbmuid mat ásset iešguđetge sámiguovlluin. Dábálaš prinsihpat nugo sohkabealli ja ahki leamašan maid guovddážis go bidje oktii ráđi. SÁNAG lea hui duhtavaš go leat nagodan olahit buot dáid gáibádusaid go nammadedje ođđa ráđđelahtut árabuš dán jagi. – Mii leat hui rámis go mis lea doaimmalaš ja duostilis geavaheddjiidráđđi geat ovddidit pasieanttaid, geavaheddjiid ja oapmahaččaid áššiid dasa mii guoská psyhkalaš dearvvašvuhtii ja gárrendilledikšui. Geavaheddjiid ráđđi lea dehálaš vai min fálaldagat sáhtašedje šaddat buori, muitala Dutkan ja ovdánahttinovttadaga (DjO) ráđđeaddi Renathe Simonsen guhte lea maid ráđi čálli.

Renathe Simonsen

Geavaheddjiidráđis leat čuovvovaš láhtut: penšunista lullisámiguovllus eret, Ingrid Jåma, lullisápmelaš badjeolmmoš, Piere Bergqvist, June Johnsen julevsápmelaš, Tom-Kristian Hermo davvisámi riddoguvllolaš ja nuoraidláhttu Elen Ravna davvisámi guovllus eret.

Dáhttu váikkuhit ja veahkehit earáid

SÁNAG lea hui duhtavaš  go lea gávdnan áŋgiris ja duostilis nuoraidláhttu. Ráđđeaddi Renathe Simonsen muitala ge guhká bargan oččodit nuorra olbmo ráđđái. Mii leat ge sagastallan nuoraidláhtuin Elen Ravnain gullan dihte manne son háliida áŋgiruššat dása. Elen Ravna muitala ja oaivvilda iežas vásáhusaid, oaidningova ja fierpmádaga leahkit su váldo gievrrasbealit dán barggus.

-Mun sávan ahte mu vásáhusat sáhttet earáid veahkehit. Mus leat maid seammás oaivilat dahje jurdagat osiide mat mu mielas berrešedje šaddat buoret.

Ravna muitala ahte geavaheddjiidráđi barggu bokte háliida čájehit ahte son lea okta geavaheaddji. Ja sávvá maid seammás ahte rabasvuohta dagahivčče ahte sápmelaččaid dearvvašvuođa bálvalusat ovdánahttojuvvojit.

-Mun gal barggan ja doaivvun rabasvuhtii. Mun hálan olu rabasvuođa dehálašvuođa birra ja de oaivvildan ahte sáhtán seamma bures ieš leahkit rabas. Ii leat ávki earáid gohččut leahkit rabas jus ieš orun jávohaga muitala Ravna.

Ravna gal oaivvilda ahte lea čadnojuvvon olu tabut ja heahpatvuohta psyhkalaš dearvvašvuhtii ja háliida ge váikkuhit dáid cuvket.

– Lea čadnojuvvon olu tabut erenoamážit psyhkalaš dearvvašvuhtii ja dat berrešit jávkat. Mu mielas lea áibbas dehálaš olbmo dearvvašvuhtii duostat leahkit rabas.

Cuvken dihte tabuid de oaivvilda maid Ravna ahte lea dehálaš fuomášahttit olbmuid ahte lea vejolašvuohta oažžut veahki.

-Mus lea dáhttu veahkihit fuomášahttit olbmui SÁNAG birra. Dáinna lágiin sávan mun ahte váikkuhivčče ahte olbmot dihtet veahkkefálaldagaid birra ja ahte mielddisbuvttášii ahte eambbogat oččošedje buoret divššu. Jáhkán olu eambbogat dárbbašit veahki.

Kulturáddejupmi ja beasatlašvuohta

Elen Ravna lea 23 jagi bajásšaddan Romssas. Otne son ássá Troanddimis gos son bargá. Lea váldán permišuvnna sosiála bargguid oahpus dán jagi. Ravna áŋgiruššá sámiáššiide nuoraidorganisašuvnnain ja sámi studeanttaorganisašuvnnas.

-Mun han lean ieš nuorra ja mun servvoštalan olu nuoraiguin, dákko bokte beasan ge gullat olu mo sii vásihit ja oaivvildit dearvvašvuođalágádusa birra. Ja dát addá munnje vejolašvuođa váikkuhit bures geavaheddjiidráđi barggus, oaivvilda Ravna.

Ravna muitala maid iežas háliidit bargat áŋgirit bajidit kulturáddejumi Norgga dearvvašvuođalágádusas ja bargat dan ala bajidit psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusaid beasatlašvuođa.

-Mun oaivvildan ahte kulturáddejupmi berre deattuhuvvot olu eanet Norgga dearvvašvuođasuorggis ja buot dearvvašvuođabargit berrešit oahppát eanet dán birra. Mun oaivvildan maid ahte psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusat berrejit maid fállat eanet vuosttášceahkkebálvalusaid. Nu ahte olbmot duosttašedje jearrat veahki loahpaha Ravna.

Du vásáhusat sáhttet váikkuhit buoredit SÁNAG:a

Jus dus leat vásáhusat dahje cavgileamit juogo pasieantan, geavaheaddjin dahje oapmahažžan, ále eahpit váldit oktavuođa geavaheaddjiráđiin. Du cavgileapmi sáhttá váikkuhit buoredit SÁNAG:a:

Oktavuohtadieđut:

 

Daid eará ráđđelahtuid oktavuođadieđuid gávnnat dás