Sámi oahpahus- ja hálddašanguovddáš

Sámi oahpahus- ja hálddašanguovddáš (OHG) lea dearvvašvuođapedagogalaš resursaguovddáš mii fállá oahpahusa pasieanttaide ja oapmahaččaide. Sámi OHG galgá áimmahuššat sámi pasieanttaid ja sin oapmahaččaid. Mis leat sihke somáhtalaš ja psykiátralaš kursafálaldagat. Psykiátralaš kurssat leat olles sámi álbmogiid beroškeahttá gos Norggas ásset. Min kurssat leat heivehuvvon kultuvrralaččat ja oassi kurssain leat sámegillii. Oahpahus ja hálddašeapmi lea dehálaš pasieanttaid ja oapmahaččaid dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii, ja danin lea kursafálaldat buohcceviesuid váldobargguid searvvis. Dearvvašvuođabargit láhčet oahpahusa sihke ovdal divššu, dikšoáiggis ja maŋŋel divššu. Pasieantaoahpahusas fuomášuhttit ahte pasieanttat ja oapmahaččat leat aktiiva olbmot geat sáhttet iežaset vásáhusaiguin ja resurssaiguin váikkuhit iežaset ođđa dilálašvuođa. Mii fállat oahpu vai pasieanttat besset ieža dahkat mearrádusaid. Dearvvašvuođabargit galget sihkkarastit divššu mii movttiidahttá pasieanttaid ja oapmahaččaid ieža birget ja iešbirgejupmái ja iešhálddašeapmái. Pasieanttat ja sin lagamusat sáhttet maid oassálastit joavkooahpahusas, dat leat oahppan- ja hálddašankurssat dihto diagnosaid birra. Kursajođiheaddji lea dearvvašvuođabargi ja sus lea váldoovddasvástádus kursalágideamis. Juohke kurssas oassálastet maid hárjánan geavaheaddjit geat muitalit mo vásihit eallima iežaset diagnosain.